Lasten ja nuorten kaupunki?

Yksitoista puheenvuoroa kolmestatoista asiasta ja kuusitoista puheenvuoroa Satu Taiveahon aloitteesta ”Lasten ja nuorten varhaisen tuen vahvistaminen”. Valtuuston puhetilastot maanantaina 5.10.2009.

Puheenvuorojen painotus viestii Hämeenlinnasta lasten ja nuorten kaupunkina. Onko puheiden tuottama vaikutelma oikea?

Kaksi näytettä puheenvuorojen aatelista: ”Säästäminen lapsista ja nuorista on lainanottoa huippukorkealla korolla” ja ”Pahoinvointia ei voida pyyhkiä hyvinvoinnin kumilla”. Sanontojen omistajina Teija Arvidsson ja Kylli Kylliäinen.

Lasten ja nuorten puolesta käyttäneiden puoluetaustat ovat seuraavat:

– kokoomus 2 (Kaija Leena Savijoki ja Sari Rautio)

– sosiaalidemokraatit 2 (Pentti Nyholm ja Ranjithkumar Prabhakaran)

– keskusta 2 (Marjatta Rahkio ja Satu Leppänen)

– vihreät 2 (Kirsi Ojansuu ja Markus Rimón)

– kristilliset 2 (Kylli Kylliäinen ja Teija Arvidsson)

– vasemmistoliitto 2 (Ritva Oinonen ja Reijo Martikainen)

– perussuomalaiset 1 (Ismo Soukola)

Kaikki puheenvuorot olivat myönteisiä lasten ja nuorten varhaiselle tuelle. Puheenvuorojen mukaan hyvinvointisuunnitelmaan pitää liittää riittävä resurssi hyvien aikomusten toteuttamiseksi. 

Puheiden ja tekojen välinen yhteys punnitaan vuoden 2010 talousarviossa. Talousarvion vaikein asia on puutteen kohdentaminen. Painopisteet ja arvovalinnat tehdään valinnoilla puutteen kohdentamisessa.

Eihän valtuusto kohdenna puutetta lasten ja nuorten lautakunnan keskeisimpään kohteeseen eli lasten ja nuorten varhaisen tuen rahoittamiseen? Eihän?

7 kommenttia artikkeliin “Lasten ja nuorten kaupunki?”
  1. avatar Ensio Koitto sanoo:

    Kiitos Seppo Rehunen.Teit tarkat havainnot aivan oikein.Seurasin kokousta
    myös tarkkaan.Ja yleensä käyn seuraamassa valtuuston istuntoja.
    Yksi asia jäi mietityttämään kokouksesta:Kun valtuutetut varaavat
    puheenvuoron, valtuuston puheenjohtaja aina sanoo sukunimen,joka on
    aina ennen etunimeä.Mutta kun puheenvuoron pyytää Ranjitkumar Prabhakaran hän antaa puheenvuoron Prabhakaranille,joka on ilmeisesti
    sukunimi ja se on se jälkimmäinen nimi.Näin se kai on sitten oikein.

  2. avatar iisakki sanoo:

    Terve Ensio,

    Ranjin kohdalla nimiasia on (yllättäen 🙂 hieman monimutkainen. Aikanaan, kun Ranji tuli Suomeen ja sai kansalaisuuden, viranomaiset pistivät passiin ja papereihin nimet väärinpäin. Sukunimestä tuli siis etunimi ja toisinpäin.

    Virallisesti miehen nimi on siis Prabhakaran Ranjithkumar, vaikka hän syntyi Ranjithkumar Prabhakaranina. Ranji ei ole turhantarkka veikko, joten hän ei ole nähnyt tarpeelliseksi korjata asiaa. Olen kuitenkin nyt päättänyt toimia näin, että kutsun virallisissa yhteyksissä häntä valtuutettu Prabhakaraniksi ja ”siviilissä” Ranjiksi, niin kuin kaikki muutkin.

    Tai näin ainakin olen asian ymmärtänyt, eikä Ranji ole protestoinut. Nimen voisi pyöräyttää kyllä noissa meidän valtuuston omissa systeemeissä toisinpäin, niin ei tulisi enää enempää väärinymmärryksiä.

  3. avatar Ensio Koitto sanoo:

    Kiitos Iisakki!
    Asia tuli harvinaisen selväksi.Keskustelimme kokouksen päätyttyä siitä eteiskahvilla ja päätin ottaa selvää.Se on nyt ok.
    terveisin Ensio

  4. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Kyseisten puhujien puolueiden todellinen linja paljastui hallituksen kokouksessa kun kyläkouluja suljettiin.

    Että silleen, ei ne puheet vaan teot!

  5. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Terve Seppo!

    Valtuustokeskustelua olisi voinut jatkaa pitkään ja hartaasti ja kaikki olisivat olleet yhdessä ylistämässä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tärkeyttä vielä tänäkin aamuna. Hyvä, että kaikki ovat puheiden perusteella yhteisellä asialla. Eivätköhän kaikki puhumattomatkin olleet samaa mieltä äänessä olleiden kanssa itsestään selvistä asioista ja arvoista.

    Taloudellinen tilanne on kuitenkin se mikä on. Resurssit kun eivät ole nousseet edellistä lamaa edeltävälle tasolle, vaikka ongelmat ovat lisääntyneet. Tilanne kouluissa esimerkiksi on se, ettei monissa luokissa ole yhtään jakotunteja eli opetusta pienemmissä ryhmissä, tuntikehys on minimissä, luokkakoot maksimissa, työrauhaa ei ole nimeksikään, erityistukea ei ole tarjolla jne. Eli koulupuolella ei voi enää säästää täällä Hämeenlinnassa juuri mistään. Paitsi lomauttamalla.

  6. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvä Lulu

    Olen kanssasi samaa mieltä. Kun perheestämme on ollut lapsi tai lapsia (parhaimmillaan kolme) Hämeenlinnan kouluissa koko ajan aikavälillä 1989-2009, on nähnyt läheltä koulun resurssien kuihtumisen.

    Yksi Hämeenlinnan ongelmista onkin se, että kaupungin rahallinen panostus kouluihin (ja terveydenhuoltoon) on ollut minimissään ainakin kymmenen vuotta. Tämä on voitu tulkita myös tehokkaaksi toiminnaksi; peruspalvelut on tuotettu halvalla.

    Osin tulkinta taloudellisuudesta on totta, mutta toisaalta suositukset on täytetty vain rimaa hipoen. Kun tästä niukasta resurssoinnista pitää vielä säästää lisää, on tilanne vakava. Uhkana on sellainen säästäminen, jonka seuraukset ovat kalliit.

  7. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Säästääppävoisi vaikka Hamkin matkoista, sieltä kun lähtee peräti (loma)matkailemaan Kiinaan 17 hengen ryhmä ja miltei kaikki kunnallispolitikkoja.

    Tähän rahaa kyllä näyttää riittävän.

    Lähtijöiden lista on tuolla keskustelupalstan puolella.

Jätä kommentti

css.php