Kaunis, käytännöllinen ja kamala

Kolumni julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 23.11.2013

Rakentaminen on Hämeenlinnassa vilkasta ja rakentajatahoja on useita. Kaupunki rakentaa, valtio rakentaa ja liike-elämä rakentaa. Osa rakennuksista istuu ympäristöönsä hyvin, osa huonosti. Osa saa kiitosta käytännöllisyydestä, osa ei.

Miekkalinna Poltinaholla on rakennuksena kaunis ja sopii hyvin ympäristöönsä. Kaarimainen muoto mukailee sekä kiertoliittymää että Poltinahon pyöreää asuinrakennusta ja valkea väritys miellyttää silmää. Riittävä etäisyys liikenneväylistä tuo väljyyttä ja täydentää myönteisen vaikutelman.

Uuden poliisitalon käytännöllisyydestä tai toimivuudesta en osaa sanoa. Kouluajoilta muistan arvostetun kuvaamataidon opettajamme sanoneen, että pyöreät muodot ovat kauniita taiteessa, mutta epäkäytännöllisiä rakennuksissa. Päteeköhän tämä myös Miekkalinnaan?

Ojoisten lastentalo on alueensa ylpeys ja saa kiitosta käytännöllisyydestään. Lastenneuvola, päiväkoti, esikoulu ja peruskoulun kaksi alinta luokkaa tukevat toisiaan. Työntekijät ovat voineet vaikuttaa tilasuunnitteluun ja näin rakennuksen käytännön ratkaisut toimivat myös arjessa.

Kun Ojoisten vetovoimaa jo nyt lisäävää kokonaisuutta vielä täydennetään nuorten lähiliikuntapaikalla skeittiramppeineen sekä aikuisten harrastus- ja kokoontumistiloilla, ovat kylämäisen yhteisön olosuhteet esimerkki myös muille kaupunginosille. Toimivat lähipalvelut ovat vahva kilpailuvaltti. Enää puuttuu turvallinen kevyen liikenteen väylä keskustaan.

Moottoritien katteen ulkonäkö nostattaa tunteita. Kamala, kauhea ja rykelmä ovat yleisiä kommentteja; toki myös ilmaisuja ihan ok ja keskeneräinen kuulee. Kymmenen vuoden suunnittelujaksolle mahtui arkkitehtuurikilpailukin, tosin maallikon silmin huonoin tuloksin.

Rakentamisen edetessä on kasvanut pelko keskuksen kielteisestä vaikutuksesta mielikuvaan Hämeenlinnasta. Vai heijastaako massiivinen kokonaisuus todellakin kaupungin historiaa ja kauneutta tai kulttuurikaupungin kodikkuutta? Mielestäni ei heijasta eikä välttämättä houkuttele moottoritietä ajavia poikkeamaan kaupunkiin.

Jopa Janakkalan Linnatuuli kuvaa Hämeenlinnan linnahistoriaa paremmin, kuin maamerkiksemme tarkoitettu Hämeenlinnakeskus. Toki rakenteilla olevan kauppakeskuksen ikkunattomat seinät tuovat mieleen linnan muurit ja vankilankin, mutta tämä ei tainnut olla tavoite. Onko enää mitään tehtävissä?

Ihan kaikki ei ole kielteistä. Moottoritien katteen ympäristön liikennejärjestelyt ovat sujuvat ja saattaahan kauppakeskuksesta tulla sisältä viihtyisä. Kun ulkokuori on tähän asti yllättänyt negatiivisesti, on sisätiloilla vielä mahdollisuus korjata vaikutelmaa.

16 kommenttia artikkeliin “Kaunis, käytännöllinen ja kamala”
  1. avatar Teppo Turja sanoo:

    No tuohon kaikkeenhan ei voi muuta kuin yhtyä.

  2. avatar katriina ahtiainen sanoo:

    Sepon teksti on selkokieltä.
    On helppo olla samaa mieltä.

    Muutes, tuo Maakunta-arkiston betoniprinttiseinä, mikä lie,
    olisi ollut jännittävä.
    Minä luulin katteen konttilaatikoiden olevan vain rakennusvaiheen
    väliaikaisratkaisu.

    Iloista pikkujoulua!
    Kati

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Kunpa Katriinan ajatus väliaikaisuudesta olisikin ollut totta. Eureninkadulla ristiriita Suomen kasarmin 1800-luvun loppupuolella rakennettujen puutalojen ja kauppakeskuksen valtavan ikkunattoman muurin välillä on jyrkkä.

      Onko tässä käymässä niin, että nyt rakennetaan kaksi asuintaloa ja kaksi muuta taloa jää odottamaan parempia aikoja?

  3. avatar nimimerkki sanoo:

    Minua ei katteen arkkitehtuuri häiritse. Muotuilussa olisi ehkä ollut rukkaamista, mutta väritykseltään kate on mielestäni onnistunut.

  4. avatar keke sanoo:

    Kiitos Seppo hyvästä kirjoituksestasi, olen täysin samaa mieltä !
    Kuinka hyvin olisi sopinutkaan moottoritien katteella olevan liikerakennuksen molempiin päätyihin, liikerakennuksen päädyn kokoisena, Hämeenlinnamme vaakunan kuva oikeilla väreillä.
    Kyllä olisi ollut upea näky tullessa Tampereelta taikka Helsingistä päin kaupunkiamme kohti, olisi varmasti vetänyt puoleensa paremmin kuin nykyinen rumilus !

  5. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Koen ristiriitaisena sen, että Hämeensaaren alueesta puhutaan kaupungin käyntikorttina. Todellinen käyntikortti ja mahdollisuuksien paikka on moottoritien kate. Keken esittämä ajatus Hämeenlinnan vaakunasta suurilla pinnoilla on houkutteleva ja pelastaisi paljon. Varsinkin Helsingistä päin tultaessa on vapaata seinää, mitä hyödyntää.
    P.S. Mahdotonta seinäpinnan hyödyntäminen ei ole Tampereen suunnastakaan. Tosin pelkään, että punainen seinäpinta on jo ”suojeltu”.

  6. avatar Jari Ranne sanoo:

    Kun katetta suunniteltiin, meitä muutamia otti useaan kertaan esille, että katteen ulkoasun pitää sopia Hämeenlinnan historiaan ja imagoon, varsinkin päätyjen. Kaikki tuollainen kaikui kuin kuuroille korville. Tehokkaat neliöt ja laatikoita vaan, muuten ei rakennus liikkeet kiinnostu asiasta (!?), siinä vakiovastaus meille. Ehdoton enemmistö halusi laatikot ja mahtoivatko muuta edes ajatella. Siinä sitä nyt sitten ihaillaan Hämeenlinnan uutta käyntikorttia seuraavat 50 vuotta. Tuli silloin sellainen vaikutelma, ettei Hämeenlinnassa asu yhtään arkkitehtia, minne lie kaikki silloin piiloutuneet.

  7. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Mitä pitemmälle katteen rakentaminen on edistynyt, sitä karmeammalta on alkanut näyttää. Uutena asukkaana arvelin muutama vuosi sitten, että Hämeenlinna tekee katteesta arkkitehtoonisen käyntikortin. Näin ei tapahdu. Sen voi jo nyt havaita Pihtiputaan mummokin, jos hän sattuu ajeleman täällä päin.

    Jari Ranteen kommentissa on täysi väärä vuosilukema. Toteutumassa olevat ratkaisut ovat katsojien silmissä vähintään 100 vuotta. Tuskin mitään oleellista puretan tai prannellaan aikaisemmin.

    Millainenhan kaupungin ja Eteläranta Oy:n esillä pitämästä Engelinrannan maamerkistä tulee? Minusta 20-kerroksisesta kolossista tulisi luopua. Ylipäätänsä sinne ei tarvita mitään erityistä maamerkkiä. Riittää, että alue ei ole täyteen sullottu betoniviidakko vaan cityyn arkkitehtoonisesti sopuisasti istuva kokonaisuus ja samalla mm. keskustan asukkaiden viihtyisä virkistyspaikka.

  8. avatar nimimerkki sanoo:

    Leppäsen mainitsema sata vuotta lienee aika lailla yläkanttiin. Vaikka betonirakenteden teoreettinen kesto ilmoitetaan tuossa ikähaarukassa, ei mikään julkisivu kestä lähimainkaan sataa vuotta, jos siihen ei millään lailla kosketa. Kyllä Ranteen 50 vuotta on varmasti lähempänä totuutta tässä kohtaa ja sekin taitaa olla jo siellä ylärajoilla. Minusta tuo Hämeenlinnan vaakuna on hyvä idea ja sen kai voisi lisätä sinne vielä jälkikäteenkin. Ei varmaan olisi kyllä pahitteeksi myöskään jonkinlainen maamerkki Engelinrantaan.

    • avatar Leo Leppänen sanoo:

      Nimimerkille: Jos/kun laatikoihin vaihdetaan pelkät kannet (julkisivut), maisema ei tästä yleensä paljon parane. Kirjoitin: Tuskin mitään oleellista puretaan tai parannellaan 100 vuotta aikaisemmin.

  9. avatar Holy Moly sanoo:

    Olen pitänyt Rehusta, Tolkun Miehenä, asiallisena tekstinkertojana, Enkelinrantaan ja moneen muuhun HML:n ”huuhaa” hommaan liittyen . Useimmat kirjoitukset ovat täyttä asiaa! Hyvä Niin. Mutta nyt ?, katteen Liikenne Järjestelyt ovat sujuvat? Täytyy oikein kysyä, Mitä On Sujuvat? Onkohan se sitä, että pääset edelleen Hallitus / Lukio ja jopa Paasikiventietäkin pitkin kaupunkisi läpi, länteen tai itään jne.? Sujuvuushan Se Onkin Mennyttä aikaa, katteenkin ympärillä! Nyt odottelet vielä pitempään, joka vatun valoissa! Tulosuuntia lisätty, kaistoja vähennetty!!?? Miten tuollainen toisi, sujuvuutta? Jos nyt nykyinen ”sujuvuus” on sitä, että joka tolpalla odotteluasi on vain lisätty ja valojen (yleensä) sulkemisia ”sivukaupungilla” esim. vk. loppuisin, iltaisin onkin Lopetettu!? ( lukiokatu ) Muistaisinpa että, joskus nämä HML ”ailukset” kehuivat, että jokunen risteys jopa voitaisiin ”armosta” heittää, jopa vilkuille? Näin olikin, ”joskus” ? Nykyään niitäkään ”ei löydy”? Lieköhän se herne mennyt, poskesta jopa nenään? Liikenne suunnittelussa! Palautteista? Mutta tuo ei kuulunut, katteelle, vaan Yleiseen Suhtautumiseen, asukkaisiin. Jatka Seppo, kertomista! Mielenkiinnolla odottelen. Lukuhetkiä!

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Lievennän vähän sanomistani liikenteen sujumisesta. Oikeampi muoto on, että katteen liikennejärjestelyistä on mahdollista tehdä sujuvat. Tulosuuntien lisäys on myönteinen ja kaistoja on selvästi entistä enemmän, kunhan kaikki kaistat vain ovat auki. Nykyjärjestelyillä on entistä enemmän vaihtoehtoisia reittejä kaupungin itä-länsi suunnassa.
      Liikennevalojen epäsymmetrinen toiminta on lähes koko kaupungin kompastuskivi. Meiltä Sairiosta pääsee Tuomelankatua sujuvasti Aulangontielle, koska Tuomelankadulla on tunnistimet ja Aulangontieltä pääsee vihreää ohituskaistaa hyvin kääntymään keskustaan. Paasikiventie ja muu keskusta on pysyvä murheenkryyni.
      Moottoritien kate huononsi kevyen liikenteen sujuvuutta Paasikiventieltä Lahdensivuntielle. Kun ennen pääsi Helsingin suunnasta tulevan rampin ali niin nyt kevytliikenne kulkee saman rampin ja vielä Tampereen suuntaan vievän uuden rampin yli. Valot ovat jalankulkijoille ja pyöräilijöille tässä uudessa leveässä kahden tien ylityksessä erittäin epäedulliset.

      • avatar Aarno Järvinen sanoo:

        Vastauksen vastaus
        Liikennevalojen toimiessa olen YHDEN KERRAN päässyt Paasikiventiellä vihreään linjaan,taksikin ihmetteli sano
        Aarno Jii

  10. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Kaikkihan johtuu kai siitä jotta kaupunkia johtavalla hanuripartiolla on ollut tavaton hoppu saada Hämeenlinna suurkaupungiksi.
    Suuren kaupungin tunnusmerkkejähän ovat ruuhkat ja parkkipaikkojen puute.
    Jälkimmäistä hoidetaan oikein parkki-pisnes-nero Kulmalan ja yhtiöittensä voimin, kaikki maksullisiksi.
    Nyt ei vaan tiedetä miten suhtautua katteen liiketilojen maksuttomiin asiakaspaikkoihin kun ko herrojen valta ei sinne ulottunutkaan.
    Ruuhkat saadaan taas aikaiseksi jotta käytössä on vanha liikennevalo-ohjaus jonka hattulalainen maaviljelijä aikoinaa sivuhommanaan suunnitteli. Sehän toimii hyvin, esim kun Lammilta päin saapuu rautatiesillalle näkee ekat valot vireänä jotta voipi kääntyä rautatuieasemalle mutta Viipurin-ja Hämeentien risteus on punaisilla. Taas sairaalan mäellä loistaa vihreät mutta jonot kasvaa Hämeentien laaksoon.
    Valothan toimii siten, että kaupunki ”yhtiöitti” keharit, holistit ja muut syrjäytyneet Luotsi-säätiöönsä. Ajo-kortilliset hakevat kortittomat aaamulla huoneeseen jossa suuri pöytä täynnä nappuloita joita em innokkaasti koko päivän sattumanvariasesti painelevat. Tämän mukaan kaupungilla liikennevalot vaihtuvat.

    Olen joskus Lahteen saapuessa keskellä päivää voinut ajaa pusähtymättä Lammilta aina Felmannin pellon liikekeskuksiin saakka.
    Hämeenlinnaan ei pääse koskaa pysähtymättä viittä kertaa valoissa.

  11. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Täältä Itä-Hämeenlinnasta en kätevä asioida Lahteen päin. Esim Launeelle on liikennevaloja saman verran, kuin Kaurialasta -keskustaan, vihreä aalto yleensä toimii ja pysäköinti on ilmaista. Matka on suunnilleen sama kuin Tiiriöön ja liikkeiden tarjonta sama tai parempi.

  12. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Olen Laurin kanssa samaa mieltä.
    Tuli tossa esille sekin, ettei Hämylinnas ole Yliopiston Apteekkia. Ei siis mikään koulukaupunki. Yliopistosta puhumattakaan.
    Miksi se pitäisi olla?
    Hain erästä lääkevalmistetta. Se maksoi Hämylinnan apteekissa 28,66 e /30 kpl pakkaus.
    Samaa tuotetta 50% vahvenpana sai Yliopiston Apteekist 18 e / 3*100 kpl, siis 300 kpl.
    Oliskohan tää syy vaihtaa jo pysyvästi kaikki terveydenhuoltoon liittyvä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin. Jättää Hämylinnal vai maksajan rooli!

Jätä kommentti

css.php