SITTENKIN VANAJANKAUPUNKI?

Kolumni, julkaistu Viikkouutisissa 2.9.2011: 

Vaalien tuloksella on merkitystä. Kun keskustapuolue kahdeksan vuotta johti Suomen hallitusta, keskityttiin kunnissa palvelurakenteen uudistamiseen. Nyt on uusi ote. Vaaleissa eniten ääniä saaneet kokoomus ja sosiaalidemokraatit karsivat hallintoa, yksinkertaistavat rakenteita ja tavoittelevat nykyistä suurempia ja yhtenäisempiä kuntia. 

Hallitusohjelmassa todetaan: ”Hallitus toteuttaa kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta… Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa.” 

Hallitus ottaa vastuun uudistuksen toteutuksesta ja vapauttaa kuntien päättäjät taakasta, minkä oman kunnan lakkauttaminen tuottaa. Viikkouutisten levikkialueella ei tule myöskään kiistaa luonnollisesta työssäkäyntialueesta. Hattula sijaitsee Hämeenlinnan sisällä ja Janakkala esittelee kotisivuillaan kuuluvansa Hämeenlinnan seutukuntaan sekä työssäkäyntialueeseen.

Selkeä kehittämiskohde on tulevaisuuden kunnan itsenäinen vastuu sosiaalitoimesta, perusterveydenhuollosta sekä ei-vaativasta erikoissairaanhoidosta. Seudullamme tämä tarkoittaa, että Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala muodostavat yhdessä sosiaali- ja terveysalueen, johon kuuluu erikoislääkärijohtoinen sairaala. Tavoite on parantaa asiakkaan asemaa, poistaa päällekkäisyyksiä ja hillitä kustannusten kasvua. Myönteisiä asioita kaikki.

Hallituksen kanta keinotekoisiin yhteistoiminta-alueisiin on kielteinen. Näin tuomitaan Hattulan ja Janakkalan yhteinen perusterveydenhuolto ja suunnitelma sosiaalitoimen yhteistyöstä. Kuitenkin kunnat ovat onnistuneet palveluiden järjestämisessä niin hyvin, että uusia järjestelyjä suunniteltaessa Hämeenlinnan on syytä kuunnella ja ottaa oppia Hattulan ja Janakkalan hyvistä käytännöistä. Viisautta löytyy myös kaupungin rajojen ulkopuolelta.

Miten toteuttaa kuntauudistus, jota osa kuntapäättäjistä ja kuntalaisista vastustaa? Hallituksen ratkaisu on nopeaan tahtiin muutettava lainsäädäntö. Suunnitteilla on sekä säätää rakennelaki että nostaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämisalueen asukaslukuvaatimus 50 000:een. Halu rakenteiden uudistamiseen on kova.

Mitä Vanajan rannoilla pitäisi nyt tehdä? Voisivatko Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala keskustella toisiaan kunnioittavassa hengessä? Järjestetäänkö seminaari, kutsutaanko konsultti? Onko tullut aika vapauttaa itsemme vanhoista painolasteista, todeta lakiuudistusten koskevan myös meitä ja ottaa tavoitteeksi 1.1.2017 aloittava uusi 100 000 asukkaan kaupunki? Pendolinotkin pysähtyisivät.

Syntyykö sittenkin Vanajankaupunki? Vapaaehtoisesti vai pakolla? Hallitusohjelman tarjoamana vaihtoehtona on isäntäkuntamalli – ja isäntänä Hämeenlinna. Houkutteleeko?

9 kommenttia artikkeliin “SITTENKIN VANAJANKAUPUNKI?”
  1. avatar inkeri valtonen sanoo:

    Esitit asian niin hyvin, että perusjanakkalalaisena voisin tuota jopa harkita. Vanajankaupunki kuulostaisi hyvältä siksi, että se olisi jotain aivan uutta. Jokainen kunta toisi siihen tasavertaisena omat hyvät asiansa. Kuntaliittymät on kuitenkin realistinen tosi asia, mikä tulee jossain vaiheessa vaan tehdä. Kuitenkin tämä Hämeenlinnan tapa sulauttaa pikkukunnat itseensä oli jotenkin vastenmielinen, ja koen, että Hämeenlinnaan ei oikein voi luottaa.
    Kuulen päivittäin työssäni hauholaisten, lammilaisten yms. kertomisia siitä, miten heidän palvelut ovat huonontuneet. Sitä en haluaisi tapahtuvan rakkaan Janakkalan kohdalla.
    Inkeri Valtonen

  2. avatar Sari Rautio sanoo:

    Hieno kirjoitus Seppo, ja tuota selvitysmiestä, jonka valtio maksaisi, Hämeenlinna ehdotti, Hattulalle ja Janakkalalle.
    Sari

  3. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvä Sari. Kiitos kehuista. Olisiko mitenkään mahdollista, että Hämeenlinnan edustajat ottaisivat niin epävirallisissa kuin virallisissakin yhteyksissä uuden asenteen? Uudella asenteella tarkoitan tasavertaista kohtelua kaikkien kolmen kunnan kesken. Näin eri asioissa jokaisella olisi yksi ääni ja asioiden ratkaisua etsittäisiin tältä pohjalta.

    Lisäksi suosittelen harkittavaksi, että mahdollisissa neuvotteluissa olisi vahva edustus vuoden 2009 alusta Hämeenlinnaan liitetyistä kunnista. Nämä henkilöt pystyisivät tuomaan esiin omia ja edustamiensa asukkaiden tuntemuksia, aikanaan olleita odotuksia sekä niiden toteutumista tai toteutumattomuutta.

    Nöyrä asenne palkitsee itsensä sillä, että lopputulos hioutuu paremmaksi joko Hämeenlinnan tai valtiovallan edustajan sanellessa. Hämeenlinna on sortumassa liikaan aktiisivuuteen, kiireeseen ja painostamiseen.

    Hattulan ja Janakkalan edustajien julkisuudessa esittämät kannat on syytä ottaa vakavasti. Eivät he puhu lämpimikseen. Samalla kuitenkin molemmissa kunnissa ymmärretään kyllä niin hallituksen tahtotila kuin tulevaisuuden haasteetkin.

  4. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Tarkennus tekstiin. Joskus voi yksi sana muuttaa asian.

    Edellisessä kommentissa kuuluu yhdessä lauseessa olla kuin -sana ja aikomus oli kertoa, että ”lopputulos hioutuu paremmaksi kuin joko Hämeenlinnan tai valtiovallan edustajan sanellessa”.

  5. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Inkeri!

    Hauhoa lukuun ottamatta Hämeenlinnaan liittyi konkurssikypsät kunnat. Ja Hauhokin eleli tosiasiallisesti Hämeenlinnan siivellä ja jopa sen piikkiin. Nyt liitoskuntien alueilla asuvat luulevat, että palvelutaso olisi säilynyt entisenä ja kaiken kukkuraksi vanhalla veroprosentilla. Siihen ei missään naapurissa olisi pystytty.

  6. avatar Sari Rautio sanoo:

    Nyt täytyy kiittää myös Leppästä hyvästä, asiallisesta ja täysin kaikilla mittareilla totuudenmukaisesta kommentista. Ja Seppo, juuri siitäkin syystä, myös ryhmyrit ovat olleet keskustelemassa naapureiden kanssa. Edustusta on joka puolelta Hämptonia. Mutta jos ei tule ehdotuksia, esityksiä, niin se ei ole keskustelua. Asioiden on edettävä. Eikä aikataulua ole asettanut kukaan hämeenlinnalainen, vaan koko valtakunnassa ollaan samassa tilanteessa. Pysähtyneisyyden aika on ohi.

    Sari

  7. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Kommentti Leksalle!
    Kalvolalaisena minulla oli kuntavelkaa reilut 2000 euroa. Nyt kaupunkilaisena minulla on konsernivelkaa yli 4000 euroa. Oikeastaan olen köyhtynyt, ja palvelutkaan eivät ole parantuneet.
    Vauraus ja toiminnan tehokkuus ovat suhteellisia käsitteitä.
    Huomenna kokeilen Inkerin kaukopartiomarkkinointia niinkuin olen sen itse ymmärtänyt. Kirjoitan kokemuksistani, jahka Vauvasta vaariin-päivä on eletty.
    Kun pressaehdokkaat ovat selvillä, lyödään vetoa t. Hessu K.

  8. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Olen pahoillani. Edellisessä kommentissani Hauho-sanan tilalla pitää olla piskuinen Tuulos. Siellä talous oli aika hyvässä kunnossa vuoden 2008 päättyessä, eikä kunta viimeisinä itsenäisinä vuosina antanut talousmopon karata käsistä. Tutkin keväällä 2009 liitoskuntien tilinpäätökset ja olen käsitellyt niitä silloin hieman blogikirjoituksissani.

    Hessu K. puhuu velkaantumisesta numeroiden valossa oikein, mutta substanssin puolesta tarkoitushakuisesti. Veloista pitää vähentää mm. energialaitoksen myynnistä tallella olevat varat. Lisäksi aika iso osa investointeihin otetuista lainoisdta hoituu tuotoilla.

    Hämeenlinna-konsernilla on huomattavasti parempi velanmaksukyky kuin Kalvolla oli ja olisi nyt. Pääosa uuden Hämeenlinnan syömävelasta johtuu kuntaliitoksesta.

  9. avatar Timo Autio sanoo:

    Iltaa.
    Itse toivoisin myös ylpeänä Lammilaisena kaiken uudistusmielisyyden nosteessa, että unohdettaisiin ajattelutapa, jonka mukaan liitoskunnat ”liittyivät Hämeenlinnaan” ja todellakin aivan oikeasti ajateltaisiiin niinkuin alunperin kaikissa kauniissa liitospuheissa annettiin ymmärtää. Uuden alkuna. Ei liittymisenä ”vanhaan Hämeenlinnaan”.

Jätä kommentti

css.php