Koulu-, hallinto- ja varuskuntakaupunki?

Kolumni, julkaistu Viikkouutisissa 4.11.2011: 

 

Koulukaupunki, hallintokaupunki ja varuskuntakaupunki. Tuttuja määritelmiä Hämeenlinnasta. Mistä luonnehdinnat ovat syntyneet ja kuvaavatko ne tämän päivän Hämeenlinnaa?

Koulukaupungin Hämeenlinnasta tekivät maineikkaat Wetterhoffin käsityöopettajakoulu ja Hämeenlinnan opettajaseminaari sekä sairaanhoitajaopisto, meijerikoulu, tekninen opisto, kauppaopisto, oppikoulut ja ammattikoulu. Myös lähiseudun Lepaan puutarhaopisto ja Evon metsäopisto korostivat Hämeenlinnan merkittävyyttä koulukaupunkina.

Nyt opettajakoulutus on siirtymässä Tampereelle ja aikanaan itsenäiset oppilaitokset on yhdistetty Hämeen Ammattikorkeakouluksi. Ammattikorkeakoulumme taso on korkea, opiskelijoita on paljon ja koulutusohjelmien tarjonta on kiitettävän laaja. Kuitenkin ammattikorkeakoulu on vain yksi 25 vastaavan joukossa.

Samalla kun erityisalojen koulut on niputettu yhteisen sateenvarjon alle, on Hämeenlinnan maine koulukaupunkina rapistunut. Koulukaupungin maineen kannalta kielteisiä ovat myös oman yliopiston puute sekä kaupungin häpeällisen vähäinen panostus ja kunnianhimoton suhtautuminen vastuullaan olevaan perus- ja lukio-opetukseen.  

Hämeenlinnan luonnehdinta hallintokaupungiksi lienee ajalta, jolloin kaupunki oli Helsingin jälkeen maan merkittävin siviili- ja sotilashallinnon keskus. Siviilihallinnossa Hämeenlinna oli maan ylivoimaisesti väkirikkaimman läänin pääkaupunki vielä vuoden 2009 loppuun asti. Sotilashallinnossa johdettiin reilusti yli puolta Suomen maavoimista Turun tien alkupäästä Suomen kasarmeilta 2008 asti. 

Nyt Etelä-Suomen siviililääni on historiaa ja Läntinen maanpuolustusalue on lakkautettu. Lääninhallitus on vaihtunut aluehallintovirastoksi ja maaherrasta on tullut ylijohtaja. Torin varrella Hallituskadulla sijaitsevaa upeaa rakennusta toki useimmat meistä edelleen kutsuvat lääninhallitukseksi – aluehallintoviraston taloksi nimittäminen kun ei millään istu suuhun.

Suomen kasarmeilla on kenraalien määrä vähentynyt kolmesta yhteen ja hallinnollinen valta on kuihtunut samassa suhteessa. Kun puolustusvoimain komentajan puheita kuuntelee herkällä korvalla, saattaa aavistella, että Hämeenlinnassa jäljellä olevienkin sotilasesikuntien asema on uhattu. Puolustusvoimat jatkaa hallinnon karsimista ja keskittämistä.  

Onko Hämeenlinna enää varuskuntakaupunki? Ei ole. Aikanaan kantakaupungissa olivat Linnan, Poltinahon ja Suomen kasarmit. Nyt Linnan kasarmeilla on Tykistömuseon lisäksi Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja Poltinahon entinen kasarmialue on vauhdilla muuttumassa asuntoalueeksi. Myös Suomen kasarmien satavuotinen historia puolustusvoimien käytössä lähestynee loppuaan. Menetyksenä on parisataa työpaikkaa.

Jos Hämeenlinna ei ole enää koulu-, hallinto- eikä varuskuntakaupunki, niin mitä Hämeenlinna sitten on. Olemmeko kauppa-, palvelu- ja logistiikkakaupunki? Tai matkailu-, kulttuuri- ja teollisuuskaupunki? Kaupungin johto on päätynyt määritelmään: Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki; Uudistuva ja palveleva, viihtyisä ja kestävästi kehittyvä rantakaupunki. Vastaus on siis selvä. Hämeenlinna on asumis- ja rantakaupunki.

3 kommenttia artikkeliin “Koulu-, hallinto- ja varuskuntakaupunki?”
  1. avatar heikkinotko sanoo:

    Hei Seppo!
    Luin myös kolumnisi Viikkouutisista. Muuten aivan asiallinen kirjoitus, mutta siitä oli jäänyt pois kaksi merkittävää opianahjoa. Ammattikoulujen Opettajaopisto, joka oli ainut oppilaitos, jossa voi opiskella, ammattikoulun opettajan pätevyyden, teknisille aloille. Olen suorittanut siellä itsekin opettajan tutkinnon, vuosina 1973-74. Jyväskylässä oli toinen, jossa vastaavasti suoritettiin tutkinnot ns. pehmeiile aloille, mm talous- tekstiili, ym. Nykyisin se on tietääkseni, Ammatillinen Opettajakorkeakoulu!
    Olihan meitä ”Puustisia” silloin aikamoinen määrä, rikastuttamassa, mm silloisten tanssiravintoloitten, kuten Härkätie ja Linnanvouti, yöelämää…
    Toinen valtakunnallinen merkittävä opinahjo on Meijerialan oppilaitos.!
    Terveisin Heikki Notko

  2. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Kiitos, Heikki

    Erittäin hyviä täydennyksiä. Maan ainoan Meijerialan oppilaitoksen toki tiesin oikein hyvinkin, mutta jätin sen silti pois. Onhan koulu tässä aivan meidän kulmillamme ja kävinpä siellä kesällä vieraanakin, kun Maito ja Terveys ry:n hallitus teki sinne kesäretken.

    Ammattikoulujen Opettajaopisto on arvokas lisäys. Pohdin kolumnia kirjoittaessani, että varmaan joku tärkeä jää pois. Voi olla, että vieläkin joku puuttuu – paremmin tietävät ja täällä kauemmin asuneet voivat lisätä.

  3. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Terve Seppo!
    En ota kantaa, mikä Hämeenlinna on tai tulisi olla, mutta erityisopetuksen ja yrityksen välisistä suhteista vähäsen.
    Meijerioppilaitoksen oppilaat mielellään suorittavat harjoittelunsa Hämeenlinnan Osuusmeijerillä, koska etäisyydet ovat lyhyet eivätkä vaadi asumiseen muutosta. Oikeastaan meijeri kuorii harjoittelijoista kerman ja palkkaa heidät myöhemmin töihin, kun on tarvetta. Pääosa harjoittelijoista siirtyy tietenkin alan muiden toimijoiden toimipisteisiin, jopa johtotehtäviin, ja sekin on etu, että tuntee nämä ihmiset.
    Ilman meijeriä Valio olisi siirtänyt alan koulutuksen aikoja sitten lähemmäksi omia tuotantolaitoksiaan.
    Paikkakunnan koulutuspaikoista kannattaa pitää kiinni t. Hessu K.

Jätä kommentti

css.php