TALOUDEN OMITUINEN TASAPAINO

Kolumni, julkaistu Viikkouutisissa 2.12.2011 

Hämeenlinnan vuoden 2012 talousarvion sanotaan olevan tasapainossa. Kaupungilla väitetään menevän hyvin, ellei peräti erinomaisesti. Kylmät numerot eivät tue hymistelyä, päinvastoin.

Budjetin näennäinen tasapaino saavutettiin seuraavasti: veroja nostetaan roimasti, lainaa otetaan lisää 12,9 miljoonaa euroa, tulot on arvioitu yläkanttiin ja menot on kuristettu epäuskottavan alhaisiksi. Tasapainossa?

Kuntien tuloveron keskiarvo on vuonna 2012 Kuntaliiton mukaan 19,25. Kun Hämeenlinna nostaa veroprosentin 19,5:een on Hattula seudullamme ainoana keskiarvossa. Viikkouutisten levikkialueen suurin verottaja on Janakkala veroprosentillaan 19.75. Kaupunginvaltuutettu Prabhakaran Ranjithkumar sanoo, että suomalaiset ovat iloisia veronmaksajia. Me hämäläiset taidamme olla vielä normaaliakin iloisempia.

Hämeenlinnalla on ollut pitkän ajan tavoitteena säilyttää sekä veroaste että lainamäärä maan keskiarvoa alhaisempina. Nyt erinomainen päämäärä karkaa eikä nykyinen valtuusto pysy toimikautensa alussa itse päättämissään vero- ja lainatavoitteissa. Ote lipsuu.

Kaupunginjohtaja Tapani Hellsten on sanonut viisaasti, että velka on tulevaisuuteen siirrettyä veroa. Vuoden 2012 lisävelan määrä vastaa yhtä veroprosenttia eli ensi vuoden veroprosenttimme ei olekaan 19,5, vaan huikeat 20,5. Toki maksu lankeaa vasta myöhemmin, koska velka on oikeasti maksettava takaisin. Ei ole odotettavissa mitään talousihmettä tai korkeaa inflaatiota, joka pyyhkäisisi ottamamme lainat noin vain pois.

Kaupunki antaa periksi myös henkilökunnan vähentämistavoitteestaan. Henkilökuntaa on pitänyt vähentää 300, mutta ensi vuonna määrä kasvaakin sadalla ja nousee 3 700:aan. Vaikka selityksenä ovat organisaatiomuutokset, on kehityksen suunta väärä. Mitä enemmän on henkilökuntaa, sitä suuremmat ovat kiinteät kustannukset.

Kun talousarviota on yritetty tasapainottaa, on toimintakulujen kasvu kuristettu puoleen prosenttiin. Toiveajatteluun perustuva budjetointi merkitsee, että ainakin sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto pyytävät jo helmikuussa lisää rahaa. Näytelmään kuuluu, että kaupunginhallitus ja –valtuusto edellyttävät rahanpyytäjien etsivän ensin säästöjä omasta toiminnastaan. Kun säästöjä ei löydy, ottaa kaupunki kesän lopulla lisää lainaa ja antaa rahan tarvitsijoille. Kierre on jokavuotinen ja johtuu liian optimistisesta talousarviosta.   

Budjetin yhteydessä painotettiin, että vuosille 2013 – 16 valittavan uuden valtuuston on hyvä aloittaa, kun verojakin on jo korotettu. Todellisuudessa vanha valtuusto jättää seuraajalleen huonon perinnön; veroaste on korkea ja velkaa on lähes 200 miljoonaa euroa. Lisäksi palvelujen järjestämiseen ja tuotantoon panostetaan tarvetta vähemmän, kaupungin rakennukset homehtuvat ja tiet sekä kadut rapistuvat. Asukkaiden ikärakennekin on vanhuspainotteinen. Menoreikiä ja haasteita riittää.

Hämeenlinnan tulee saattaa taloutensa oikeasti tasapainoon – ei vain paperilla. Eivätkä Hattula ja Janakkalakaan voi röyhistellä rikkauksilla. On päällekkäisyyksien purkamisen ja hallintotalkoiden aika. Hyvä alku on yhdistää kolme hallintoa yhdeksi. Kun joulupukki tuskin tuo meille rahaa tai virtaviivaistaa hallintoa, on toimeen tartuttava itse. 

7 kommenttia artikkeliin “TALOUDEN OMITUINEN TASAPAINO”
  1. avatar Kari Ventola sanoo:

    Hyvä ja asiallinen kirjoitus Seppo!

    Ulkopuolisena en pysty ottamaan kantaa blogin substanssiin. Tekstisi mukaan Hämeenlinna olisi tehnyt optimistisen budjetin. Aivan liian usein negatiivisia päätöksiä lykätään ja toisaalta toivotaan parempaa. Kun Joulupukkia ei ole olemassa, niin toiveet eivät yleensä toteudu.

    Kyllä Hattulassakin olisi viime valtuustokaudella pitänyt harjoittaa toisenlaista talouspolitiikkaa, mutta poliittista tahtoa ei löytynyt. Vasta tällä kaudella on taloudenpidon kurssia saatu reivatuksi. Ei meillä ole varaa röyhistelyyn. Kunnan talous saisi olla vahvempikin.

    Yleinen kanta tuntuu olevan, että elämiseen ei saa ottaa velkaa, mikä on hyvä. Investointeihin otetaan velkaa, kun tulorahoitus ja kassavarat eivät riitä. Jostain syystä tämän velan takaisinmaksu unohtuu. Tuntuu mahdottomalta, että kunta saisi tehdä niin vahvasti positiivisen tilinpäätöksen, että lainojen lyhentäminen olisi mahdollista.

    Minusta olisi tärkeää, että Hämeenlinna saisi edellisen kuntaliitoksen sulatettua. Palveluiden pitää olla kilpailukykyisiä. Toivottavasti pääsette tehokkuudessa Hattulan tasolle. Se on seutukunnan etu. Hämeenlinnalaiset voisivat käydä ottamassa oppia naapurin hyvistä käytännöistä, jos se on poliittisesti mahdollista.

    Aikanaan ehdotin kaupungille yhteistyötä perusturvan sektorilla. Malli oli jo testattu ja toimiva Hattulassa. Konsepti olisi säästänyt kaupungilta satoja tuhansia euroja vuodessa, mutta ehdotus ei mennyt läpi. Rikkaalla kaupungilla ei ilmeisesti ollut tarvetta säästää tai ehdotus tuli väärältä taholta.

    Olen ollut yritysmaailmassa tekemässä useita yrityskauppoja. Fuusion sulattelu vie oman aikansa, vaikka yrityspuolella siinä pyritään pitämään vauhtia. Julkisen sektorin tahti on paljon hitaampaa.

    Palvelujen tehostamisessa Hämeenlinnan virkamiehillä ja päättäjillä riittää vielä paljon tekemistä. Suurimmat hyödyt saadaan tästä, ei hallinnon yhdistämisestä. Uusia liitoksia ei kannata haalia sotkemaan palvelujen kehittämistä, ennekuin entiset toiminnat on trimmattu kuntoon. Tämä viisaus on havaittu yksityisellä sektorilla.

    T. Kari V.

  2. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Hämeenlinna teki aivan selvästi optimistisen vaalibudjetin. Kaupungin talous ei ole ollut hanskassa koko vaalikauden aikana. Ylimmässä johdossa tarvittaisiin tällaisessa murrosvaiheessa saneeraajatyyppejä. Löytyykö heitä nyt ensimmäistäkään?

    Kuntien yhdistymissopimuksessa on useita valuvikoja. Osaksi syyllinen on huono lainsäädäntö, joka ei mahdollista samanlaista toimintatapaa kuin yksityisellä sektorilla. Aluksi joudutaan ”investoimaan”, jotta hyötyjä saadaan 10-20 vuoden kuluttua.

    Ilmeisesti osa liitoskunnista oli konkurssikypsiä. Lisäksi ne olivat elänneet pari viimeistä vuotta vailla talousvastuuta.

    Hattulan paremmasta tehokkuudesta en ole lainkaan vakuuttunut. Jotta Kari Ventolan esittämän väitteeen voin osoittaa vääräksi, pitäisi olla mahdollisuus perata tilinpäätöksistä saadut tunnusluvut eli kurkistaa kunnolla niiden taakse. Sieltä löytynee useita faktoja, jotka selittävät numerohuonommuutta. Olen nuorukaisena tehnyt po. perkaustyötä mm. vertailemalla Pirkkalan ja Tampereen tehokkuutta. Tulos ei ollut Pirkkalan kannalta mairitteleva, vaikka virallisissa papereissa esitimme vallan muuta, kun Tampere vaati kuntaliitosta 1970-luvun alussa.

    Mukavaa itsenäisyyspäivää Hattulaan!

    Leo Leppänen

  3. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Kiitos Kari tunnustuksesta sekä erityisesti tärkeiden asioiden ottamisesta esille.

    Hämeenlinna on vielä opetteluvaiheessa. Syy vaiheessa olemiseen on liian suuren kakun haukkaamisessa, kun kuusi kuntaa yhtyi ja toimintamalli pantiin uusiksi samaan aikaan. Opettelu on syönyt energiaa niin paljon, että omien rönsyjen valvonta ja toiminnan laatu sekä tiukan taloudenpidon vaatimukset ovat pettäneet.

    Hämmästelen, miksi naapurilta oppimiseen on niin suuri kynnys – ihan suoranainen muuri. Tässä muurissa on kaksi puolta, toinen keskuskunnasta kehyskuntiin ja toinen kehyskunnista keskuskaupunkiin. Muualta(Lappeenranta, Lahden seutu, Helsinki) yli kaksikymmentä vuotta sitten tänne oma-aloitteisesti tulleena tämän muurin olemassaolo on edelleenkin ihmetys. Enkä usko, että muurin olemassaolo johtuisi seutumme vedessä olevasta salaperäisestä tekijästä. Taitaa muuri olla ihan ihmisten itsensä tekemä ja rakenteeltaan henkinen.

    Kun yritän katsella tilannetta niin neutraalisti kuin pystyn, päädyn toistuvasti siihen, että kolmen kunnan muodostaman seutukuntamme palvelut järjestetään kokonaisedullisimmin ja tasalaatuisimmin yhdellä tilaajaorganisaatiolla. Tämä tilaajaorganisaatio on jo olemassa, mutta sen toiminta vaatii kriittistä arviointia ja parantamista. Tuottamismallina on monituottajamalli, joka voidaan räätälöidä tarpeiden mukaan.

    Kun asetun valtakunnan nykyisen hallituksemme asemaan, näen siellä vallitsevan yksimielisyyden seutumme hallinnon purkamisen suhteen. Jännittämistä on siinä, miten hallitus oman vakavan aikomuksensa vie päätökseen. Kuinka suurta talousraippaa käytetään ja kuinka yhdistyminen palkitaan? Luulen samalla ymmärtäväni sen tuskan, minkä hyvin toimivasta organisaatiosta luopuminen tuottaa. Sinä Kari yhtenä ja moni moni muu olette tehneet ja teette joka päivä hienoa työtä Hattulan asukkaiden hyväksi. Aavistelen, että työnne palkitaan Hattulan liittämisellä Vanajankaupunkiin.

  4. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Leksa sen sanoi.

    Meillä Hämeenlinnassa ei ole saneeraajia. Positiivareita sitäkin enemmän. Harmi vaan, että kuntatalous ei toimi toiveiden varassa, vaan menojen ja tulojen tasapainolla. Jos kehittää halutaan, pitääkin tuloja olla menoja enemmän.

    Hyvää Itsenäisyyspäivää

  5. avatar Tapio Vekka sanoo:

    Terve,

    Pari näkökulmaa on pakko tähänkin keskusteluun laittaa. Maailma kun näyttää niin erilaiselta eri silmälasein.;)

    Olemme tehneet Hämeenlinnan tilausbudjettia nyt neljä vuotta ja se on jatkuvasti tarkentunut – uskon ensi vuoden TIBU:n olevan realistinen, vaikka todennäköisesti maailma aina joiden summien osalta muuttuukin. Myös maailma voi muuttua – voimakkaastikin, esimerkiksi riippuen tänään alkavasta EU-huippukokouksesta. Luvut ovat ”hymistelyn” arvoisia – eivät hyviä, mutta suunnitelman mukaan mennään. Tähän on päästy voimakkaalla toiminnan kehittämisellä ja kulukurilla.

    Tuottavuusohjelma, jossa haetaan 300 htv säästöä, toteutuu myös suunniteltua paremmin. Tuottavuustavoite oli 12M€, mutta arvion mukaan tehostuminen valtuustokaudella on 14M€, josta noin puolet vakanssien vähentämisen kautta. Ensi vuodelle tulee myös uusia vakansseja, jotka perustuvat Normaalikoulun toiminnan ja mielenterveyspalveluiden painopisteen siirtoon kaupungin omaksi toiminnaksi sekä maakunnallisen pelastuslaitoksen/sairaankuljetuksen uudelleenjärjestelyyn. Osa ratkaisuista perustuu palvelu- ja hankintastrategiaan, osa lainsäädännön muutoksiin tai Tampereen yliopiston ratkaisuihin – merkittävä osa lisävakansseista on meille kustannusneutraaleja tai tehostavat toimintaa.

    Hämeenlinna ei ota syömävelkaa, vaan investointeihin. Toimintakate kattaa poistot 2012, jolloin talous tällä mittarillakin on tasapainossa. Velanottaminen hidastuu ja sen lyhentäminen alkaa 2013.

    Hämeenlinnan kuntaliitoksen sulattaminen on kestänyt kolmisen vuotta, mutta nyt toiminta pääosin on asettunut uomiinsa ja toiminnan tehostuminen näkyy esimerkiksi toimintakulujen ennätyksellisen alhaisena 0,5% kasvuna – toki isossa organisaatiossa riittää aina kehittämistä. Kuntaliitos sinällään ei pelastanut mitään, mutta palvelurakenteen muutos on osoittautunut tehokkaasti. Valitettavasti aikanaan seudullinen sosiaali- ja terveyshuollon sadekatosmalli kaatui, koska meillä on edelleen repaleinen seudullinen palvelurakenne, eikä Hämeenlinnan tahto riitä tämän ratkaisemiseks. Siihen tarvitaan kaikkien sitoutumista, tosin viimeksi syksyllä siitä naapurikunnat kieltäytyivät. Kevään aikana kuullan linjauksia myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tulevaisuudesta ja tähän keskusteluun on pakko päästä seudullakin

    Ison kakunpalan haukkaaminen on ollut oikea ratkaisu. Kun verrataan Hämeenlinnan kehitystä samaan aikaan tehtyihin muihin monikuntaliitoksiin. Hämeenlinna on merkittävästi uudistunut ja dynaaminen oman toimintansa kehittäjä, vanhojen mallien kyseenalaistaja, rönsyjen karsija, uusien toimintamallien testaaja. Mitäs vielä pitäisi tehdä? Onko konkreettisia ideoita?

    Tapio

  6. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvä Tapio. Kiitos mukaan tulemisestasi.

    Kuten kirjoitat, näyttää maailma erilaiselta erilaisin silmin. Ei ole yhtä totuutta. Totuus on jossain keskivälillä ja sitä kannattaa etsiä. Samoin on niin, että vuoden 2012 budjetin luonne (optimistinen – realistinen) paljastuu muutamassa kuukaudessa.

    Veronmaksajana ja asukkaana ilahtuisin ja yllättyisin, jos johtavassa asemassa olevat osoittaisivat nykyistä useammin tervettä kriittisyyttä. Negatiiviseksi ei tarvitse ruveta, riittää ihan realismikin. Liian usein omaa tekemistä arvotetaan sanoin ”ainutlaatuinen, ensimmäisenä Suomessa, edelläkävijä”.

  7. avatar Sari Rautio sanoo:

    Terveelle kriittisyydelle on tilaa ja tarvetta, ja sitä käytetään päivittäin arjen poliittisessa työssä, ihan jopa iikaakin. Palaute ja arvio kaupunkimme onnistuneesta kehityksestä tulee ulkopuolelta, ja niitä ihan liian vähän tiedostetaan täällä paikallisesti. Valmista ei ole eikä tule, ja monta, monta asiaa voidaan ja pitää tehdä edelleen paremmin, joku jopa kokonaan uusiksi. Mutta ruoskimalla pelkästään ei saada parasta aikaan. Positiiviset saneeraajat tai uudistajat ovat tehokkaimpia myös luovia ratkaisuja vaativissa isoissa muutostilanteissa. Pahanilmanlintuja tulee pyytämättäkin.

    Sepon viestistä vielä: olisi hienoa jos löytyisi kommentoijia Vanajankaupungin synty-ideaan? Itse sanoin omassa blogissani että ihan sama onko nimi Hanakkala vai mikä hyvänsä, mutta yhteiseen pöytään on päästävä. Kiireisin asia on terveydenhuollon rakenteet.

    Sari

Jätä kommentti

css.php