UTOPIOIDEN JA UNELMIEN ETELÄRANTA

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 13.4.2013

Hämeenlinnan ydinkeskustan eteläpuolen ranta-alueesta on parin kolmen viimeisen vuoden aikana tullut unelmoinnin kohde. Tai oikeammin utopioiden kohde.

Reilu kuukausi sitten pidettiin alueen kehittämisestä yleisötilaisuus Wetterissä. Tilaisuuden huonot järjestelyt ja ohut anti lisäsivät pelkoa siitä, että alueen suunnitteluvastuuta on annettu liikaa ulkopuolisille konsulteille ja että kehittämisessä on unohdettu alueen historia, nykyisyys ja arkitodellisuus.

Utopioita on ainakin kolme. Ensinnäkin alueen sanotaan pelastavan kaupungin horjuvan talouden, toiseksi sen uskotaan houkuttelevan ison joukon hyvätuloisia veronmaksajia ja kolmanneksi nostavan Hämeenlinnan kestävän kehityksen arkkitehtuurin kärkeen.

Miksi hyvältä kuulostavat tavoitteet ovat utopioita? Myytävä ala on niin pieni, että voitot jäävät hyvin kohtuullisiksi. Suunnitelma 2000 uudesta asukkaasta on ylimitoitettu; tiiviilläkin rakentamisella joudutaan tyytymään korkeintaan noin puoleen siitä. Lisäksi kestävän kehityksen rakentaminen on arkipäivää, eivätkä ekologiset lämmitysjärjestelmät säväytä enää juuri ketään.

Unelmieni Eteläranta painottaa alueen virkistys- ja vapaa-ajanmahdollisuuksien kehittämistä. Tällä hetkellä alue on ympäri vuoden suosittu viherpuisto ja liikunta-alue. Uimaranta, pesäpallokenttä Sininen Laguuni, tennis- ja lentopallokentät, rullahokkikenttä, nurmikot sekä skeittipuisto kesäisin ja laaja, hyvin valaistu luistelukenttä jääkiekkokaukaloineen talvisin ovat kiinteä osa Hämeenlinnan ulkoliikuntaverkostoa.

Virkistys- ja vapaa-aikapuiston osalta riittää silti kehitettävää. Ja halvalla. Kesäisin suosittua harraste- ja kilpaongintaa voi tukea rakentamalla laitureita ja ulokkeita pitkin Hämeensaaren ja Vikmanin lahden rantoja Virveliin asti. Myös uimahallin rannassa oleva pieni saari tulee yhdistää kävelysillalla uimarantaan. Upea paikka grillaamiselle ja makkaranpaistamiselle!

Talvisin Vikmanin lahti kannattaa ottaa terveyttä edistävän ulkoliikunnan käyttöön. Keskustan asukkaat ansaitsevat oman aurinkolatunsa ja koiraihmisille on syytä tehdä erillinen ulkoilutusväylä. Eikä retkiluisteluratakaan ole utopiaa. Virvelin kioskinpitäjälle voidaan antaa lupa pystyttää pieni kahvin ja munkin myyntikoju venelaiturin tuntumaan.

Vuonna 2020 odotan Paasikiventien ympäristön ja Hämeensaaren ranta-alueen olevan edustava osa Hämeenlinnaa. Kohtuutta kunnioittaen uudistettu rakennuskanta istuu maisemaan ja uimahallin yhteydessä ovat sekä uudet, monipuoliset sisäliikunnan harrastetilat että ulkoliikunnan pukeutumis- ja peseytymistilat. Vielä nykyistäkin monipuolisemmat ulkoliikuntapaikat ovat hyvin hoidettuja ja kaikenikäisten kaupunkilaisten aktiivikäytössä.

Etelärannan, tai hienommin Engelin rannan, suunnittelussa ja rakentamisessa on aika astua tosiasioiden maailmaan. Alue suorastaan huutaa kehittämistä, mutta utopiat on syytä unohtaa. Kun lähtökohdaksi otetaan kohtuus sekä alueen nykyisten vahvuuksien korostaminen, lähestytään unelmien Etelärantaa. Samalla lähestytään kohti parempaa asumiskaupunkia ja parempaa rantakaupunkia.

34 kommenttia artikkeliin “UTOPIOIDEN JA UNELMIEN ETELÄRANTA”
  1. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Oikein hyvä, analyyttinen, kirjoitus!
    Monenlaista hienoa ajatusta ja vaihtoehtoa, joista minä käännyn heti ”Unelmieni Eteläranta”-fantasian puoleen!
    Kaikkein huonoin vaihtoehto olisi, jos ranta rakennettaisiin täpö-täyteen eliitti-asuntoja uppo-rikkaille.
    Luoja meitä sen kaltaisilta suunnitelmilta varjelkoon, mutta taasen on luultavasti tulossa uusi koetus sos/kok-akselin ympäristö-arvoja vastaan…
    Tapani

  2. avatar katriina ahtiainen sanoo:

    Kiitos Seppo kirjoituksestasi!

    Utopioissa on unohtunut, että rikkaatkin osaavat unelmoida muustakin
    kuin tiuhaan rakennetusta slummista moottoritien vierustalla.

    Hämeenlinna ei ole Kauniainen nyt eikä tulevaisuudessa.
    Hyvää lauantaita!

    Kati Ahtiainen

  3. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Hämeenkaari tulee purkaa sen jälkeen, kun Pullerin urheilutalo on rakennettu. Hämeensaaren röstiskössä ei ole mitään säilyttämisen arvoista. Rakennus on ruma ja jo nykyiseen ympäristöönsä sopimaton. Siitä ei saa edes isolla peruskorjauksella sellaista palloiluhallia, joka palvelee kunnolla ylimpien sarjatasojen kilpailutoimintaa. Jopa salikorkeutta on korotettava. Pukuhuone-, ravintola- ym. oheistelilat sekä katsomot ovat riittämättömät ja surkeat. Autojen paikoitusalueet ovat niukat jo 1 000 ihmisen tilaisuuksissa. Voisiko joku kertoa, mitkä ovat ne arvot ja muut perusteet, jotkat puoltavat Hämeenkaaren säilyttämistä sekä suurella rahalla peruskorjaamista ja laajentamista nykyaikaiseksi ja ympäristöön hyvin istuvaksi urheilutaloksi? Tapsa, Ruotsin lahja Hämeenlinnan maankäytön suunnittelulle ja arkkitehtuurin vaalimiselle, aloittapa rohkeana miehenä keskustelu kysymyksestä!

    Kun Hämeenkaari puretaan, Hämeensaareen on rakennettava uimahallin yhteyteen kuntoliikuntaa palvelevia tiloja. Ei välttämättä heti, mutta kuitenkin melko pian.

  4. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Kiitos Tapanille ja Katriinalle myönteisestä palautteesta.

    Hämeenkaaren purkaminen on rakennuksen monipuolisen käytön takia haasteellinen. Sitä korvaamaan tarvitaan kolme uudisrakennusta:
    1. Harrastekäyttöön ja erityisesti eläkeläisryhmien käyttöön sopiva uusi sisäliikuntatila uimahallin yhteyteen,
    2. Näyttely- ja messutila Verkatehtaan yhteyteen ja
    3. Sisäpalloilulajien harjoittelu- ja kilpailutila Pullerille.

    Eikö ole ihmeellinen paikka tämä viime aikoina haukuttu Hämeenkaari, joka on viitisen vuosikymmentä ollut Hämeenlinnan tunnusmerkki etelästä kaupunkiin tultaessa?

    Aikataulusta olen Leksan kanssa uimahallin lisärakennuksen suhteen eri mieltä. Keskustan asukkaiden ja ikäihmisten uusi sisäliikuntatila tulee olla valmis viimeistään sillä hetkellä, kun Hämeenkaaren käyttö loppuu.

  5. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Seppo, et kiistänyt Hämeenkaaren rötiskön purkamisesta esille nostamieni faktoja ja perusteita.

    Verkatehtaan sijasta näyttely- ja messutilat voisi olla viisasta järjestää ns. Saarioisten alueelle rautatieaseman tuntumaan. Minusta Hämeenkaari on ollut aikanaan norokas ratkaisu. Mutta ei enää, koska city ja Eteläranta vaativat nyt ennakkoluutonta kehittämistä. Hämeenlinnassa on tapahtunut paljon viimeisen 25 vuoden aikana, mikä pakottaa monien maankäytöllisten asioiden järkivihreään tarkasteluun.

    Yhteenveto: Aikansa kutakin. Hämeenkaari on hommansa hoitanut kunniallisesti. Nyt on aika purkaa se. Vai oletko Seppo eri mieltä? Varmaan tunnet melko hyvin mm. kilpaurheilussa noudatettavat normit ja yleisön odotukset.

  6. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Ehtoot tuas
    Sepon unelman täysin allekirjoitan ja olen valmis kannattamaan 600 uutta asukasta Etelärannan uudelle asuntoalueelle,
    Upeita virkistys-/liikunta-/kalastustapahtumia odotellen
    merkitsen sujuvasti
    Aarno Jii

  7. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Iltaa Aarno!

    Etelärantaan mahtunee 800-1 000 asukasta, jos rakennusten mittakaava ei poikkea oleellisesti ympäristöstä, alueesta ei tehdä slummia, ei rakenneta veteen ja tornitaloja, keskustan virkistystarpeet turvataan, alueelle ei rakenneta hotellia ja asuntojen keskikoko on alle 80 neliömteriä.

  8. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Leksalle

    Tarkkana lukijana ja hyvän vaistosi varassa olet oikeassa. En vastusta Hämeenkaaren purkamista, mutta tulen ikävöimään sekä kaaren voitokkaita perinteitä että sen arkkitehtuuria. Sääli, ettei Hämeensaaren aluetta 1990 -luvulla lähdetty kehittämään myös sisäpalloilujen osalta. Tältä osin kehittäminen on myöhäistä ja Pulleri tulee olemaan hyvä paikka kilpasisäpalloilujen harjoittelun ja ottelutapahtumien kannalta. Iittalan koulukeskuksen kansainväliset mitat täyttävä halli ei riitä Hämeenlinnan tarpeisiin.

    Messu- ja näyttelytilojen tulee olla kokous- ja kongressikeskuksen välittömässä yhteydessä. Jos entistä Mensan/Saarioisten kiinteistöä ja Varikonniemen aluetta olisi vuosituhannen vaihteessa kehitetty monipuolisen tapahtumakeskuksen suuntaan, olisi tietenkin messutilan (suuren sellaisen) paikka ollut siellä. Kuitenkin Verkatehtaan ahdas alue valittiin kehittämisen kohteeksi ja nyt ollaan sekä paikoitus- että messutilaongelmien kanssa pulassa. Tämä oli aikanaan selkeästi ennustettavissa, mutta järki ei voittanut aikanaan ja nyt ahtauden kanssa rimpuillaan.

  9. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Jaha! Onks Hämeenkaaren purkaminen ja Etelärannan rakennus-suunnitelmat jo päätetty? Vaikuttaa ainakin siltä, kuin Lexa olisi siitä jo tietoinen!
    Siinähän tapauksessa tämä mielipiteiden ilmaiseminen on aivan turhaa…
    Olisin muuten kysynyt erästä asiaa, koskien Leon väittämää, että Hämeen Kaari olisi ympäristöönsä sopimaton. Hämeen Kaari on arkkitektuurisesti komea. Väittäisin, että se on ympäristö, joka on k.o. hallille sopimaton.
    Siis… miksi purkaa? Onko rakennus homeella pilattu, ovatko rakenteet lahoja? Vai mistä on kyse? Hätiköidysti sitä ei pitäisi ruveta purkamaan, ettei sitten jälkeenpäin aleta katua, niinkuin on käynyt Hanssin Jukan menettämisen vuoksi. Kaksi komeaa tunnusmerkkiä Hämeenlinnalle…
    Kävin talvimatkani aikana, velipojan mukana, katsomassa HPK:n naisten lentopallo-ottelua, ja muistaakseni en nähnyt mitään rähjäistä, joka olisi tehnyt negatiivisen vaikutuksen.
    Yhdessä asiassa Leppänen on oikeassa. Autolla ei nyt välttämättä pääse aivan Hämeen Kaaren ”pihapiiriin”, mutta ”för fan” kai ihmiset pikkuisen matkan osaavat kävelläkin! Se kävi oivallisesti minunkin artros-polvieni kanssa… Ja eikös sinne linja-autoaseman liepeille ole tarkoitus niitä parkkipaikkoja vielä lisätäkin?
    Hämeen kaari sopisi edelleenkin hyvin moninaisten tapahtumien näyttämöksi. Vai onko tällaisia tiloja Hämeenlinnassa liikaa? Joskus aikaisemmin utelin tapaamispaikkaa esim. nuorisolle. Tiloihin voisi perustaa musiikkikahvilan t.m.s. Varmaan hienommat tilat, kuin mitä meille aikoinaan palokunnan vinttikerros. Tarpeita käytölle varmaan löytyisi…
    Mutta jos Leo on jo päättänyt, että vain uusrakentaminen kelpaa. Yrittäkää Te, paikalla olijat, hieman hillitä hänen purku-intoaan…
    Terveisin! Tapani

  10. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta,

    jos Hämeenlinnallekin annettaisiin inhimillinen hahmo kuten Suomi-neidolle, olisiko Hämeenlinnakin neito, vai olisivatko wannabe pissis vai idiot savant sopivampia? Niin tai näin, vaikuttaa kuin hahmomme aivopuoliskot eivät oikein keskustelisi keskenään.

    Hankkeiden valossa tulee mieleen yritys, jonka sorvit on ajettu romutuskuntoon, mutta joka suunnittelee uusia edustustiloja. Kaikkia hienoja suunnitelmia riittää, vaan koska ymmärrämme seuraavan:

    Meillä – ei – ole – niihin – rahaa.

    Sillä, mikä suhteellinen asemamme muihin nähden on, ei ole lopulta merkitystä. Kun rahaa ei ole, sitä ei ole, eikä naapurin rahattomuus auta asiaa.

    Nettoinvestointimme ovat ylittäneet poistot ties kuinka kauan, ja poistot taas ovat ylittäneet vuosikatteen ties kuinka kauan. Suomeksi: tulorahoituksemme ei yksinkertaisesti riitä tähän kaikkeen. Olemme peruspalvelutuotantomme kanssa tilanteessa, jossa saisimme käyttää vaikka seuraavien kymmenen vuoden koko vuosikatteen pelkästään olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaamiseen alkaaksemme edes lähestyä normaalitilannetta. Pian kyse ei ole vain taloudellisesta umpikujasta, vaan myös toiminnallisesta.

    Näyttely-, kongressi- ja juhlatila? Hienoa, mutta miten liittyy kaupungin ydintehtäviin? Paljonko investoinnin ja toiminnan menojen kattamiseen liittyvää riskiä kaupungin on aiheellista tai edes mahdollista ottaa?

    Käytävä keskustelu on loistava esimerkki lisensiaatti Jaakko Välimaan Hämeenlinnaan soveltamasta käsitteestä ”kumulatiivinen radikalisoituminen”, jossa yhä uusia suunnitelmia perustellaan edellisillä, vielä toteutumattomilla suunnitelmilla. Toteutuneidenkaan hankkeiden seurausten kanssa ei haluta elää. Vanhojen päätösten epäsuotuisia vaikutuksia ei voida korjata uusilla päätöksillä, jotka olisivat ilman alkuperäistä päätöstä olleet ehkä oikeita tai ainakin vaihtoehtoja, mutta joilta vanha päätös on jo vienyt onnistumisen edellytykset.

    Laitetaan nyt nämä meidän sorvit kuntoon ensin.

  11. avatar Jukka P sanoo:

    Ajatuksia Hämeenkaaresta:

    Keväisin ja syksyisin pukuhuoneet täynnä ämpäreitä, jotta saadaan vesi talteen. Eli pukuhuoneiden päällä oleva tasakatto vuotaa kuin seula. Vuotanut jo vuosia.

    Salit kelin vaihdellessa erittäin kylmä ja pukuhuoneet saunoja. Voisin kuvitella, ettei lämmitys vastaa millään muotoa nykyisiä energiankulutusvaatimuksia.

    Hometta hätäuloskäytävän katto täynnä. Jonkun näköistä sienirihmastoa on kertynyt jo kymmenen vuotta. Myös haju muistuttaa maakellaria.

    Epäkäytännölliset ja olemattomat huolto- ja varastotilat. 60-luvulta on lajien kirjo sekä messuihin ym. tilaisuuksiin tarvittavan välineistön määrä muuttunut moninkertaiseksi. Ja salibandyahan yläsarjatasolla siellä ei voi pelata edelleenkään ( alimittainen ).

    Onhan Kaaressa paljon edelleen hyvääkin, mutta tuossa on muutama esimerkki suurista puutteista, jotka eivät lentopallopelin katsojalle välty. Sen lisäksi on luultavasti kymmeniä ongelmia, jotka eivät välity edes käyttäjille. Ne on LVI-firmojen ja muiden kiinteistön ylläpidosta vastaavien tahojen tiedossa.

    Tässä muutamia maallikkokäyttäjän kokemuksia. Tuskin ihan pienellä budjetilla saadaan kuntoon.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve Jukka,

      kertomasi alleviivaa sitä, miten meillä päästetään rakennusten kunto näpeistä. MRL 166 § pykälän mukaan: ”Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset.”

      Näen Etelärannan nimenomaan julkisena tilana. Jos Hämeenkaari on laiminlyöntien seurauksena käyttöikänsä päässä, se on, enkä ole ollut vastustamassa sen purkamista. Etelärannan roolia kaupungin yhteisenä, julkisena tilana palvelee parhaiten kehittäminen siten, että korvaavat tilat rakennetaan samalle alueelle. Uimahallikompleksin kehittäminen tähän suuntaan on luontevinta.

      Se mikä meillä ei nyt ole hallinnassa, on hankkeiden ajoitus, keskinäiset riippuvuudet ja mittaluokkavirheet suhteessa resursseihin. Tehdään megahankkeita jotka sitovat resurssit ja menot vuosikausiksi sen sijaan, että kehitettäisiin esim. lähiliikuntapaikkoja koko kunnan alueella.

      Ei meidän ongelmamme ole mestaruustason liikuntapaikkojen tarjonta, vaan se miten kaikki ja erityisesti nuoret saataisiin liikkumaan edes vähimmäissuositusten verran.

    • avatar Aarno Järvinen sanoo:

      Allekirjoitan
      Vessatkin haisee vähän muulle kuin ulosteelle.
      Aarno Jii

  12. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Moi! Mikä on tämä ”instanssi”, joka on sallinut rakennuksen rappeutumisen? Tasakattojenkin huonot puolet ovat oleet tietoisuudessa jo vuosi-kymmeniä.
    Homevaurioiden tutkinta vaan ajankohtaiseksi. Nykyäänhän homeen esiintyminen on helposti todettavissa mittarin avulla.
    Ja katto pikaisesti kuntoon…
    Näiden toimenpiteiden kustannusarvio laskentaan ja vertailuun, purkamisesta ja mahdollisesta uusien laatikkotalojen rakentamisen hinnan kanssa.
    Sitten vasta katsotaan, miten säästetään!
    Tapani

  13. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Parahin Seppo ja muut!
    Kaupungissamme on ongelmana tilojen rakentaminen niin kalliisti, ettei toimintaan riitä rahoja.
    Teatteri kipuilee Verkatehtaan vuokrien kanssa. Jääkiekosta on tullut niin kallis harrastus, etteivät kaikki lahjakkaat nuoret siihen kykene (tai heidän vanhempansa).
    Seuroille myönnetään liikuntapaikkojen vuokranmaksuun tukia, mutta yksittäiset liikkujat jäävät ilman. Esimerkiksi Iittalassa monitoimihallissa kukaan ei pelaa tennistä, koska vuokra kahdelle tai neljälle on liian kova.
    Lentopallo on siitä hyvä laji, että laskun jakajia runsaasti.
    Pullerin hallin rakentaminen ja käyttäminen tulee liian kalliiksi. Toisaalta Hämeenkaari on täysin palvellut.
    Pitääkö kaikki hallit olla lämmitettyjä? Aikoinaan kävin poikieni seuran kanssa Valkeakoskella tehtaan hallissa harjoituksissa. Se oli kylmä suuri tila sorakentällä. Pöly oli ainoa kiusallinen tekijä. Lämpötila on pukeutumiskysymys.
    Vessat ja suihkut olivat lämpöiset.
    Pitääkö joka hallissa kyetä pitämään kansallisia kilpailuja. Iittalassa sellainen on, mutta siellä ei pelata kuin sählyä. T. Hessu K.

    • avatar Jukka P sanoo:

      Vaikka olenkin intohimoinen urheilumies, niin olen osittain Koskelan Heikin ja Ilkkalan kanssa samaa mieltä. Kannattaisi käydä suuri filosofinen keskustelu ja mietintä siitä, lisääkö hienot hallit ja katsomopaikat harrastajien ja liikunnan määrää. Ja mikä tässä kuvassa on kunnan tai valtion rooli. Sama keskustelu pitäisi käydä kulttuurin puolella. Eiköhän siitä jotain tutkimustietoakin löydy.

      Minulla on tällä hetkellä ilo seurata läheltä toisenlaistakin lähestymistapaa liikuntapaikkojen kehittämiseen ja ihmisten aktivoimiseen. Vaimoni on yhtenä perustajana tuossa Hämeenlinnan Kiipeilykeskus Hänkissä. Muutamat harrastajat totesivat, että jotain tarttis tehdä, kun ei ole tiloja. Sitten se tehdään yhteisön tuella ja koitetaan saada mahdollisimman suuri joukko ihmisiä innostumaan, jotta saadaan edes kulut katettua. Tila on asiaan vihkiytyneiden omalla rahallaan rakentama, joten sitä pyritään jatkuvasti kehittämään käyttäjien vaatimusten mukaiseksi. Hyvin on homma lähtenyt käyntiin ja harrastajien määrä kasvanut hurjaa vauhtia.

      Eli kysymys kuuluukin. Jos kunta olisi innostunut kiipeilypaikan perustamisesta, niin olisiko käynyt niin, että halli olisi jäänyt pienen porukan temmelyskentäksi. Lisäksi byrokraatit olisivat tehneet hallista sellaisen, ettei siellä aktiiviporukka kävisi?

      Jollain tavallahan yhteiskunnan pitää olla mukana, mutta kuinka paljon? Siitä kuulisin mieleelläni eri puolueiden edustajien näkemyksiä.

  14. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Tulen hyvälle mielelle lukiessani kommenttejanne. Laitan lisää vettä myllyyn.

    Kun Hämeenlinnassa halutaan toistuvasti tehdä jotain ainutlaatuista ja ennenkokematonta, on Hämeensaaren, sen rantojen ja vesialueen ympärivuotinen ulko-, lähi-, terveys- ja luontoliikuntakäyttö halpa ja realistinen mahdollisuus.

    Lulu Riikonen toi jo aikaisemmin omassa kirjoituksessaan esiin joukkoälyn ja Kari Ilkkala nyt lähiliikuntapaikat. Heikki Koskela ja Jukka P. painottavat kohtuullisuutta ja asukkaiden omaa aktiivisuutta. Olen vahvasti samaa mieltä.

    Hämeensaaren jatkokehittämisessä houkuttelevaksi vapaa-ajan virkitysalueeksi tarvitaan tätä kaikkea. Oma uskoni julkisen keskustelun merkitykseen on viimeisen vuoden aikana kasvanut uusiin mittoihin. Pidän mahdollisena, että Engelin rannan (!) osalta alkuperäiset utopiat jäävät unholaan ja käytännön tarpeet ja meidän asukkaiden tahtotila saavat enemmän tilaa.

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Hei,

      Etelärannan kehittämisessä alusta asti on keskeisessä asemassa olleet joukkoäly (osallisuus ja yhteisöllisyys) ja arkiliikunnan edistäminen. Nämä samat asiat ovat kaupungin arvoja jo nyt voimassa olevassa strategiassa. Hienoa että niiden arvo nousee nyt näkyviin laajemminkin, organisaatiorakenteesta huolimatta.

      Eteläranta oytä perustettaessa käytiin laajaa keskustelua siitä, että voidaanko näin Suomen mittakaavassa varsin isoa aluekehittämiskokonaisuutta lähteä näin organisoimaan. Päätettiin kokeilla, pilotoida uusi tekemisen tapa, koska kaupungin tiukka taloudellinen tilanne vaati uusia tapoja myös rahoituksen etsimiselle. Mikään organisointimuoto ei ole autuaaksitekevä, muttei myöskään erityisen ongelmallinen. Kyse on toimintatavoista ja tarkoituksenmukaisuudesta.

      Käykää muuten tutustumassa Etelärannan verkkosivuihin, niin löydätte aika mainiosti tietoa – verrattuna moneen muuhun aluekehityshankkeeseen. Oulun kaupungin sivuilta löytyy myös erinomainen aluekehitysesimerkki Hiukkavaarasta.

      Sari

      • avatar Seppo Rehunen sanoo:

        Hyvä Sari

        Kiitos kommentista. On totta, että Eteläranta Oy:llä on hyvä tahtotila toteuttaa asukaslähtöistä suunnittelua ja kaksisuuntaista viestintää. Tämän tahtotilan toteutumisen kannalta on harmillista ja kielteistä, että keskiviikkona 6. maaliskuuta pidetty asukastilaisuus oli huono.

        Tilaisuus piti olla Wetterin isossa auditoriossa, mutta kaksinkertaisen buukkauksen takia se pidettiin auditorion takana olevassa litteässä tilassa. Kansaa oli paljon, noin 90, ja suunniteltua pienempi tila oli tupaten täynnä. Tuoleja haalittiin muualta ja silti osa seisoi käytävässä.

        Asukastilaisuus oli kolmiosainen: kestävän kehityksen merkitys rakentamisessa, osayleiskaavan rooli alueen kehittämisessä sekä ryhmätyö. Kaksi ensimmäistä osuutta ovat erittäin sopivia insinööri- ja arkkitehtuuriopiskelijoiden kurssiaiheiksi, mutta eivät yleisötilaisuuteen. Ryhmätyön aiheet olivat hyvät ja toteutus tilojen surkeus huomioonottaen ihan kelvollinen. Toki melkoinen osa osanottajista poistui ylipitkien alkuesitelmien jälkeen.

        Pelottavaa oli todeta, että konsulteilla ei ollut/ole kuvaa Hämeensaaren alueen nykyisyydestä ja nimenomaan alueen käytöstä ympärivuotisena tapahtuma- ja virkistysalueena. Lapsuuden muistot Raketti -tavaratalosta eivät vakuuta.

        Leo Leppänen on toisaalla tuonut hyvin esille kaupunkisuunnittelun kokonaisuuden. Yksi asia vaikuttaa toiseen. Eteläranta -mallilla on todellinen vaara osaoptimointiin eli asioita katsotaan liian suppeasti vain tämän pienen alueen kannalta. Hyvin inhimillistä, mutta kokonaisuuden kannalta negatiivista.

        Kuitenkin – uskon siihen, että meidän maksajien ajatuksilla ja toiveilla on merkitystä. Kunhan ne vain kantautuvat maksullisten, tulosvastuullisten konsulttien korviin. Nykyisiä ulkoilumahdollisuuksia Hämeensaaressa ei tule heikentää, vaan entisestäänkin parantaa ja monipuolistaa.

      • avatar Leo Leppänen sanoo:

        Engelinranta ei ole edes Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen iso aluekehityshanke. Itse olin mittavammassa projektissa mukana ensimmäisen kerran 1971-1975. Kyseessä oli Pirkkalan kunnan Loukonlahden alue. Engelinrannan rahoitusta ei järjestä yhtiö, vaan sen hoitaa yleensä yksi tai muutama henkilö asiantuntijoiden kanssa neuvotellen.

        Kunnallinen demokratia on joskus sellaista, että päätetään porukalla tyhmiä ja eikä edes myöhemmin tunnusteta, että pieleen meni.

  15. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Engelinrannan toteuttamisen apuelimenä toimii Eteläranta Oy, jonka kaupunki omistaa yksin. Virallisista asiakirjoista ja tiedotteista sekä johtavien poliitikkojen ja viranhaltijoiden lausunnoista on käynyt selvästi ilmi, että kaavoituksella halutaan tehdä iso tili kaupungille. Se omistaa lähes kokonaan Engelinrannan alueet. Rahat olisivat ikään kuin Pullerin urheilutalon rakennuskulujen katetta.

    Projektin toteuttamiseen on lähdetty liiaksi dollarin kuvat silmissä.

    Yhtiön hallituksessa ovat Katriina Laaksonen (kok.), Eero Holstila, Anna-Kaisa Häppölä (sd.), Iisakki Kiemunki (sd.) ja Jukka Viitaniemi (kesk.). Laaksonen on puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Leena Kähkönen. Kysyn: Mitä lisäarvoa mainittu hallitus tuo verrattuna tilanteeseen, että asiat hoidettaisiin kaupungin hallinnossa. Siellä on useita vaihtoehtoja, jolloin myös ulkopuolisen asiantuntemuksen (Holstilan) käyttö on mahdollista.

    Nyt osa yhtiön toiminnasta on julkisuuden ulkopuolella. Tällaisesssa hankkeessa kaikki asiat pitäisi olla julkisia. Lisäksi päätökset tulee perustella julkisesti. Täysin avoin viestintä on oleellinen osa Engelinrannan suunnittelu- ja toteuttamisprosessista.

    Uuden kaupunginvaltuuston seminaareissa olisi paikallaan pohtia, mitä etuja ja haittoja Eteläranta Oy:stä on ollut. Jokaisen kaupungin yhtiön toiminnan pyörittämisestä ja valvonnasta aiheutuvat tietyt lisäkulut.

  16. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Olen samaa mielipuolta edellisen mielipuolen kanssa! Leo, tuohon asialliseen kysymykseen et vastausta tule saamaan.
    Tosiasiahan on, että nämä kunnalliset yhtiöt ovat vain pahasta. Ja kun sitten vielä luettelet, ketä näissä yhtiöiden hallituksissa istuu, niin sieltähän paistaa jääviys aina tänne Ruotsiin asti! Tarkoitan, että nämä henkilöt ovat jäävejä vastaamaan ja antamaan arviota yhtiöiden tarpeellisuudesta.
    En tiedä, mutta saattaapa olla vielä niinkin, etteivät poliitikot noita hallinto-tehtäviä ilmaiseksi tee. Siinä tapauksessa ”hieman” lisätuloja henkilökohtaiseen huusholli-butjettiin.
    Oikaiskaa, jos tuo edellinen otaksumani on virheellinen?!
    Yhtiöittämisen tarkoituksena on kai juuri asioiden pimittäminen. Se ei kyllä pidemmän päälle tule onnistumaan…
    Tapani

  17. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Leksa tuo esiin Eteläranta Oy:n tärkeimmän toimeksiannon ja tehtävän: tehdä iso tili kaupungille.

    Toimeksiannon toteuttaminen yski jo alkumetreillä, kun ”paljastui”, että kaavoitettava alue ei olekaan niin iso, kuin luultiin. Toiseksi kompastuskiveksi olemme muodostumassa me asukkaat, kun emme yksituumaisesti taputakaan käsiämme hienojen osayleiskaavojen ja kestävän kehittämisen rakentamissuunnitelmien edessä.

    Etelärantahan ei ole eikä voi olla irrallaan muusta kaupungin suunnittelusta. Kun Hämeenkaari puretaan, tarvitaan korvaavat tilat (yksi, kaksi tai kolme uutta tilaa) jossakin muualla. Samoin kun kaupungin käytetyin pysäköintialue (10 tuntia veloituksetta) tuhotaan, tarvitaan jossain korvaavat tilat. Tätä ilmaista kaupungissa työssä käyvien suosimaa pysäköintipaikkaa korvaamaan suunniteltiin maksullista torinalusparkkia.

    Jos vielä sellainen virhe tehdään, että Sinisen Laguunin vuonna 1999 talkootyönä valmistunut ja kaupungille lahjoitettu laaja pelikenttäalue tuhotaan, joudutaan vastaava kenttä rakentamaan kaupungin kustannuksella nykyistä paljon huonompaan paikkaan.

    Eli kaavoituksella voidaan saada jotain, mutta vastaavasti korvaavien tilojen ja toimintojen rakentaminen tuo uusia kustannuksia ja heikentää keskustan asukkaiden ja siellä työssä käyvien tilannetta nykyiseen verrattuna.

  18. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Lopuksi ryhdyn vielä ennustajaksi:

    Kuntavaalien jälkeen muutamat hämeenlinnalaiset konkaripoliitikot ovat haikailleet vanhoja hyviä aikoja. Heidän mielestä on menty huonompaan suuntaan. Mistä on kysymys? Vastaan itse: He kokevat asemansa uhatuksi ja heikentyneen. He eivät ole oivaltaneet, että elämme nyt Hämeenlinnassa aikaa, jossa eivät enää jyllää entisessä mitassa eliitin (kokoomus-sdp:n johtajien) vaan kaupunkilaisten enemmistön arvot. Uusi trendi tulee näkymään jälkijunassa mm. Engelinrannassa. Enemmistön arvoja edustavat uudet poliittiset voimat palauttavat alueen maankäytön ja rakennusten suunnittelun lähemmäksi maanpintaa.

  19. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Leksa!
    Mulkoilin ensimmäisen kerran netistä Leena Kähköstä ja Etelärantaa.
    Näin sinne oli kirjoitettu: Hämeenlinnan Eteläranta Oy on sopinut toimitusjohtajapalveluiden sekä aluekehityspalveluiden ostamisesta Inter-Arch Architecture Oy:n kanssa.
    Sopimus kestää tämän vuoden loppuun.
    Tarkoittaako tämä, että Leena Kähkönen on vuokrattuna työntekijänä?
    Kuuluuko aluekehityspalveluihin arkkitehtitoimiston myymät palvelut?
    Jos näin on, I-A A tekee isomman tilin kuin kaupunki tai Eteläranta oy.
    Avusta Leksa vähän t. Hessu K.

    • avatar Aarno Järvinen sanoo:

      I-AA arkkitehtitoimiston toimitusjotaja on Leena Kähkönen. I-AA:lla on ainakin 12 projektia,Eteläranta/Engelinaukio ei ole näitten joukossa.
      Aarno Järvinen

  20. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Jos olen oikein informoitu, Hämeenlinnan Eteläranta Oy:llä on nukkehallitus ja yhtiön palkkalistoilla on yksi nukke. Hänen pesti on määräaikainen. Kaupunki ja ulkopuoliset konsulit hoitavat varsinaiset hommat. Tällaiset järjestelyt ovat hölmöläisten puuhastelua. Miksi näin konstikas rakennelma on pystytetty yksinkertaisia asioita varten?! Ei mene minun kalloon. Konsulien palkkaamiseen ja valvontaan ei tarvita yhtiötä.
    Leena Kähköisen ansioksi luen, että hän on pyrkinyt aktiivisesti kaksisuuntaiseen viestintään. Mutta vallan käyttö on konstruoitu edellisen valtuuston toimesta himmeleihin.
    Minusta tulisi vakavasti harkita yhtiön purkamista. Engelinranta ei saa olla erillinen projekti, koska siellä tehdyt ratkaisut vaikuttavat laajalti kaupungin rakenteisiin. Seppo Rehunen nosti niistä muutamia esille. Luetteloa on helppo jatkaa.
    Kaupunkisuunnittelua ei pidä yhtiöittää. Jos/kun niin tapahtuu, kaupungin ja kaupunkilaisten yhteys katoaa helposti. Samalla suunnittelu etääntyy kaupunkilaisista ja alkaa eriytyä omaksi maailmakseen.

  21. avatar keke sanoo:

    Tulen hyvälle tuulelle kun luen Seppo Rehusen kommentteja tässä Eteläranta asiassa.
    Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan !

  22. avatar Leena Kähkönen sanoo:

    Hei kaikki tämän palstan aktiiviset kirjoittaja ja lukijat!

    Valitettavasti vastaukseni yllä esitettyihin väittämiin, kysymyksiin ja oletuksiin tulee hieman jälkijunassa, koska vasta tänä aamuna huomasin tämä keskusteluketjun. Pahoitteluni siitä! Vastaan niihin olettamuksiin ja kysymyksiin, jotka kohdistuvat yhtiön tai minun tekemisiin. Yleisellä tasolla kaupungin politiikasta yms. minulla ei valitettavasti ole kompetenssia vastata. Ja kaikkiin vastauksiin tämän blogin varaama tila ei riitä, mutta keskustelu jatkunee myös muualla.

    Wetterillä maaliskuussa järjestetty tilaisuus oli Hämeenlinnan Maankäytön yksikön järjestämä lainmukainen osallistamistilaisuus. Eteläranta Oy:n edustajana olin tilaisuudessa kuuntelemassa, toki vastasin kaupunkilaisten kysymyksiin, jos niitä yhtiölle tai minulle kohdistettiin. Valitettavaa oli Wetterin tuplabuukkaus, joka johtui inhimillisestä erheestä. Tämä saikin osan kuulijoista kääntymään ovelta pois. Tilaisuuden järjestäjä asemakaavapäällikkö Leena Roppola sai myös paljon hyvää palautetta, mutta toki osa kuulijoista olisi halunut enemmän aikaa keskusteluun. Tämän johdosta ja usean kaupunkilaisen pynnöstä Eteläranta Oy järjestää jällen Kastellissa tilaisuuden, jossa ei ole varsinaista ohjemaa, vaan kaupunkilaiset voivat tulla kanssani keskustelemaan, kertomaan palautetta ja kyselemään alueen kehittämistä. Engelinranta esillä Kastellissa 20.5.2013 koko iltapäivän! Olen ilmoittanut olevani valmis tulemaan eri kansalais- tsm. järjestöjen tilaisuuksiin alustamaan tai keskustelemaan kaupunkikehityksesta yleensä tai erityisesti Engelinrannan kehittämisestä. Joten kiinnostuneet ottakaa minuun yhteyttä; leena.kahkonen@hameenlinnanetelaranta.fi.

    Hämeenlinnan kaupunki on asettanut syksyllä 2011 Egelinrannalle seuraavat tavoitteet
    – Engelinrannasta muodostetaan kaupungin käyntikortti. Käyntikorttimaisuus toteutetaan kehittämällä alueelle uusia toimintatapoja, kaupunkilaisten vahvalla osallistamisella sekä laadukkaalla suunnittelulla.
    – Alue integroidaan osaksi kaupunkikeskustaa, joka tukeutuu kaupungin palvelutarjontaan
    – Alue painottuu monimuotiseen asumiseen, jossa eri asumismuodoille, ikä- tai sosiaalisille ryhmille kehitetään mielenkiintoinen ja saavutettava alue
    – Engelinranta toteututetaan kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Kestävä kehitys tulee ottaa huomioon niin ekologisen, ekonomisen kuin sosiaalisen kehittymisen kannalta.

    Utopiaa tai ei, kaupunkikehittämisessä puhaltavat niin Euroopassa kuin Suomessakin uudet tuulet, joissa kansalaisten vaikuttaminen ja vuorovaikutus hankkeessa toimivien ammattilaisten kesken on etusijalla.
    Yhtiön yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin kerätä palautetta kaikilta kaupunkilaisilta. Mitään kehitystyötä ei saa viedä eteenpäin periaattella: ”Se joka kovimpaa huutaa, on oikeassa.” Näin ollenkin Yhtiö on järjestänyt em. yleisötilaisuuksien lisäksi mm. peruskoulujen kanssa yhteystyötä, yhteistoimintaa Suisto-klubin kanssa sekä Hämeenlinnan Skate ry:n kanssa. Nämä lapset ja nuoret sekä nuoret aikuiset ovat juuri se kaupunkilaisryhmä, jota perinteisin tavoin on ollut hankala tavoittaa. Heidän palautteensa ja toiveet kaupunkimme kehittymisestä ovat erittäin painavia, koska he ovat se sukupolvi, jolle Engelinranta jää. Tämän palstan lukijat toivotankin tervetulleeksi Suisto-klubille 22.5. illansuussa järjestettävään PechaKucha-iltaan!

    Yhtiön teettämässä Engelinrannan konseptissa on erityisesti painotettu alueen ulkoilu-, urheilu ja virkistyskäyttöä. Konseptissa on nykytilanteeseen verrattuna enemmän tilaa varattuna juuri noihin toimintoihin. Rantojen täyteenrakentaminen tai öky-rakentaminen on harmillinen urbaanilegenda, joka elää omaa elämäänsä ja jolla ei ole mitään todellista pohjaa. Toivon, että tämän palstan lukijat ja kirjoittajat tutustuvat faktoihin mm. engelinranta.fi – sivustoillta. Minulle voi myös suoraan esittää kysymyksiä, jos jotakin mieltä askaruttavaa tietoa ei esim. nettisivuiltamme löydy. Yhtystietoni ja linkkejä löytyy tämän kirjoituksen lopussa.

    Vuonna 2006 järjestetyn Eteläranta -arkkitehtikilpailun tuloksena ei saatu yhtään ehdotusta, jonka perusteella nyk. Engelinrannan aluetta olisi voitu kehitttää. Näin ollen Hml kaupunki teetti mm. Inspiralla selvityksen, miten näin suurta aluetta olisi järkevintä kehittää. Selvityksen perusteella Kaupunki perusti Eteläranta Oy:n paikkaamaan oman organisaationsa resurssipulaa ja tuomaan uutta näkemystä ja tietoa kaupunkikehityksen saralta. Hämeenlinnan kaupunki etsi keväällä 2011 juuri perustamaansa yhtiöön joko toimistusjohtajaa palkkasuhteeseen tai em. palveluiden tuottajaa. Inter-Arch Architecture Oy tarjosi tuolloin lakisääteisten tj-palvelujen lisäksi alueen hankekehityksen. Sopimus solmittiin syksyllä 2011 ja on voimassa tämän vuoden loppuun, kuten asia on julkisuudessa avoimesti kerrottu heti sopimuksen solmisen jälkeen. Yhtiö tekee runsaasti työtä kaavoituksen avuksi, mm. keräten palautetta, teettäen alueen konseptin sekä brändäämällä aluetta myös kuntarajojen ulkopuolella. Vähäistä ei myöskään ole uusien tomintamallien kehittäminen ja testaaminen sekä Hämeenlinnan ensimmäisen energiakaavan asiantuntijana toimiminen. Alueen tarpeisiin on kehittetty mm. rahastomallinen toteutusmuoto, jota toivottavasti pääsemme testaamaan loppuvuodesta. Huomioitavaa kuitenkin on, että KAIKKI siis ihan KAIKKI päätäntävalta Yhtiön tekemisissä on edelleen kaupungilla; Kapunginhallituksella ja viime kädessä Kaupunginvaltuustolla.

    Leo Leppänen; Kiitos; olisin mielelläni nukke nukkehallituksessa, mutta valitettavasti 🙂 olen saanut paiskia tämän erittäin hienon projektin suhteen töitä kuin raavas mies tai naapurin sika, jota on näköjään myös lupa (kuvainnollisesti) lyödä.

    Summa summarium; olen erittäin kiitollinen kaikesta palautteesta, myös tämän palstan kirjoitajilta. Toivon kuitenkin, etä keskustelu perustuisi faktoihin, joita on kovasti saatavilla, ja omiin toiveisiin, joihin jokainen meistä on oikeutettu. Jättäkäämme muiden haukkuminen koirien tehtäväksi.

    Mukavaa kevättä,
    toivottaa Leena

    Leena Kähkönen
    toimitusjohtaja
    Hämeenlinnan Eteläranta Oy
    leena.kahkonen@hameenlinnanetelaranta.fi
    0408261160
    http://www.engelinranta.fi
    http://www.facebook.com/engelinranta

  23. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvä Leena

    Lämmin kiitos kommentoinnistasi. Täällä blogeissa on useita muitakin melko pitkiä ketjuja samasta aiheesta. Etelärantahan oli keskeisesti esillä viime syksynä ennen kunnallisvaaleja. Olisi hyödyllistä, jos Sinä tai joku konsulteista kävisi esitetyt mielipiteet läpi ja kirjaisi ne ylös. Joukossa on todellisia helmiä, mistä on varmasti apua jatkotyöskentelyyn.

    Hyvää jatkoa ja menestystä työllesi! Toivon sydämestäni, että mainitsemasi asia: ”Yhtiön teettämässä Engelinrannan konseptissa on erityisesti painotettu alueen ulkoilu-, urheilu ja virkistyskäyttöä” on totta siinä mielessä, että painottamisessa ei lähdetä nollatilanteesta vaan nykytilan kehittämisestä ja edelleen parantamisesta. Sellainen pieni yksityiskohta pistää päivittäin silmään, että Sinisen Laguunin reunalla repsottaa kammottava risainen lyöntiverkko (ikä pian 15 vuotta), kun samaan aikaan tehdään miljoonien päätöksiä. Lyöntiverkon uusiminen ei kuulu yhtiölle, mutta kuvastaa sitä, miten maisemaa ja imagoa arvostetaan (ei arvosteta) sekä sitä, miten ulkoilualueista ei pidetä huolta.

  24. Hei Seppo!

    Kuin hamsteri, kerään kaikki kommentit, kirjoitukset ja jutut Engelinrannasta talteen.
    Aika ajoin teen niistä koosteen. Viimeisin löytyy engelinranta.fi – sivustoilta ja olen jopa painattanut pienen esitteen kiperimmistä paluttaista ja kysymykistä sekä niiden vastauksista. Tuota esitettä on saatavana Kastellista ja jatkossa myös uimahallilta. Lisäksi palautteet toimitan Maankäytön yksikköön, joka vastaa kaavoituksesta.

    Mukavan aurinkoista viikkoa,
    Leena

  25. Niin ja välitän tuon palautteen repsottavasta lyöntiverkosta Hassisen Jormalle toimenpiteitä varten!

    terv,
    L

  26. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Leena Kähkönen

    Olen pahoillani. Vaikuttaa siltä, että terävät tekstistini ovat loukanneet sinua. Se ei ollut tarkoitukseni.

    Toimitusjohtaja toteuttaa strategiaa ja omistajan tahtoa. Kaikesta voi päätellä, että olet sitoutunut hyvin tehtäviisi. Sitä paitsi olet hoitanut erinomaisesti tiedotuksen ja kuntalaiskeskustelun verrattuna muihin kaupungin tyttärien johtajiin.

    Julkisella sektorilla hyvä johtaja sietää piikikästä kielenkäyttöä ja arvostelua. Hän ei provosoidu helposti.

    Kuntalaiset käyvät Engelinrannasta keskustelua heikommalta tietopohjalta kuin päättäjät. Siksi on tärkeää, että tuot esille toistuvasti faktat. Toistaminen on oppimisen äiti. Toisaalta sinun on hyväksyttävä, että vielä tässäkin vaiheessa kaupungin taholla hyväksytyt Eteläranta-projektin lähtökohdat kyseenalaistetaan ja niihin halutaan muutoksia.

    Itse substansiin en tässä yhteydessä palaa. Jos teksteissäni on ollut oleellisia asiavirheitä, otan mielihyvin korjaukset vastaan.

    Kiitos, että osallistut somessa tehtäviisi liittyvään keskusteluun. Tähän asti se on ollut harvinaista herkkua. Toivottavasti uusi kaupunginjohtaja käynnistää tilanteeseen muutoksen.

    Mukavaa työviikkoa!
    Leo Leppänen

  27. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvä Leena

    Palautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen antaa meille analyytikoille/kriitikoille/innovoijille lisää intoa. Oikein hyvä ja vielä parempi, jos palaute kaiken lisäksi vaikuttaa suunnittelun ja toteutuksen etenemiseen.

    Olemme kuulolla.

Vastaa käyttäjälle Jukka P Peruuta vastaus

css.php