ONKO HÄMEENLINNA KRIISIKUNTA?

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Viikkouutisissa 15.6.2012.

Vaikka aurinko paistaa ja kesä on kukkeimmillaan, on Hämeenlinnan taivaalla tummia pilviä. Tummat pilvet kertovat rahan puutteesta ja tulevista kovista ajoista. Hämeenlinna on elänyt ja elää yli varojensa eikä valoa ole näkyvissä. Olemmeko kriisikunta? 

Kriisikunnat nimeää Valtiovarainministeriö lakiin perustuvien kriteerien pohjalta. Vielä Hämeenlinna ei täytä kriisikunnan merkkejä, vaikka sai tänä keväänä tilintarkastajalta vakavat nuhteet huonosta taloudenpidosta. Nuhteet kohdistuivat talouden alijäämiin, joiden kattamiseksi kaupunki ei ollut laatinut kuntalain edellyttämää toimenpideohjelmaa. 

Pakon edessä kaupunki laati pikavauhtia talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelman vuosille 2012 – 2015. Valtuusto hyväksyi ohjelman maanantaina pitkin hampain. Tuli tunne, että ohjelma laadittiin tilintarkastajaa varten eikä noudatettavaksi. Tunne johtuu siitä, että Hämeenlinnassa ei ole talouskuria, mutta aiheetonta toiveikkuutta sitäkin enemmän. Paperilla ja puheissa näyttää hyvältä, kassassa ja pankkitilillä näyttää huonolta.   

Uusi tasapaino-ohjelma on osoittautumassa epätasapaino-ohjelmaksi heti alkuunsa. Vuoden ensimmäisen talousraportin mukaan olemme menossa yli 4 miljoonaa euroa miinukselle ja menot kasvavat peräti 4,4 %. Ohjelmapaperissa kuitenkin tavoitellaan tälle vuodelle lähes 7 miljoonan euron ylijäämää ja 2 % kasvua. Kuka uskoo lupauksiin? Minä en. 

Mikä Hämeenlinnaa odottaa lähitulevaisuudessa? Verojen nosto vai palvelujen heikentäminen vai henkilöstön vähentäminen? Vai kaikki nämä kolme? Meitä odottaa nälkäkuuri. 

Velkaa ja kattamattomia alijäämiä on paljon ja moneen suuntaan: Ovat kaupungin oma sekä kaupungin omistamien yhtiöiden suuret velat, on sairaanhoitopiirin alibudjetointi, on höllyvä Innoparkin rahoitussuo, ovat maan keskiarvoa iäkkäämmän asukasrakenteen tuomat haasteet. 

Eikä tässä kaikki. Maksuun ovat tulossa kaupungin omissa kiinteistöissä muhivat valtaisat peruskorjauskulut sekä sairaanhoidon uusien järjestely- ja rahoitusvastuiden tuoma lasku. 

Tarkastuslautakunta on todennut kaupungin omistamien rakennusten kunnosta, että peruspalvelutuotannon rakennuskannasta peräti 35 – 40 % on tulossa peruskorjausikään 2 – 7 vuoden sisällä. Korjausvelkaa on kymmeniä miljoonia euroja. Kaupungin pitkään noudattama periaate, että seinistä ei kannata välittää eikä niihin kannata panostaa, on käymässä kalliiksi. Esimakua on jo saatu, kun koulut toinen toisensa jälkeen ovat osoittautuneet homepesiksi.  

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin lakkauttaminen taitaa tuoda Hämeenlinnalle massiivisen laskun. Jo syntyneet alijäämät on maksettava ja sairaanhoitopiirin kiinteistömassalle on löydettävä ratkaisu. Tipahtavatko Ahveniston sairaalamäen rakennukset Hämeenlinnan syliin? Millä hinnalla? Mikä rooli on Janakkalalla ja Hattulalla? Mitä tekevät Forssa ja Riihimäki? 

Vaikka Hämeenlinna ei vielä olekaan virallisesti kriisikunta, olemme kriisin kynnyksellä. On viimeinen hetki tunnustaa totuus ja estää täydellinen uppoaminen. Pinnalle ei päästä kauniilla puheilla, vaan kovilla päätöksillä, joita noudatetaan ja joiden toteutumista valvotaan. Emme selviä, jos jatkamme elämistä velaksi ja kulutamme enemmän kuin tienaamme.

10 kommenttia artikkeliin “ONKO HÄMEENLINNA KRIISIKUNTA?”
  1. avatar Sari Rautio sanoo:

    Hyvä Seppo! Ja lisäyksenä vielä- valtuuston ja valtuutettujen hyväksymänä on kaikki raamit tehty. Toivoisin että samat ihmiset eri lautakunnissa muistaisivat myös sen talouden kokonaisuuden lautakunnissa toimiessaan. Siksi olen niin vahvasti kannattanut ministerimallia, jossa lautakuntien puheenjohtajat muodostaisivat myös kaupunginhallituksen – näin jokaisella olisi vastuu kokonaisuudesta ja valitusta osasta.

    Kriisikuntamittareiden lisäksi on tietysti huomioitava meidän sijoituksemme, jotka todellisuudessa merkittävästi parantavat asetelmaamme. Mutta, nyt on viidestoista hetki ottaa taloustilanne vakavasti ja saada henkilöstö kehittämään omaa työtään entistä tuottavammaksi. Ykköskysymys on terveydenhuolto- ja sen yksiin käsiin saaminen on ehdottoman olennainen asia.

    Sari

  2. avatar konsta.kupiainen sanoo:

    Meikeläistä ja kaikkia Hämeenlinnan kaupungin veronmaksajia kiinnostaa kuntavaalivuonna 2012 Teknologiakeskus Innopark Oy ja muut Hämeenlinnan kaupungin konserniyhtiöihin kuuluvat taloudelliset kokonaisuudet (tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja yhteis- ja omistusyhteisöt), joissa kaupungilla yksin tai yhdessä kuntakonsernin muiden yhteisöjen kanssa MÄÄRÄÄMISVALTA.

    Missä kunnossa kaupungin konsernihallinto on? Entä Hallinto ja Talous? Tietotekniikan kustannukset?

    Miten kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuusto jäsenet valvovat ja ohjaavat konsernihallintoa?

    Jääviydet (hallintolaki § 10 ja § 11)?

    Konsernin tärkeimmät tytäryhtiöt, joiden hoitamisen ihanuus ja kurjuus on tuotava avoimesti ja aidosti esille:
    – Aulangon Kylpylä Oy
    – Hämeen Messut Oy
    – Hämeenlinnan Asunnot Oy
    – Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy
    – Hämeenlinnan Keilakeskus Oy
    – Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy
    – Hämeenlinnan Pysäköinti Oy
    – Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy
    – Kantolan Kiinteistöt Oy
    – Kehittämiskeskus Oy Häme
    – Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy
    – Linnan Ateria Oy
    – Peruskorjauskeskus Oy Häme
    – Seutukeskus Oy Häme
    – Seuturekry Oy
    – Sosiaalikehitys Oy
    – Tekme Oy
    – Teknologiakeskus Innopark Oy
    – TyöSyke Oy

    Unohtaa ei saa missään nimessä näitäkään Hämeenlinnan kaupunkikonserniin kuuluvia liikelaitoksia:
    – Hämeenlinnan Terveyspalvelut,
    – Linnan Lomituspalvelut ja
    – Linnan Tilapalvelut.

    Kenellä olikaan vastuu?

  3. avatar konsta.kupiainen sanoo:

    Valtiovarainministeriön kuntaosasto seuraa kuntien talouden hoitoa.

    Kriisikunnaksi päätsee, kun valtiovararainministeriön kuntaosaston arviointimenettelyssä kuusi (6) kriteeriä (172/2007 täyttyvät.

    Puitelain § 9 ja sitä täydentävän asetuksen mukaan nämä kuusi (6) kriteeriä ovat:
    1. kattamaton eli kumulatiivinen alijäämä kunnan taseessa
    2. vuosikate negatiivinen
    3. tuloveroprosentti yli valtakunnan keskiarvon
    4. kunnan lainamäärä
    5. omavaraisuusaste
    6. kunnan suhteellinen velkaantuneisuus.

    Hämeenlinnan kohdalta ei hyvältä näytä. Missä näkyvät Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen
    naimarahat?

  4. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    No joo. En kohta enää jaksa toistaa Hämeenlinnan nykyisten osin pitkä-aikaisten päättäjien kykenemyyttä nähdä ja lukea taloutta. Ei olisi kannattanut aina tuijottaa vain omaa napaa vaan katsoa myös mitä ympärillä tapahtuu (talous huononee). Uskottiin ”lapsenomaisesti” ei tämä meitä koske. Ei edes varauduttu-suurta tyhmyyttä, mutta poliitikko ei koskaan vastaa mistään. Nyt nämä samat kykenemättömät yrittävät epätoivoisesti luoda mitä utopistisempia kuvioita asioiden parantamiseksi. Aika tosin alkoi 3-4 vuotta sitten,joten kirittävää on. Autotalon tontin kauppahinnan maksu tosi parantaa kaupungin taloutta pikaisesti. Samoin tiedotusvälineissä kerrotut lopetettujen koulujen ja muiden tyhjien kiinteistöjen myynnistä saatavat mittavat tulot. Uskon jos näen. Ulkoistaminen on POP. Tuo säästöjä. Olin ulkomailla ja katselin erästä ajankohtaisohjelmaa erään suurkaupungin ulkoistetusta vanhusyksiköstä Tunsin myötähäpeää. Mutta ohjelmahan oli yksipuolinen ja asenteellinen ja hyvin hyvin valheellinen. Se helpotti.

  5. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Tässä kaikessa surkeudessa on mielestäni ”iljettävintä ja moraalittominta (tosin poliittinen moraali on todella piiiiiiiiitkä) on se että meitä arvostelijoita on piikitelty päättäjien toimesta muutaman vuoden ajan. Nyt kun totuudet on paljastuneet on esim Iisakki ”kuin kusi sukassa”. Kun monet asiat on osoittautuneet erilaisiksi kuin ”virallinen” totuus on. No se häelle anteeksi annettakoon-nuoruus-ymmärtämättömyys. On helppo hymyillä kuin ”jakoavain” tukilehden sivulla esim Keskussairaalan asioita-todellista vastuuta ei tarvitse kantaa.Tosiasia on että suurhämeenlinna on kriisikunta-ei tempuilla muuksi muutu, Toimiva johto on vaihdettava (olisi pitänyt vaihtaa jo vuosia sitten)-vai onko kädenpuristus liian kultainen. Hämeenlinna tarvitsee ammattitalousjohtajan. Siis mikään ratkaisu ei ole päättäjien toimesta ”häpeällinen”. Uskallusta täytyy olla. Jokainen päättäjä miettiköön kohdallaan.Tein tämän ratkaisun ,kuinka vaikea se onkaan, kuinka noloon asemaan se minut saattaakaan, voin kuitenkin kulkea pystypäin. Hämeenlinnan päättäjistä tähän ei pysty kukaan, Valitettavasti. Erno Paasilinna on ja oli oikeassa. Ette ole lukeneet-kannattaa.

  6. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Terve Seppo!
    Mopon karkaaminen käsistä johtuu mielestäni siitä, että kuntaliitoksien lisäksi sotkettiin hallintokunnat (elämänkaarimalli), ja otettiin käyttöön tiltu. Liitetyillä maalaiskunnilla ja kaupungilla oli hyvin samanlaiset lautakunnat: perusturva-, sivistys- jne. Näiden historiallinen menopohja menetettiin.
    Itse olen elämänkaariajattelun kannalla, mutta tiltusta on jossain vaiheessa luovuttava. Tiltussa vastuukysymykset ovat sekavat.
    Hilpeää Juhannusta t. Hessu K.

  7. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Hämeenlinnan kaupungin talouden notkahtaminen muutamassa vuodessa melko hyvästä tilasta lähes valtion holhoukseen eli kriisikunnaksi on useiden asioiden summa. Pääosa niistä on sisäsiittoisia. Romahdus lienee peräti Suomen ennätys kaupungeissa 2000-luvulla! Täällä myönteisen ja kielteisen kehityksen keskeisenä moottoreina ovat toimineet kaupunginjohtajat. Poliitikot ovat olleet lähinnä aisankannattajia. He ovat tukeneet ammattijohtajien toimintaa kaikissa keskeisissä asioissa.

    Yksityisellä sektorilla tällaiseen romahdukseen reagoidaan vaihtamalla johtajia. Kunnissa on toisin.

    Äänestäjät päättävät neljän vuoden välein poliitikkojen asemasta ja ammattijohtajat pysyvät virassa eläkkeelle asti työn tuloksista riippumatta. Hämeenlinnassa edes kaupunginjohtajat eivät ole määräaikaisia.

    Muutosten toteuttaminen on helpompaa, jos johtoa vaihdetaan. Toivottavasti täällä vaalikarja ymmärtää tämän ja vaalien jälkeen remmiin astuva uusi eliitti (mm. hallitus) tekee samanlaisia johtopäätöksiä kuten yksityisellä sektorilla koko maassa on hyväksi koettu.

    Kunta ei ole yritys, mutta sitä voidaan johtaa melko pitkälle yrityksen tapaan.

  8. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvä Heikki, H.V.

    Pidän edelleenkin suurena mahdollisuutena sitä, että meillä on tilaaja-tuottaja -malli. Pettymys on se, että mallin opettelu vaan jatkuu ja jatkuu. Kolme vuotta olisi jotenkin ymmärtänyt, mutta että vielä tänä neljäntenä vuonnakin tuskaillaan työnjaon kanssa.

    Ymmärrän mallin siten, että kaupunki luottamushenkilöineen on tilaaja. Tilaaja ostaa tarvitsemansa palvelut rahalla. Tilaajan eli kaupungin on tiedettävä, mitä palveluja sen asukkaat tarvitsevat. Tuottajia on paljon ja heidän joukossaan on myös kaupungin omia organisaatioita. On monituottajamalli.

    Luottamushenkilöt haikailevat turhaan päästä nykyistä läheisempään yhteyteen tuottajien kanssa. Yhteys rakennetaan perusteellisilla tarjouspyynnöillä, hyvin harkituilla tuottajavalinnoilla ja tarkat vaatimukset ja odotukset sisältävillä sopimuksilla. Sopimusten noudattamista valvotaan. Valvojia ovat virkamiehet, palveluja tarvitsevat asukkaat sekä luottamushenkilöt itse.

    Hyvä Leksa, H.V.

    Olen kanssasi samaa mieltä. Ihmettelen eräiden johtavien luottamushenkilöiden lammasmaista uskoa luottaa virkamiesjohtoon ja toistuvaa taipumusta vähätellä ongelmia.

    • avatar Leo Leppänen sanoo:

      Hyvä Veli Seppo!

      Ilmeisesti palvelut, joita ostetaan omalta organisaatiolta, ovat kokonaan tai osittain tuotteistamatta. Siksi Hämeenlinnan hallinnossa edelleen leikitään tilaajia ja tuottajia. Leikkiminenhän tarkoittaa harjoittelua.

      Tuotteistaminen maksaa maltaita. Samalla rahamäärällä kehittäisi useasti vanhan tuotantotavan timmiin kuntoon. Ja sen jälkeen ei olisi kaksoisorganisaatiosta aiheutuvia kuluja.

  9. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    TALA 22.5.2012 § 69 Tilintarkastajan esittämät tarkastuksen tulokset:

    ”Jos kaupungin taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kuntalain mukaan taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Tilikauden 2011 jälkeen kaupungin taseessa on alijäämiä yhteensä -16,77 M€. Kaupungin kertyneistä alijäämistä jää taloussuunnitelmakauden 2012-2014 jälkeen kattamatta 8,7 M€. Kaupunki ei ole laatinut kuntalain edellyttämää toimenpideohjelmaa. Muilta osin kaupungin hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti.”

Jätä kommentti

css.php