Hämeenlinna etsii itseään teemavuosien avulla

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 4.1.2014

Hämeenlinnan maine koulu-, hallinto- ja varuskuntakaupunkina on menneisyyttä. Voisiko uusi imago ja muista erottuva profiili löytyä suunnitteilla olevan teemavuosiajattelun pohjalta?

Kaupungin ilmeen kohentaminen jo ennen teemavuosia on välttämätöntä, jos haluamme tarjota vieraillemme mieluisan käyntikokemuksen. Nuhjuisuus ja osittainen epäsiisteys ovat huonoa mainosta. Kesäilmeestä tekevät hyvän puistot, kukkaloisto ja vehreys, mutta vaikutelmaa pilaavat sietämättömän pitkäkestoiset katutyöt.

Pimeälle ajalle suunniteltu valaistuksen uusinta on tervetullut. Valaistut puut ovat perinne, mutta Raatihuoneenkatu kannattaa valaista Verkatehtaalle asti ja Sibeliuksenkatu koko pituudeltaan. Nuottiavaimia jäljittelevät valokuviot korostaisivat Hämeenlinnaa Sibeliuksen kaupunkina.

Vuoden 2015 teema on Sibelius. Luonteva valinta. Syksyiset fantasiat ovat jo lämmittäneet teemaa, jonka vähimmäistavoitteena tulee olla kertoa, että Sibeliuksen syntymä- ja koulukaupunki on Hämeenlinna, ei Järvenpää eikä varsinkaan Lahti.

Säveltäjämestarin syntymäkoti, patsas, koulut sekä isän hauta ovat pyhiinvaelluskohteita. Hienosti kunnostetun Sibeliuspuiston patsaan luo tarvitaan vitriini, joka kertoo ydinasiat ja opastaa muihin kohteisiin. Vitriiniin sopii myös moderni juovakoodi, jossa on näytteitä Sibeliuksen sävellyksistä.

Ehdotan keskiaikaa vuoden 2016 teemaksi. Keskiaikamarkkinat ovat vakiintuneet osaksi Hämeenlinnan kesää. Huippusuositun tapahtuman kokemuksia hyödyntämällä voi keskiajasta luoda houkuttelevan teemavuoden koko seudun yhteistyöllä.

Tunnelman loihdintaan tarvitaan liike- ja yrityselämä, kahvilat, ravintolat ja majoitusliikkeet sekä tietenkin linna, museot, kartanot ja kivikirkot. Tärkeää on elämyksellinen ja kokemuksellinen kokonaisuus. Keskiajassa on ainesta Sibeliuksen ohella pysyväksi osaksi kaupungin uutta imagoa.

Itsenäisyyden juhlavuoden 2017 teemaksi sopii Suomen kieli ja kirjallisuus paremmin kuin suunniteltu lapsiteema. Onhan Hämeenlinna kaupunki, jossa J. W. Snellman sai keisari Aleksanteri II:n allekirjoittamaan Suomen kielen virallisen aseman varmistaneen kielisäädöksen vuonna 1863.

Hämeenlinna on vahva kirjoittamisen opetuksen ja tapahtumien keskus sekä valovoimaisten kirjailijoiden asuin- tai syntymäkaupunki. Hattulan Rahkoila on suomenkielisen kaunokirjallisuuden uranuurtaja Jaakko Juteinin syntymäkylä ja Janakkalalla on omat kärkikirjailijansa.

Pysyvä hyöty teemavuosista jää, kun ne suunnitellaan ja markkinoidaan huolella sekä toteutetaan laadukkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Koko seutukunnan tulee elää ja hengittää samaa teemaa. Edunsaajia ovat yritykset ja liike-elämä sekä kulttuurilaitokset. Hyötyjiä olemme me kaikki.

7 kommenttia artikkeliin “Hämeenlinna etsii itseään teemavuosien avulla”
  1. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Hyvä uut vuat Seppo
    Ja kiitti hyväst plokist. Sun pittä lähte 2017 koordinaattoriks sanos
    Aarno Jii

  2. avatar Jari Mäkelä sanoo:

    Kiitokset täältä myös Sepolle mainioista ideoista ja pohdinnoistasi seutukuntamme kehitykseen. Moni kuuntelee varmasti tarkalla korvalla maltillisia ja viisaita ajatuksiasi. Olet selkeästi ansainnut vanhan polven blogisteista ykkösritarin arvonimen ja siihen vaaditaan mielestäni juurikin malttia, erilaisten mielipiteiden sietokykyä ja kärjistämisen välttämistä.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Veli Jari
      Otan nöyränä vastaan mielipiteesi ja toivotan myötätuulta vuodelle 2014.

  3. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Aarnolle kiitokset sekä luovuutta ja hyvää mieltä alkaneelle vuodelle.
    Kannatan ajatustasi teemavuosien koordinaattoreista. Ehdotan seuraavaa:
    – alkaneen vuoden ilmeestä ja siisteydestä vastaa yhdyskuntalautakunta puheenjohtajansa Pasi Vesalan johdolla
    – Sibeliusvuoden koordinaatiovastuu lankeaa itseoikeutetusti Erkki Korhoselle
    – vuoden 2016 keskiaikateemaa voisi kaupungin tukemana johtaa sama ryhmä, joka vastaa keskiaikamarkkinoista
    – itsenäisyyden juhlavuoden Suomen kielen ja kirjallisuuden teeman johdon ja ideoinnin uskon kirjallisuuden opetuksessa kunnostautuneelle Taija Tuomiselle yhdessä Hämeenlinnan Kesäyliopiston (Jari Tiainen) kanssa

  4. avatar Kari Jokinen sanoo:

    Seppo,

    Tuossa keskiaikateemassa hieman häiritsee se, että toisin kuin vaikkapa Turku, Porvoo tai Naantali, Hämeenlinna ei ole keskiaikainen kaupunki.

    Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että keskiaika sopii hyvin teemaksemme, mutta silloin sen pitäisi olla, ei Hämeenlinnan kaupungin, vaan Hämeen linnan nimissä vietettävä vuosi.
    Linnan lisäksi voisi silloin myös mainostaa harmaakivikirkkojamme, joita kaupungissamme on poikkeuksellisen tiheässä. Jos keskiajan ajatellaan päättyvän uskonpuhdistukseen, keskiaikaisiksi kirkoiksemme voi tulkita Vanajan, Rengon, Hauhon, Tuuloksen ja Lammin kirkot sekä Tyrvännön kappelin.
    Janakkalan ja Hattulan kirkotkin täyttäisivät ikäkriteerin, jos naapurit voisi suostutella yhteiseen teemavuoteen, sitä voisi viettää yhdessä.

  5. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Tuo yhteinen keskiaika-teema on hieno juttu.
    Sitä tukee mm. Hakoisten linnavuoren historia.
    Hämeen alueelle 400-800-luvuilla levinnyttä kiinteää asutusta löytyy myös Kalvolasta.
    ”Kalvolassa on ollut kirkko jo 1300-vuoden alussa.” (Kalvolan vaiheita, Wiljo Kustaa Kuuliala)
    Janakkalassa Piispa Tuomaan jengin 1220-1245-luvuilla,
    miekka-kurkulla-jos-et-suostu-kasteet Pyhän Laurin lähteellä,
    saivat kirkollisveroja vihaavat, jukuripäiset hämäläiset kapinoimaan,
    jopa käväisemään Katumajärven rannassa,
    pestäkseen pakko-kasteensa pois.
    Hämeen linnaa alettiin rakentaa kirkon kehoituksesta,
    jotta saataisiin tilanne rauhoittumaan, teemalla, -kristittyjen turvaksi.
    Lukemattomat ovat ne tiilet, joita tuunattiin myös Janakkalassa,
    Hämeen linnan rakennustalkoisiin.
    Todella hieno idea, sillä tästä kaikesta,
    satojen vuosien yhteistyöstä ja rinnakkaiselosta,
    on tuloksena mm. Hämeenlinnan kaupunki.
    Riitta

  6. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Kiitokset Karille ja Riitalle erinomaisista tarkennuksista.

    Omasta puolestani pidän itsestään selvänä, että kaikki teemavuodet ovat seutukunnallisia eli koskettavat Hattulaa, Hämeenlinnaa ja Janakkalaa. Olemme historialtamme ja nykyisyydeltämme yhtä ja samaa. Kaiken lisäksi teemat ovat näiden kolmen kunnan luontevaa yhteistoimintaa, jossa jokainen on voittaja.

    Linna, kivikirkot, linnavuorten ketju, Linnaniemen ja Varikonniemen asutukset sekä vanha maaseutuasutus luovat yhdessä jo perinteeksi muodostuneiden Hämeen Keskiaikamarkkinoiden kanssa meille sellaisen pohjan, jolle kannattaa rakentaa. Otamme mielellämme vastaan vieraita Naantalista, Porvoosta tai Turusta.

    Ja vielä yksi juttu. Keskiaika on makuja, tuoksuja, hajuja, käsityötä…. Keskiaikavuotta toteuttamaan tarvitaan kaikki. Koska linnasta ei ole tapahtuman mahdollistajaksi, tulee omilla vahvoilla panoksillaan Hämeenlinnan ja naapurikuntien olla mukana. Tämä ei sulje pois kolmatta sektoria, joka on synnyttänyt Keskiaikamarkkinat.

Jätä kommentti

css.php