Onko Hämeenlinnan sijainti hyvä vai huono?

Kolumni  julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 1.3.2014

Perheestämme on Hämeenlinnasta käsin käyty kokopäivätyössä Helsingissä, Forssassa ja Lahdessa. Lisäksi Tampereella on sekä opiskeltu että tehty keikkatyötä. Meille Hämeenlinnan sijainti on ihanteellinen, mutta onko kaupungin sijainti yleisesti niin hyvä ja houkutteleva kuin kehutaan?

Etua sijainti on tuonut menneisyydessä paljonkin. Asema Novgorodin ja Ruotsin rajalla sekä vauraan hämäläisen maaseudun keskellä toi meille ensin Hämeen linnan ja sittemmin Hämeenlinnasta kasvoi erittäin merkittävä varuskuntakaupunki. Vanajavesi toi sahateollisuutta ja pääkaupungin yhdistäminen Järvi-Suomeen maan ensimmäisen rautatien. Tärkeitä etappeja.

Nykyistä hitaampien liikenneyhteyksien aikaan Hämeenlinnasta kehittyi vahva maakuntakeskus ja itseoikeutettu paikka arvostetuille hallintoyksiköille. Kaupungista löysivät paikkansa lääninhallitus, sotilasesikunnat ja -varikot, poliisihallinto, hätäkeskus, oikeushallinto.

Haittaa on ollut siitä, että Hämeenlinnan seutukunta sijaitsee neljän meitä vetovoimaisemman kaupunkiseudun keskellä. Turun, Helsingin ja Tampereen läheisyyden takia meillä ei ole yliopistoa eikä lentokenttääkään. Lahti pysäytti suurimman osan Karjalan evakoista ja kasvoi meitä suuremmaksi ja vilkkaammaksi.

Sisämaan kaupunkina meillä ei ole tuottoisaa merisatamaa ja Venäjän rikkaiden houkutteleminen ostoksille vaatii enemmän markkinointia kuin lähellä rajaa sijaitsevilta kaupungeilta.

Liikenteen kehitys, tietotekniikka ja valtionhallinnon uudistukset ovat vieneet tai ovat viemässä kaupungin imagoa nostaneet ja elinvoimaa sekä työllistymistä palvelleet hallintoyksiköt: lääninhallituksen, kaksi suurta sotilasesikuntaa, maakunnallisen poliisijohdon, hätäkeskuksen. Opettajien koulutuskin siirtyi Tampereelle Yliopiston yhteyteen. Kirveleviä menetyksiä.

Uusia asukkaita ei seutumme tällä hetkellä houkuttele. Helsingin ja Tampereen muodostaman akselin molemmissa päissä on vuosittainen väestön lisäys kiihtynyt 1,2 prosenttiin, mutta Hämeenlinnan seutukunnan kasvu on hiipunut vaatimattomaan 0,2 prosenttiin. Isot vahvistuvat entisestään ja painoarvomme vähenee.

Väite Hämeenlinnan ainutlaatuisen erinomaisesta sijainnista on tässä ajassa virheellinen. Olemme neljän suuren keskuksen keskellä ja meiltä on enemmän pakoa näihin keskuksiin kuin niistä meille imua. Olemme väliin putoaja.

Koska oma kolminapainen maakuntakaan ei meitä enää elätä, on meidän aika miettiä rooliamme Suomen väestöllisessä ja liikenteellisessä keskipisteessä. Sijainti yksin ei meitä auta, vaan meidän on kartoitettava menestymisen mahdollisuudet uudelta pohjalta.

55 kommenttia artikkeliin “Onko Hämeenlinnan sijainti hyvä vai huono?”
  1. avatar Nimimerkkikö sanoo:

    Iisakki Kiemunki ilmoitti taannoin että Hämeenlinnaan on peräti 300 ihmisen tunku viime vuodelle. kun sitten maakunnallinen aviisimme uutisoi yli 90% näistä olevan maahanmuuttajia, ymmärrykseni hieman laajentui. En tiedä mistä tämä nollakasvu sitten johtuu, mutta luultavasti ainakin lapsiperheet mittailevat paikallisen palveluiden saatavuutta ja tasoa noin ylipäänsä. Hämeenlinna on tätänykyä kaiketi maamme myönteisimpiä kuntia, mitä palveluiden yksityistämiseen tulee, ja tämähän tulee tutkitusti tyyrimmäksi kuluttajalle. Korrelaatiota näille ei pysty tietenkään kukaan todistamaan, mutta epäilys kuitenkin jää.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Tässä muutama luku Hämeenlinnan seutukunnan eli Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan osalta Tilastokeskuksen tiedostoista. Näitä kolmea kuntaa on aiheellista tarkastella yhdessä, koska olemme käytännössä samassa veneessä, vaikka meillä onkin kolme erillistä kunnallista hallintoa.

      Vuosi 2010 2011 2012 2013 Tammikuu 2014
      Väestönlisäys 506 539 210 198 -43
      Maahanmuutto 136 187 345 333 ?

      Ilman maahanmuuttajia olisimme vuodet 2012 ja 2013 olleet muuttotappioseutukunta.
      Hälyttävää on vuosien 2010-2011 normaalin noin puolen prosentin väestönlisäyksen hiipuminen tasolle 0,2 %. Lisäksi muutokseen tulee Suomen sisäisen muuton kääntyminen meille tappiolliseksi. Miksi?

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Seppo Rehunen kysyt Miksi.

        Yksinkertaisesti kuolleisuus on syntyvyyttä suurempi ja paikkakunnalta pois muutto on suurempi kuin paikkakunnalle muutto.
        Luultavasti noidenkin eroon löytyyy jostain tilastoja, mutta siinä ne syyt ovat.

  2. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Olet oikeassa, minimerkin taakse kätkeytyvä. Hämeenlinnan asukasluku olisi suorastaan laskeva jollei se itse ”osta” maanamuuttajia turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskuksesta. Siellähän tilanne on se jotta jo paikan saaneet joutuvat ”jonottamaan” sijoituskuntaa joka ottaaisi vastaan ”ensiasukkaaksi”.
    Lisäksi Hämeenlinnaan tullaan töihin Virosta. Puolasta yms. Nämä tulijat tosin ei tänne verojaan maksa ja osa tuo ruokansakin mukanaan kun se täällä on Euroonpan kalleimpia.
    Lisäksi tänne on ns. rakkausmuuttoa, olihan kolmanneksi suurin kansallisuus Thai, joita tänne on tullut.
    Taitaa monen ”peräkammarin pojan” sisäkkönä toimia täällä Thaikku-tyttönen.
    Olemme todella kaiken keskellä. Liian hyviä houkuttimia on joka ilmansuunnalla ja liian lähellä.
    Lisäksi olemme itse mokanneet ajamalla palvelut alas varsinkin liitoskunnista. Se mitä ns. porkkanarahoilla saatiin esim. Lammille on osoittautunut sudeksi. Vaikka sitä ”projektia” johti alkuun ”kunnan oman mies” Putkonen. Ei osattu edes kokoa määritellä tarpeen mukaiseksi. Lammilla on aloittanut yksityinen päiväkoti sen jälkeen mutta silti seitsenryhmäiseksi rakennettuun päiväkotiin on tungettu yhdeksän ryhmää. On otettu yhteinen toimintatila ryhmäkäyttöön ja yksi ryhmä majailee kentän reunalla kodassa. Seuraava saa varmaan puolijoukkue teltan!
    Päiväkodin rakennus sinänsä on susi jo syntyessään. Kyprokkilevystä kyhätty parakkirivi jonka katto vuotaa ja seinät halkeilee ja reikiintyy.
    Toiminnallisesti se on susi, ruokailu yms pölhöjen järjestelyjen takia.
    Nykyvanhemmat osaavat onneksi katsoa mihin majoittuvat ja moni sanoo ei Konnarin päiväkodille ja Hämeenlinnan kaupungille. Hakevat paikkansa esim Hämeenkoskelta.
    Peruskoulun puolella ryhmäkoot on tapissaan ja tuntikehys minimissään. Hattulassa saa oletusta peruskoulun aikana puoli vuotta enemmän. Joka lapsensa parasta ajattelee valitsee varmaankin Hattulan.
    Tällaisista asioista se väenvähyys johtuu, se vain pitäisi tajuta siellä yläportaan herrojen päässäkin.
    Pitkän linjan tähtäyksenä lienee enää jäljellä vaihtoehdot johon Hämeenlinna voi yrittää isteään liittää. Pääkaupunkiseuduksi olemme kaukana. Turku ja Tmpere on vaihtoehtoja, mutta he pärjää omillaan. Reaalisin olisi yhteenliittymä Lahden kanssa, mutta sehän ei kahden kerroksen hämäläisille varmaankaan sovi. Vai miltä kuulostaisi uusi suurkaupunki Hämeenlahti tai Lahtilinna.

  3. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Seppo!
    Kotimaan kauppaa ajatellen Hämeenlinna on ihannepaikalla: 100 km:n säteen sisälle jää liki kolme miljoonaa ihmistä. Miksi sitten kauppa ei käy, ja ihmiset eivät muuta tänne yrityksiä perustamaan.
    Minusta kyseessä on asenneilmasto: pienet ja keskisuuret yritykset eivät saa riittävästi neuvontaa ja kannustusta. Jonkun SCC:n kaava muutetaan yhdessä päivässä, mutta pieniä ei huomioida. Syy ilmeisesti on pikkukaupungin suuria suunnittelevissa kunnallispoliitikoissa. Suuryritykset tosiasiassa eivät vain työllistä.
    Tämän päivän HäSa:n mukaan osa kiinteistövälittäjistä pelkää asuntokuplaa. Uustuotanto on liian kallista, ja vanhat jäävät myymättä. Pelkkä asuntorakentaminen ei lisää kasvua kuin hetkellisesti.
    Jotkut asiat on täällä myös tehty ihan kotikonstein vaikeiksi. Parkkeeraaminen on ongelma, vaikka tori on tyhjänä suurimman osan aikaa. Jokainen auto kuljettaa vähintäin yhtä rahapussia. Jos ei ole autoja ruuhkaksi asti, ei ole liikevaihtoa.
    Silti tämä on viihtyisä kaupunki! T. Hessu K.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Olen Heikki kanssasi samaa mieltä. Koska kuitenkin olemme kaiken keskellä, on täältä helppo lähteä kaupoille tai vapaa-aikaa viettämään meitä suurempiin lähikaupunkeihin. Olen nähnyt tämän läheltä oman nuorisommekin kohdalla.
      Riitta N. on useampaan otteeseen tuonut esiin, että voisimme selvästi määrätietoisemmin suuntautua palvelujen myyjäksi ”suurkaupunkien” ihmisille. Häme Country Side voisi olla mottomme ja siihen meidän kannattaa liittää taitavasti historia, kulttuuri ja ruokaelämykset sekä maaseudun rauha.

  4. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Moro Seppo!
    Olen jo aiemmin todennut ettei meidän kannata matkia Mansea tai Hesaa.
    Tarjotaan ainutlaatuisia herkkuja ko. ”sämpylän” välissä.
    Luonnonläheistä ihmisen kokoista kaupunkia.
    Meillä on ainutlaatuisia matkailukohteita, urheilua ja kulttuuria joka makuun.
    (Kunhan hinnoittelu laitetaan kohdilleen)
    On Vanajaveden reittiä kävellä ja laivalla seilata.
    On pienyrityksiä, joita markkinoida niiden kasvoilla, nopealla, hyvällä palvelulla.
    Jos pidämme tarha- ja luokkakoot kohtuullisina, lähipalveluineen, se kiinnostaa lapsiperheitä.
    Hoidetaan paremmin viheralueet ja lähiliikenne.
    Lopetetaan horinat torinalusparkista ja startataan asukaslähtöisesti liikkeelle.
    Keskittämisen sijaan, tarjotaan väljempää, edullista asumista liitoskunnistamme.
    Sielläkin kaunista maisemaa piisaa, kunhan muistamme jonkisorttiset lähipalvelut.
    Se on tuottava sijoitus tulevaisuuteen, ei slummiutumiseen.
    Riitta

  5. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Asiakasta ajatellen Heikki Koskela laskee omituisesti, yksinapaisesti.
    Menkäämme sata kilometriä Hämeenlinnasta pois päin ja piirretään jälleen harpilla 100 km:n säde. Tarjontaa löytyy ja asiakkaita riittää. Niitä ei tarvitse Hämeenlinnasta lähteä hakemaan, osa hämeenlinnalaisistakin asioivat Koskelan säteeltä toiseen suuntaan. Esim. Hämeenlinnan Lammilta on monesti järkevämpää hakea tuotteet, tai palvelut Lahdesta, joskus Tampereelta ajoittain jopa Helsingistä.
    riitta.nygvist kirjoittaa osittain alentavaan sävyyn liitoskunnista. Liitoskunnissa ei missään vaiheessa ainakaan nykynäkymillä ole kysymys slummiutumisesta. Liitoskunnissa ei myöskään riitä ihmisille jonkinsorttiset lähipalvelut, vaan ne pitäisi olla saman tasoiset ja saman sorttiset kuin keskikaupungillakin.
    Näyttää siltä, että tässäkin ketjussa kiinnitetään huomio vain lapsiin ja nuoriin ja jätetään vanhus-väki huomioimatta. Hämeenlinna ei tarjoa liitoskunnissa ainakaan Lammin kohdalla vanhuksille mitään erityistä. Ei liiku verovaroin tuettua seiskaa kuin mitään muutakaan joukkokuljetusvälinettä, lukuun ottamatta rollaattoria. Rollaattorilla kyllä pääsee, kaikki on rollaattorimatkan päässä.
    Vanhuksille tarjottu edullinen ja virikkeitä antava ympäristö oletettavasti tuottaisi verovaroja ja työpaikkoja.
    Siihen tarkoitukseen soveltuvat myös muutkin paikkakunnat kuin Hämeenlinna. Hämeenlinna on jo menettänyt ”tuhannen taalan” paikan virikkeellisen ja kehityskelpoisen puhtaan luonnon keskeltä, myymällä Lammilta Ronnin noin 500 000 €:n hintaan ja ostamalla nuorison käyttöön miljoonalla eurolla paskasta maata kaupungin keskustan tuntumasta.
    Ei siellä Hämeenlinnan hallinnossa oikein kauheasti järki pakota , tai sitten se pakottaa.

    • avatar Heikki Koskela sanoo:

      Moro Antti!
      Kaupalla ajattelin jakelua. Saksalaiset laskivat vähittäiskaupan jakelun Etelä-Suomeen onnistuvan parhaiten Janakkalasta ja Onnisen omistajat Hattulasta.
      Tarkoitukseni oli kirjoittaa, että tuotannollista yritystoimintaa harkitsevat pienyritykset hyötyvät Hämeenlinnan sijainnista. Heitä pitää houkutella tänne eikä lähettää kaupunginjohtajaa Jenkkeihin.
      T. Hessu K.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Hessu K.
        Kaupan jakelukeskukset ovat sijoittuneet sikin sokin, viimeisintä Sok rakentaa Sipooseen.
        Mitä sitten tulee noihin tuotannollista yritystoimintaa harkitseviin pienyrityksiin, niin ensin pitää harkita mitä tuotetaan ja kenelle, sekä mistä tuotetaan.
        Onko Hämeenlinna asiakkaisiin nähden vetovoimaisessa asemassa? Ei erityisemmin.
        Onko Hämeenlinnan seudulla tuotantoon tarvittava raaka-aine riittävän lähellä? Ei mitään erityistä siinäkään.
        Houkuttelu ei onneksi pienyrittäjään kovin voimakkaasti pure. Eikä houkuttelu aina ole edes toivottavaakaan, koska se on monesti harhaan johtavaa, houkuttelijan oman edun tavoittelua.
        Kaupunginjohtajaa täältä on todellakin turha lähettää minnekään houkuttelumatkalle, esim jenkkiläinen ei tule autoa ostamaan Hämeenlinnasta missään tapauksessa. Mahtaako tuo autokauppa olla mikään tulevaisuuden ala?
        Tietenkin monet ovat sitä mieltä, että jotain pitäisi keksiä. Mutta mitä on se jotain? Ei se ainakaan ole sitä mitä naapurissa tehdään. Mikäli kaksi yrittäjää ajaa Hämeenlinnassa samaa ”vossikkarataa” ajan oloon molemmat yritykset kuolevat. He tappavat toinen toisensa varsinkin, kun kaupunki tukee liiketoimintaa.

      • avatar Pimu sanoo:

        Tosiasia on kuitenkin se, että pienet kaupat eivät houkuttele isoja asiakasvirtoja, mutta tarpeeksi isot houkuttelevat ja sen todistavat ikeat ja ideaparkit. Eikä tuo kinttupolku, joka myös leikkisästi Valtatie 10:nä tunnetaan houkuttele kuluttajia kovinkaan kaukaa etenkään Lahden suunnasta kun moottoritietä pääsee Helsingin suuntaan puolet nopeammin.

    • avatar Pimu sanoo:

      Menepä sen harppisi kanssa 100km mihin suuntaan vaan Hämeenlinnasta niin ympyrän sisään jää vähintään miljoona suomalaista vähemmän. Hämeenlinna kaipaa juurikin jotain todella isoa kaupallista houkutusta, sillä pienet kaupat eivät vedä isoja asiakasmääriä kaukaa eikä tarjoa paljoa työpaikkojakaan.

      Onko muuten siitä Harvialantien varteen joskus sunnitelusta rakennusalan kauppakeskittymästä kuultu mitään viime aikoina? Sen tyyppisiä ratkaisuja Hämeenlinnan kaupungin tulisi tukea jos mielii haalia asiakaskuntaa oman kunnan rajojen ulkopuoleltakin.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Piirretään vaan sillä harpilla ympyröitä, mutta tsois asia on ettei Tampereen takaa, tai Lahden takaa , tai Helsingistä monikaan lähde Hämeenlinnasta palvelujaan, tai tarvikkeitaan hakemaan. Sellaista mekkaa ei Hämeenlinnassa ole eikä sitä sinne tule.
        Aikoinaan Kainuusta kävivät Haaparannassa voin hakumatkoilla, halpaa voita oli tuolloin tarjolla Haaparannassa. Eipä tullut kuitenkaan Haaparannasta maailmanlaajuista voimekkaa.

        • avatar Pimu sanoo:

          Sehän se ongelma juuri onkin, että sellaista pyydystä ei ole helppo keksiä. Mutta se ei tarkoita etteikö joku sellaisen voisi keksiäkin, tai ettei sellaista kannata yrittääkään keksiä. Mutta pelkkää nukkumalähiötä tai vanhusten keskitysleiriäkään en Hämeenlinnasta missään nimessä toivo.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Minä tavallaan toivon, että Hämeenlinna ymmärtäisi millainen voimavara sisältyy vanhusten hoitoon tällä hetkellä 20-30 vuotta eteenpäin.
            Se vaatii Hämeenlinnan kaupungilta ymmärrystä, että vanhusten hoito ei ole järkevää rollaatorilindberien teesien mukaan.
            Hämeenlinnan kaupunki keskeisen sijaintinsa turvin voisi hyvinkin luoda kaupungista vanhusten ihanneympäristön. Silloin pitää unohtaa lain pykälät minimihoitajien määrästä eikä hoitajien määrään pidä laskea siivoojia ja palkanlaskijoita eikä lumen luojia.
            Tulevaisuuden vanhukset arvostavat laadukasta palveluntarjontaa ja laadukasta kulttuurielämää.
            Mikäli vanhusten hoito olisi niin hyvin järjestetty, ettei muualla Euroopassa ole yhtä korkeatasoista vanhuspalvelua saatavissa, niin muuttoasiakassädettä saattaisi jopa laajentaa yli 100 km:n.
            Niin laadukas vanhusten hoito toisi auttamatta myös työpaikkoja ja nuoria paikkakunnalle.
            Ei olisi mielestäni häpeäksi Hämeenlinnalle, jos se pystyisi laadukkaan vanhuskeskittymän alueelleen tekemään.
            Ajatusta pitää kehittää siten ettei sitä ajatella alun alkaen vanhusten keskitysleirinä. Keskitysleiriä tuskin monikaan haluaa minnekään.

      • avatar Heikki Koskela sanoo:

        Moro Pimu!
        Tuolla ylempänä kirjoitin Antille jakelusta.
        Esimerkiksi Rautaruukille olisi pitänyt etsiä teräsrakentamisen yritys eikä laittaa rahoja vastaavaan Innoparkin hankkeeseen, josta Rautaruukki melkein heti sanoutui irti.
        Sijainnilla on merkitystä raskaassa tavarassa kuten Lujabetonikin osoittaa.
        Mikäli palvelujen perään haikaillaan, kannattaisi etsiä Kantolan tontille elämys- ja messuyritys, joka suunnittelisi infran, kaupunki toteuttaisi ja perisi vuokrassa pois.
        Musiikkifestivaaleja, erikoisnäyttelyitä, messuja ym. katsomaan riittäisi ihmisiä. Kaupungin ei pidä kuitenkaan ryhtyä yrittäjäksi eikä avustaa ketään.
        Luonnonvaroista puhuttaessa täällä on ollut sokeri- ja perunajauhotehtaat, jotka omistajavaihdoksen takia kuolivat pois. Kiviteollisuus on yksi, ja joku venäläinen haaveilee veden pullottamisesta.
        Kauppakeskuksiin en usko, koska nettikauppa lisääntyy etenkin vaate- ja kenkäalalla, ja vähittäiskaupalla on jo muutenkin neliöitä liikaa.
        Minusta tuotanto tuo pysyviä asukkaita enemmän kuin vähittäiskauppa. T. Hessu K.

  6. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Antti Suloselle pieni tarkennus.
    En tarkoittanut liitoskuntia, kun puhuin slummiutumisesta.
    Sellainen vaara on olemassa silloin, kun liiaksi keskitetään asutusta vain ns. kantakaupungin alueelle.
    Onhan tämä nähtävissä jo Helsingissä, jossa asumisen hinta on pilvissä ja erot kaupunginosien välillä kasvavat.
    Mitä tulee kommenttini, ”jonkinsortin” peruspalveluja liitoskuntien alueelle,
    se oli ”jonkisortin” vetoomus/piikki peruspalvelujen säilyttämisen puolesta.
    Tiedän liitoskunnista saamastani melko runsaasta palautteesta,
    ko. palveluja on lopetettu ja pyritään edelleenkin kustannustehokkuuden varjolla ajamaan alas.
    Ne jotka ovat lukeneet blogejani, tietänevät etten pane paremmuusjärjestykseen, saati vastakkain,
    lasten, vammaisten ja vanhusten saamia tai saamatta jääneitä palveluja.
    Riitta N.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Riitta N.
      Helsinki nyt on joka tapauksessa eri mittakaavaa Hämeenlinnan kanssa, eikä Helsingissäkään varsinaisesti mitään slummeja ole.
      Mitä ovat sitten nuo peruspalvelut, mitä on kadonnut ja mitä tarvitaan säilyttää.
      Omalta kohdaltani on tiedossani Lammin kohdalta kunnan tarjoamat palvelut 1900 luvun alusta, tai oikeammin 1889, jolloin mummuni oli syntynyt. Hän joskus eläessään muisteli omaa lapsuuttaankin.
      Hänen lapsuuden aikaisista kunnan palveluista ei ole kadonnut mitään, vaikka palaute olisi kuinka runsasta tahansa.

    • avatar Pimu sanoo:

      Kumma juttu, että yleensä nuo slummit syntyy lähiöihin kauemmas keskustasta. Erot kaupunginosien välillä kasvavat juuri siitä syystä, että keskustassa ei ole tarjolla edullullisia asuntoja. Hämeenlinnan keskustassa olisi pilvin pimein 60- ja 70-luvulla rakennettuja elementtitaloja, jotka voitaisiin viimeistään putkiremontin tullessa ajankohtaiseksi purkaa ja rakentaa paikalle selvästi korkeampia asuinrakennuksia ja siten lisätä keskusta asuntotarjontaa merkittävästi.

  7. avatar Mika Heikkonen sanoo:

    Kirjoituksen aloittajana Seppo kiteytti hyvin sen oleellisen: Hämeenlinnan seudun on mietittävä eli kartoitettava menestymisen mahdollisuudet uudelta pohjalta!
    Puoluepoliittinen vääntö tai yksittäisten ryhmien kautta tapahtuva pohdinta ei saane aikaan hyvää kehitystä. Kokonaisuus ratkaisee ja se kokonaisuus on nähtävä ikäänkuin ulkoisesti – miksi Hämeenlinnan seutu olisi juuri se, mihin pitäisi muuttaa ja minne olisi järkevää investoida!
    Tällä ajattelumallilla voitaisiin seudun vetovoimaa kehittää mahdollisimman rationaalisesti. Menestykseen kantavia tekijöitä alueelta toki löytyy.

  8. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Sen verran luonnonläheisestä ihmistenkokoisesta kaupungista. Se vetää varmasti tänne eläkeläisiä. Hesarissa oli jokin aikaa sitten artikkeli Hämeenlinnan erinomaisuudesta. Kyseinen henkilö oli muistaakseni poliisi, joka oli aikanaan toiminut lähiseudulla ja tuli tänne viettämään eläkepäiviään. Niin minäkin tekisin, jos olisin viettänyt pääosan työurastani pääkaupunkiseudulla (asuntojen hinnat.) Mutta, mutta vaikka itsekin tuotin ns työura-verotuloja Hämeenlinnaan vain 3,5 v, nyt eläkeläisenä tuotan vähemmän ja vaadin ilmeisesti myös terveyspalveluita, joten netto tuotto voi jäädä negatiiviseksi. Olen Strömbergin kanssa hieman eri mieltä siitä, mitä Lammi sai-saatiinhan vesi uimahalliin. Muuten luin Hämeenlinnan Kaupungin Sanomista taannoin, että Lammille suunniteltu vanhuspalvelukeskus (nimike saattaa olla väärä) ei saanut valtion rahoitusta. Mutta kaupunkihan voi laittaa puuttuvat rahat, koska sehän ei ole ”mistään pois.” Vrt autotalon tontti, huvittelupuisto,Vekan kaavoitus yms. Hurraa Hämeenlinnan päättäjille ainankin Lammilaiset ovat täysin ”lapasia”. esim Sandelius.

  9. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Mansalainen meilasi, oli lukenut Sepon blogin.
    Hän kertoi Manseen poikenneiden matkailijoiden ja shoppailijoiden kehuneen Hämeenlinnaa mielenkiintoiseksi pikkukaupungiksi, jossa on ainutlaatuinen historia, luonto, Aulanko yms ja palvelut lähellä.
    Hämeenlinnalaiset kuulemma taas valittavat ettei kaupungista löydy mitään, pitää lähteä Helsinkiin tai Tampereelle.
    (Tosin ei tuo Stokkan tulos kovin kaksinen taida olla, jos vertaa Tokmanniin)
    Itse olen tehnyt jonkinsortin poikkitieteellistä tutkimusta lähipiirissä ja torilla kuullen, näistä Hämeenlinnaan muuttavista eläkeläisistä.
    Suurin osa heistä on, kuten Lexa, erittäin hyvin toimeentulevia oloneuvoksia, jotka ostavat oman asunnon ja pystyvät kustantamaan kaikki tarvitsemansa palvelut omasta lompsastaan loppusuoralle asti.
    Eiköhän näitä kulttuuripalvelujakin kustanna katsomoissa suurimmaksi osaksi ns. ”helmikanat” joko puolisoineen tai ilman.
    Ps. Meillä on vain matkailu-markkinointi yskinyt vuosikaudet, optimistina oletan, jotta opiksi on otettu ja tunnelin päässä näyttää olevan jonkinsortin valaistusta…
    Riitta

    • avatar Pimu sanoo:

      Vasta muutaman vuoden Tampereella asuneena ja sitä ennen yli 40 vuotta Hämeenlinnassa asuneena voin kyllä tunnustaa, että mikään juuri tällä hetkellä ja tuskinpa tulevaisuudessakaan houkuttelee muuttamaan takaisin Hämeenlinnaan. Tampere on juuri sen verran isompi kaupunki, että täältä löytyy ne samat urheilut ja vähintään samat kulttuurit (todellisuudessa kulttuuritarjonta on aivan eri luokkaa, ja jonkin sortin kulttuuripalveluita tulee käytettyä vähintään 3 kertaa viikossa, yleensä vielä ilmaiseksi tai vähintäänkin edullisesti) kuin Hämeenlinnasta, ja palvelut pelaa julkista liikennettä myöten, vaikka täällä ei ole vielä tietoakaan Helsingin seudun ruuhkista. Tässä valossa on ikävä kyllä hyvin vaikea keksiä sitä viisastenkiveä, millä Hämeenlinnan seudusta saataisiin merkittävästi houkuttelevampi paikka asua ja yrittää.

    • avatar Aarno Järvinen sanoo:

      Moro Riitta
      Hämeenlinnan markkinoinnilla on paha hinkuyskä. Ei ole yhteisteistä M-tiimiä joka ehdottomasti tarvittaisiin. Missä on Hämeenlinnan Brändi-mahdollisuuksia olisi vaikka mihin. Ylempänä mainittiin vanhemman väelle tarjottavien kunnollisten palvelujen mahdollisuus jos vain nihin panostettaisiin järkevästi. Suurimmalla osalla heistä on varallisuutta (niinkuin mainitsit) ja Hämeenlinna voisi heille kauniina kaupunkinna olla kiinnostava mahdollisuus. Hämeenlinna ei vaippakeskusteluilla elä.
      Aarno Jii

  10. avatar Erkki.s@wippies.fi sanoo:

    Jos Lauri tarkoittaa uimahallin saamista Lammille ei se tapahtunut Hämeenlinnan päätöksillä vaan yksinomaan Lammin silloisen kunnan.
    Jos rakentamispäätös olisi myöhästynyt ei sitä olisi tehty. Perustelivathan ekakauden uuden suur-hämeenlinnan johtomiehet jotta ei Lammilla tartte olla lukiotakaan kun ei sitä ole muissakaan liitoskunnissa. Perusteluiksi riitti Iisakillekin jotta oppilaat loppuu kun me ei enää oteta Hämeenkoskelaisia yläasteelle Lammille.
    Olihan se Hassisen moka kun uimahalli valmistu määräajassa joulukuun alkuun ja ei ollu sille vuodelle käyttörahoitusta lainkaan. Sen vuoksi sitä Hassinen yritti avata vasta seuraavan vuoden alusta. Alunperin oli luvattu jotta vanha halli on auki kunnes uusi saadaan mutta siitä ei pidetty kiinni ja oltiin sitten elokuusta kesätauon jälkeen joulukuun alkuun ilman uimahallia.
    Toisaalta jos Lammilla olisi ollut vähänkään järkeä johtavissa virkamiehissä ja kunnanhallituksessa olisi ehdottomasti kannatanut aloittaa kunnollisen ja nimenomaan kunnollisen ja myös kunnallisen päiväkodin tekeminen. Ei sitä olis kesken hennottu jättää kun ei uimahalliakaan. Varmaan kymmenen vuotta vatkasivat asiaa korjataanko vanhaa vai tedäänkö uusi. Tyypillistä saamattomuutta ja päättämättömyyttä. Päättäjät oli vanhoja ja heittiä kiinnosti vain vanhainkodin saneeraus jotta itse saadaan kunnon vanhuspaikat.
    Niin että odotan todella perusteltuja juttuja mitä Hämeenlinna on Lammin palveluista säästänyt, ei pelkkä Thai-hierontapaikka korvaa kaikkia hyvinvointipalveluita vaikka se tällaisen otsikon alla ainoana onkin viikottain Keski-Hämeessä. Ja heidänkin Lammilla olemiseen lienee hyvin vähän Hämeenlinnan kaupungilla osuutta.
    Mitä vanhuspalvelukeskuksen rakentamiseen tulee, sehän on vain keino saattaa vanhukset maksamaan omista vähäsistä rahoistaan koko hoito. Taitaa olla 90 euroa kun saa ”taskurahaa” kuukaudes kaiken muun vie kaupunki asumisesta ja hoidosta. Elä sen kanssa sitten virikkeellistä ja kulttuuririentoista vanhuutta. Todellinen köyhyys tulee takaisin ja lapset joutuvat antamaan taskurahaa vanhemmilleen tässä järjestelmässä.
    Voisihan kapunki rakentaa muutaman vanhainkodin ja lastentarhan ihan vaan sen vuoksi kun ennenkin niin tehtiin. Pykattiihan Lammilekin rakennus jo Lammin kunnan aikaan joka sai käytöa vasta viime elokuussa. Koko sen välin, yli yhden vaalikauden se oli tyhjänä ja tuotti tappiota kaupungin yhtiölle.
    Iittalaan on rahoitus muttei tonttia , Lammille on tontti mut ei rahoitusta. Vain ”pöljät” vitrkamiehet ajat asiat tähän malliin. Järki hoi, älä jätä, taitaa olla menny jo!

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Erkki.s.
      Lammin uimahalli on ollut virheinvestointi. pienelle porukalle tehty, jotka eivät itse suostu maksamaan edes uimahallin käyttökustannuksia. Piste.
      Lammin kunnan päättäjät eivät saaneet aikaiseksi kunnon vanhuspaikkoja, vaikka jotenkin vanhainkotia saanerasivatkin.
      Thai-hierontapaikka ei ole kunnan, tai kaupungin tarjoama palvelu, eiköhän asiakkaat maksa siinä kohteessa palvelunsa.
      Mitä ne palvelut ovat mitä Hämeenlinna on Lammilta hävittänyt? Miten Lammi olisi pystynyt mahdollisesti nuo palvelut ylläpitämään?
      Mikäli vanhus saa kunnalta, tai kaupungilta täyden ylöspidon, niin mihin hän tarvitsee kasapäin rahaa kuukausittain?
      Se on hyvä, että valtio eväsi kaupungilta valtion rahoituksen ns. vanhuskeskukselta, ei ole häävi tontti ja onko tehty markkinatutkimusta tarvitaanko tuommoista keskusta.
      Lieneekö kaupunki tehnyt tutkimuksen, mitä se tekee nykyisellä vanhainkoti-, sairaalakiinteistöllä ns. hyvivointikeskuksen valmistuttua?

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Olet oikeassa Antti, eivät uimahallin käyttäjät maksa pääsylipuillaan edes käyttökustannuksia.
        Mutta tekkeekö niin urheiluhallin käyttäjät, pesäpallokentän käyttäjät valaistun ladun hiihtäjät tai purupolulla juoksijat. Eivät maksa.
        Myös muut harrasteporukat ovat käsi ojossa kaupunkiin päin oli kyse Vanajaveden Opiston kursseista tai nuorten ampumakoulusta.
        Ei taida olla kuin Patikkakerho joka tulee toimeen omillaan jos ei lasketa jotta he yleisiä teitä ja polkuja tallaa. Niitä ei kyllä aurata ja kunnossapidetä yksinomaan Patikkalaisia varten.
        Missä kulkee se raja, kuinka paljon yksi harrastepaikka/harrastesuoritus saa maksaa kaupungille? Kuinka paljon kaupunki satsaa jääkiekkoon ja mikä on tulos? Monenko henkilön kunto siitä on kohentunut? Paljonko kustannus on per lärvi?
        Antti: Palvelut ovat kadonneet. Olipa mikä asia tahansa kaupungin kanssa hoidettavana on se kumminkin nyt mentävä ruutukaavalla hoitamaan. Jos kaiken osaat itse hoitaa netissä tai kummaliset kaavakkeet ehdottomasti oikein täyttää, voit ne jättää hitaan sisäisen postin hoidettavaksi kirjastoon. Mutta jos kaiken osaa itse eihän silloin virkamiehistön apua tarvitsekaan. En ole vielä sellaista henkilöä tavannut kylläkään jolle kaikki olisi selvää.

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          Aivan oikein Erkki Strömberg, nuo kaikki harrasteporukat ovat käsi ojossa ja vaatimassa milloin minkäkin asian verukkeella tukieuroja toiminnalleen.
          Minä en tarvitse edes kerhoa liikkuakseni ja uskallan liikkua täysin luonnon tilaisessa luonnossa.
          Mutta vieläkään en tiedä mistä kadotetuista palveluista on kysymys. Ei Lammin kunta tarjonnut veronmaksajalleen sen kummempia palveluja mitä Hämeenlinnan kaupunki tarjoaa veonmaksajalleen. Lammilla oli aikoinaan sama käytäntö, kuin nyt on Hämeenlinnalla. Sivukylä oli sivukylä, keskustaajama oli napa ja tosi nöyhtäinen.

  11. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Tiedän tasan tarkkaan mitä Lammin kunta teki ennen kuntaliitosta sehän oli Farssi. Tiedän, että uimahalli oli päätetty rakentaa ja tiedän että mylläri ”kopiokone” Hassinen ei tiennyt sitä, koska budjetista ei meinannut löytyä rahaa altaan täyttämiseen. Koska näyttää siltä että Lammin kaupunginosasta on tulossa pysyvämpi asuinpaikkani olisi hauskaa, jos joku joskus osoittaisi minulle henkilön joka lopulta saatiin päättämään kuntaliitos Hämeenlinnaan-Lahti olisi ollut parempi suunta, jos sekään.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Lauri Kivimäki
      Tuskin yksi henkilö kuntaliitos asiaa päätti. Aivan varmaa ei siitäkään ole, olisiko Lahti ollut parempi. Yksin Lammi ei olisi pärjännyt, veroprosentin nousun myötä väki olisi paennut ja jäljelle jääville olisi edelleen nouseva veroprosentti. Toisin sanoen euro on tuo ”henkilö”, ja suuruudeenhulluuden omaava kunnanhallinto jotka ajoivat liittymiseen. Pienen kunnan talous ei kestänyt jatkuvasti paisuvaa virkamieskuntaa ja uusia ja uusia uimahalli-ja liikuntahallisuunnitelmia, oli aikoinaan jopa jäähallisuunnitelmat. Meinaan NHL-pelaajia pukkasi siihen aikaan tältä kylältä pilvin pimein.
      Sama suuruudenhulluus on edelleen Hämeenlinnassa. Isoa kalaa kannattaa kuulema aina pyytää, sanoo yksikin merimies kaupungin hallinnossa. Kalan maku ei ole ratkaiseva, kunhan se on iso.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Laurille Lammin kunnan lakkauttamisesta!

      Lakkautuspäätöksen teki kunnanvaltuusto loppuvuodesta 2008. Kunnallisvaaleissa 2004 oli Lammin valtuustoon valittu seuraavasti: Kokoomus 9 Keskusta 9 Sdp 8 ja Vihreät 1.
      Liitostuoksinassa olivat demarit osoittaneet kahdelle toverillensa ovea, joten ko aikana valtuusto oli kokoonpanoltaan: Kokoomus 9, Keskusta 9 Sdp 6 Lammin Sitoutumattomat 2 ja Vihreät 1.
      Äänestys päättyi 16-11 kannattamaan ehdotusta liittyä Hämeenlinnaan.
      Liitosprosessin alussa lupailtiin kokonaan uutta kuntaa joiden kaikki ”herrapaikat” tulee hakuun ja pätevimmät valitaan. Ko ryhmä oli itse itsellen lobannut viiden vuoden takuupaikan eduskunnalta ja johonkin se uusi kunta hävisi ja esiin nousi vain liittyminen Hämeenlinnaan. Samaan aikaan Hämeenlinna vakinaisti kaksi kaupungihohtajaansa jottei liityvistä kunnista kukaan ”puske paikalle”.

      Kokoomuksesta liitosta kannatti: Eino Hakala, Esa Kanerva, Anu Kerttula, Leo Lindholm, Ossi Ojala, Erkki Pekkanen ja Kalevi Toukovalkama.
      Vastaan: Marja Kauppinen ja Tarmo Eloranta

      Sdp koko ryhmä kannatti: Marja-leena Lehtinen, Erja Lepistö, Sinikka Lindholm, Mauri Ojamäki, Pirjo Sandelius ja Seija Vuorenpää.

      Keskustasta liitosta kannatti: Pentti Huostila, Päivi Veikkola ja Ville Tyrkäs.
      Vastaan: Matti Koukkula, Tomo Myyryläinen, Tapio Mäki-Maukola, Helena Nokkonen, Marjatta Rahkio ja Ari Selinummi.

      Ryhmä Lammin sitoutumattomat.
      Vastaan: Kai Aatonen ja Matti Vuorinen

      Vihreät. Vastaan: Jukka Ruuhijärvi

      Valtuuston puheenjohtajana toimi Päivi Veikkola
      Tiedot Keski-Häme lehdestä

      Tätä ennen asiasta oli jo kolmasti äänestetty, mennäkkö mukaan valmisteluun vai ei.
      Näissä äänestyksissä ”takkinsa käänsivät”: Leo Lindholm (kok) toinen äänestys, Kalevi Toukovalkama, Esa Kanerva (kok) ja Ville Tyrkäs, Päivi Veikkola (kesk) kolmas äänestys. Liitymisäämestyksessä vielä vaihtoi kantansa Pentti Huostila (kesk).

      Kaikkiaan asiaa äänestettiin neljä kertaa, kaksi kertaa ensin vastaan ja sitten laivaseminaarien yms jälkeen kaksi ketaa puolesta.
      Sikäli mikä on uskominen ”Seon Pappaveispuukkiin” asiassa harrastettiin lahjontaa ja kiristystä, uhkailua ja maanittelua kuten Hämeenlinnan demokraiaan aina on kuulunut!

      Lammin kunnan virkamies puolelta ehdoton ykkönen liitoskiimaisuudessa oli Helena Hirviniemi joka jopa ”hyppäsi” vauhdissa Tuuloksen kelkkaan ettei vain jäisi vaille tulevan Hämeenlinnan virkapaikkaa.
      Kunnan virkamiesjohdossa ei ollut ketään liitoskriittistä henkilöä. Hehän itse olivat toiminnallaan ajaneet Lammin kunnan talouden kuralle ja liitos oli heidän ainoa tapansa päästä pälkähästä.

  12. avatar raiska sanoo:

    On aivan epärelevantti kysymys, onko Hämeenlinnan sijainti hyvä vai huono. Toki siitä saattaa seurata etuja tai haittoja, kuten vaikkapa joidenkin erikoispalvelujen kaukaisuus (esim. lentokenttä).
    Sijainnin asemesta pitää kysyä, onko Hämeenlinnassa hyvä asua ja hoidetaanko kaupunkimme asioita hyvin. Saavatko sen asukkaat hyviä palveluja edulliseen hintaan ja otetaanko heidän toiveensa ja tarpeensa huomioon kaupungin asioita järjestettäessä.
    Siinäpä pureskeltavaa.

    • avatar Pimu sanoo:

      Päin vastoin, Hämeenlinnassahan on kaksi lentokentää vain tunnin ajomatkan päässä. Harva kunta voi ylpeillä yhtä hyvillä lentoyhteyksillä. Mutta ei se kaupunki pysty niitä palveluita tuottamaan ilman veroa maksavia tai veronmaksajia Hämeenlinnaan asumaan houkuttelevia yrityksiä eli Sepon huolenaihe on hyvinkin ajankohtainen ja merkittävä Hämeenlinna tulevaisuutta ajatellen.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Yrityksen ei välttämättä tarvitse sijaita Hämeenlinnassa. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan voi sijaita Hämeenlinnassa. Mitä ovat nuo yritykset, joita Hämeenlinnan pitäisi houkutella?
        Hämeenlinnan pitäisi kiinnittää huomionsa siihen miten voisi palvella muualla työssä käyvää väestöä. Talvella joku kirjoitti Hämeen Sanomissa ongelmanaan Helsingissä työssä käynnin linja-autolla. Hämeenlinna aikoo nostaa hänen matkakulujaan perimällä häneltä auton pysäköinnistä aiheutuvia kuluja linja-autoaseman läheisyydestä. vaihtoehdoksi saattaakin tulla kalliimpi asunto Helsingistä.

        • avatar Pimu sanoo:

          Tottakai Hämeenlinna voi olla nukkumalähiökin, mutta itsekin joskus Hämeenlinnasta Tikkurilassa töissä käyneenä en ymmärrä mitä järkeä noin pitkissä työmatkoissa loppujen lopuksi on. Ekologisesti siinä ei ole järjen hiventäkään kulki sitten junalla tai mopolla ja työpäivät venyy tarpeettoman pitkiksi joka tapauksessa.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            En tiedä mitä Tikkurilassa teit, mutta tuskin sekään olisi ollut ekologisesti järkeä hivelevää, että samanlainen yritys olisi houkuteltu Hämeenlinnaan.
            Nykypäivänä asia tuppaa vain olemaan niin, ettei kaikille ole samassa pihapiirissä toimeentuloon vaadittavaa työtä.
            Vaarini jo aikoinaan hankki osan perheensä toimeentulosta ulkopuolelta pihapiirin, työmatkat taittuivat polkupyörällä, joskus yöpyen työpaikan välittömässä läheisyydessä. Mummu hänen vaimonsa sen sijaan hankki elantoa perheelle lähes omasta pihapiiristä. Työpäivät eivät olleet kovin lyhyitä, ei ollut 8 h työpäivän sääntöä eikä 5 – päiväistä työviikkoa.
            Itse olen aikoinaan taittanut myös pitkiäkin työmatkoja ja niissä on ollut se järki, että olen saanut itselleni ja perheelleni niistä elannon. Samalla olen oppinut, että elämää on muuallakin kuin synnyinseuduilla ja koti on siellä missä tahtoo sen olevan.

        • avatar Pimu sanoo:

          Tuossa tehtiinkin Verkatehtaan kanssa emämunaus kun kultturikeskusta ei aikoinaan rakennettu Saarioisten tehtaan nurkille, jolloin rautateitse töissä käyvät olisivat voineet käyttää päivisin samaa siihen väliin jäävää isoa parkkialuetta kuin kulttuurin kuluttajat iltaisin ja viikonloppuisin. Mutta tämäkin osoittaa, että kuinka tärkeää on tehdä oikeita ja vaikka vähän vaikeampiakin ratkaisuja helppojen ja huonojen sijaan. Hämeenlinnan muuttaminen Helsingin nukkumalähiöksi ei välttämättä olisi niitä parhaimpia ratkaisuja.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Kyllä Hämeenlinnassa lentokenttä on, tai oikeammin Hämeenlinnan Lammilla.
        Siellä se on Evon mettäopiston takana Pitkäjärven päässä.
        Lentotoimintaa ei taida kumminkaan tällähetkellä olla kun tuo metsien lentolannoitus-toiminta on hiljasella.

  13. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Näin jälkikäteen pohtien ei minusta Lahti tai Hämeenlinna ollut kumpikaan mikään vaihtoehto. Molemmat yhtä huonoja.
    Liitos olisi pitänyt tapahtua liittymällä kaikki alueen aidot maalaiskunnat yhteen ja saada niin iso kokonaisuus kuin valtiovalta ylhäältä määrää.
    Luonnollinen alku olisi ollut Lammin ja Tuuloksen yhteistyö terpapparin ja sen vuodeosaston kanssa samoin Lammin ja Hämeenkosken yhteistyö kouluasioissa. Vaikka näihin kolmeen olisi saatu Hauhokin mukaan ei asukasluku olisi riittänyt.
    Janakkalan ja/tai Asikkalan mukaan saaminen olisi ratkaissut pulman. Tämä olisi ratkaissut ”pöyhkeystaudin kummassakin ”suurkaupungissa”.
    Jotain tällaista kai jotkut yrittelikin mutta ne kai kaatuivat jo alkumetreillä esim Lammin johtavien virkamiesten asenteisiin vaikkapa pientä Tuulosta kohtaan. Ensin olisi pitänyt vaihtaa johto, siis virkamiesjohto kokonaisuudessaan Lammilla ennenkuin mitään vakavasti otettavaa neuvottelua olisi saatu aikaa. Hehän oli jo liitoskiimaisuudessaan asian päättäneet ja kuntalaisilta ei asiaa kysytty.
    Kuinkahan pitkälle voidaan ajatella liitospäätöksen syntyneen aika pienessä piirissä. Aseveliakseliksi sitä ennen sanottiin, Riitta heille antoi kuvaavamman nimen: Hanuripartio, eikä kysymyksessä ole humppaorkesteri.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Sekä Lahti, että Hämeenlinna olivat kumpikin hyviä vaihtoehtoja, parempia kuin Lammi yksin. Kovin moni lammilainen ei olisi innostunut äänestämään ns. itsenäisen kunnan puolesta,. mikäli heille olisi kerrottu, että kunnallisveroprosentti tulee olemaan 25-30%. Ainoastaan sen tähden, että saatte pitää oman kunnanjohtajan ja muun laajan virkamieskunnan palveluksessanne. Valtiovallan olisi pitänyt jo aiemmin tehdä todellisia päätöksiä kuntien liittämisestä toimiviin yksiköihin ja edellenkin se olisi mahdollista.
      Liitoksissa pitäisi kuitenkin unohtaa vanhat kuntien rajat. Liitokset pitäisi tehdä siten, että esim. osa Lammista olisi liitetty Lahteen ja osa Hämeenlinnaan ja osa Hausjärveen/ Riihimäki/ Hyvinkää.
      Tuosta Erkin mallista puuttuu hallinnollinen keskuspaikka, tuskin mikään noista maalaiskunnista olisi hyväksynyt Lammia keskuspaikaksi. Hänen mallistaan puuttuvat myös työtä ja verotuloja tuottavat työpaikat. Janakkalassa niitä jonkun verran on, mutta ei Janakkala niitä Lammille olisi luovuttanut, eikä siinä olisi mitään järkevääkään.
      Lammilla on ainoastaan Lammin Betoni ja muutamia pieniä oikeastaan yrittäjän itsensä työllistämiä yrityksiä.

      • avatar Pimu sanoo:

        Tuosta vanhojen kuntarajojen romuttamisesta olen samaa mieltä. Asiaa pitäisi katsoa melkeinpä kyläkohtaisesti, että missä suunnasta kyläläiset saisivat tarvitsemansa palvelut tehokkaimmin, oli se kylä sitten joku entinen kirkonkylä tai joku pienempi kyläpahanen. Janakkalankin voisi pistää hyvin puoliksi Turengin ja Tervakosken välistä ja liittää pohjoisosat Hämeenlinnaan ja eteläosat Riihimäkeen niin syntyisi varmasti ihan toimiva kokonaisuus kun vielä Hattula liitettäisi mukaan.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        En mielestäni esittänyt Lammia kuntakeskukseksi. Kirjoitin maaseutukunnista joissa eletään paljolti maatalouteen liittyvillä asioilla. Suurteollisuutta ei tarvita sellaiseen. Paljonko Tölkkitehdas työllistää hämeenlinnalaisia ja paljonko sieltä maksetuista palkoista verotetaan Hämeenlinnaan. Sama kuvio taitaa olla täkäläisellä talotehtaallakin.
        Tällaisen monesta pikkukunnasta tai niiden osista koostuvassa suuremmassa yksikössä ei välttämättä tarvita yhtä kirkonkylää napapaikaksi vaan toiminnot voisi hajauttaa periaatteella yksi hoitaa yhden asian toinen toisen. Ajatellen vaikkapa Lammin terpparista olisi voitu tehdä pääterveysasema. Tuuloslaiset ovat kovia yrittämään joten elinkeino ja yritysasiat heille. Hauholle maatalous jne, toimitiloiksi olisi hyvin riittänyt jo olemassa olevat.
        Virkamiesten ei tartte juosta palavereissa, on nykyään kuulema sellainenkin kuin videoneuvottelu. Kahvinsa saa jokainen juoda omistaan omalla työpöydällään ja asiat sovitaan ruudulla.
        Virkamieskuntaa voisi vähentää huomattavasti totutusta kun heiltä otettaisiin ”politikoiti” pois.
        Sen voivat hoitaa äänestämällä valitut luottamushenkilöt.
        Tämähän on vain jälkiviisautta, mutta mielestäni sen voi esittää nyt kun aikanaan kun liitosta puuhattiin ei kuntalaiset saaneet mitenkään asiaan vaikuttaa. Ne valtuutetut jotka joutuvat asian päättämään, ei heidän valinnan aikaan kukaan kertonut tulevansa lopettamaan oman kunnan. Virkamiesjohto tosin oli jo märkiä päiväunia siitä nähnyt virkapaikallaan, mutta eivät siitä mitään kuntalaisille kertoneet!

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          En puutu nyt enempää tuohon Erkin utopiaan, mutta jälkiviisauteen tuon factan. Kuntalaiset saivat vaikuttaa ennen liitosta. Ainakin minä olin yhteydessä valtuutettuihin ja ehdottomasti liitoksen kannalla.
          Minulla tosin ei ole koskaan omaa kuntaa ollutkaan, enkä sitä siten osaa ilmeisesti kaivata.

  14. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Antti Sulosen epäilyyn slummi-utopiastani.
    Löysin professori Timo Vihavaisen blogin, joka vahvistaa kannanottoni ko. kauhuskenarioon.
    ”Pariisissa ja Lontoossa autot ja talot ovat palaneet jo vuosia.
    Tanska ja Ruotsi ovat nyt saavuttaneet saman kehitysasteen.
    Lieneekö ketään, joka uskoisi, ettei tällaista ilmiötä koskaan voi tapahtua Suomessa?
    Kun ensimmäiset autot palavat, voimme sanoa, että tämä ei tapahtunut varoittamatta…”
    Hämeenlinna ei ole mikään eristäytynyt kaukainen saari,
    ei minusta ole liioiteltua, jos kehitämme kaupunkiamme niin,
    että täällä on tulevaisuudessakin turvallista asua,
    se jos mikä on voimavara ja vetovoimakin.
    Riitta N.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Riitta N. Vaikka nyt löytäisit enemmänkin noita kauhuskenaarioita, niin tällä hetkellä näyttää Hämeenlinnan kohdalla olevan enemmänkin kysymys autioitumisesta kuin slummiutumisesta. Seppo rehusen tilastot 4.3.2014 9.42.
      En mielestäni ole esittänyt, että Hämeenlinna olisi jokin kaukainen eristäytynyt saari, jota ei voisi kehittää tulevaisuudessakin turvalliseksi asuinpaikaksi.

      • avatar riitta.nyqvist sanoo:

        Tervehdys A. Sulonen!
        Käsitin niin, että Sepon blogi avasi polun pohdittavaksi kaupunkimme tulevaisuuden-skenaarioita, mahdollisuuksineen, myös uhkineenkin.
        Jos jähmetymme ”tällä hetkellä”-tunnelmissa tuijottamaan pelkästään tynnyrintapin reijästä näkyvää autiutta,
        ei hyvältä näytä sekään.
        Riitta N.

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          Tämän hetken tilanne kuitenkin ihan yksinkertaisesti näyttää siltä, että ainakin kaupunkiin liittyneet kunnat ovat autioitumassa. Eikä niissä ole minkäänlaista vaaraa slummiutumisen suhteen, eikä niitä auta vähääkään pelkästään keskikaupungin kehittäminen.
          En ole havainnut kirjoituksissasi mitään erityisen kehittävää. Miltei kaikissa Suomen kunnissa on henkilöitä, jotka kirjoittavat samaan tyyliin, ”meillä on täällä niin kaunista ja luonnonläheistä, meillä on kaikki mahdollisuudet”. Se on varsinaista tynnyrintapin reiästä nähtyä näkymää.

          • avatar riitta.nyqvist sanoo:

            Tervehdys A. Sulonen!
            Huonosti on mennyt kaaliin yritykseni puolustaa liitoskuntiemme kehittämistä ja edes ”jonkinsortin” palvelujen säilyttämistä,
            joilla houkuteltaisiin uusia asukkaita luonnonläheiseen Hämeenlinnaan.
            Kuten olen usein todennut, viestintä on vaikea taito-laji.
            Aurinkoista kevättä toivotellen!
            Riitta N.

  15. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Manselaisen terveiset sinullekin Pimu!
    Hän varoittaa Hämeenlinnaa sortumasta vauhtisokeuteen.
    Tampeeen tuoreimmat mustat aukot ovat hänen mielestään keskustan siirto rautatieaseman ja Tullintorin yhteyteen. Ratikkasuunnitelmat…
    Rautatietunneli-työmaan lisäksi on suunnitteilla vielä kaksi tunnelia eli käytännössä jo päätetty.
    Tampereen talous on niin pahasti kuralla,
    että se hamuaa kiihkeästi Ylöjärveä, Nokiaa, Lempäälää, Pirkkalaa ja Kangasalaa
    (hyvin toimeentulevia kuntia) velkojensa maksajiksi.(Manselaisen meili)
    Meillä on harhainen kuva suuryrityksistä.
    Todellisuudessa Suomea pyörittävät&työllistävät pk-yritykset, tarkistakaa tilastoista.
    Hallitus on kyllä tehnyt parhaansa heittääkseen ALV-korotuksilla kapuloita pk-yritysten rattaisiin.
    Sanoit Pimu, että Tampere tarjoaa myös ilmaistapahtumia.
    Tiedämme molemmat, ettei ilmaisia lounaitakaan ole…
    Riitta

    • avatar Pimu sanoo:

      Siitä ollaan kyllä manselaisen kanssa samaa mieltä, että ratikka on utopistinen rahareikä tämän kokoisessa kaupungissa varsinkin nykyisenkaltaisena suunnitelmana, joka muistuttaa enemmän Helsingin metroa kuin eurooppalaisen kaupungin raitiovaunuverkkoa. Rantatien tunnelia pidän taas pidemmällä tähtäimellä tarpeellisena, mutta noista muista tunneleista en ole kuullutkaan. Ja ovatko nuo ympäristökunnat sittenkään niin hyvin toimeentulevia, kun kaikissa veroprosenttikin on suurempi kuin Tampereella? Mitä ilmaistapahtumiin tulee, niin tänäänkin olen menossa illalla katsomaan standuppia Huurupiiloon, toki samalla tulee todennäköisesti nautittua se 4 euron tuoppi olutta, ja viime viikonloppuna kävin kolmen bändin keikalla ja soittamassa kaksissa jameissa, joista sai palkkioksi ilmaista olutta, eli näin laskien viikon kulttuuritarjonnan hinnaksi ei paljon yli euroa per tapahtuma tullut.

  16. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Hieman sivuraiteelle, mutta komppaan Riittaa. Investointeja Suomessa tehdään, taas enemmän kuin koskaan, … mutta kiihtyvällä vauhdilla ulkomaille, siis oikeastaan Suomesta pois. Eivät kotimaiset investoijat usko kotimaan kasvuun tai markkinoihin. Silti heille tarjotaan kaikenlaisia helpotuksia, toisin kuin pk-yrityksille.

    Ei kovin isänmaalliselle vaikuta.

    Pankit ja kauppa itse ohjaavat kuluttajia pois palveluidensa parista ja sitten vähentävät väkeä. Kun pitäisi saada tuottoa ja tulosta. No saadaanhan sitä pääoman tuottoa tasetta pienentämällä.

    Kokonaisuutena tästä seuraavat huonot ajat tavalliselle työtätekevälle veronmaksajalle, jolle siis jää se veron maksamisen rooli.

  17. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Hyvää yötä te kaikki
    Aluksi innostuin että nytpäs avautui blogi jossa runsaasti kommentointeja…muttamutta päällisinpuolin keskinäistä kinastelua. Tulee mieleen hiekkalaatikko.
    Alkaa olla hälyttävää seikka että muuttoa harkitsevien ihmisten ajatteluun vaikuttaa tämänpäivän ulkopuolinen tieto Hämeenlinnasta joka ei ole oikein positiivista.
    Helsinki – Hämeenlinna – Tampere akseli alkaa näyttää kampiakselilta jossa Hml on alakuolokohdassa.
    Itse mitään omistamatomana,paljon liikkuvana ja harrastavana olen kuitenkin omituisen tyytyväinen,sain aikaiseksi yhden aidon Stdin Gimmankin tänne muuttamaan.
    Todennäköisesti en täältä mihinkään lähde vaikka ”Eestimaal” haaveilenki sanos
    Aarno Jii

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Hiekkalaatikko hyvinkin.
      Riitta Nyqvist kirjoittaa, että huonosti on mennyt kaaliin.
      Vetäydyn suosiolla tällaisesta ns. keskustelusta. Annan keskustelutaitoisille tilan ja rauhan pohtia, että jotain pitäisi tehdä.
      Lisään tähän kuitenkin, että ”jonkinsortin” palvelut eivät ole realismia kovinkaan monen paikkakunnalle muuttoa harkitsevan mielessä.

  18. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Äläs ny Antti turhasta närkästy, ei täällä kukaan myönnä itse väärässä olevansa. Se luulee olevasa oikeessa joka koviten ja korkeimmalta huutaa.
    Eihän Riitta varmaankaan tiennyt Sinun olevan vihannespuutarhurin, kirjoittaessaan ”kaaliin menenisestä”!
    Minäkin muutin Hesasta oikkein Vaasankadulta tänne maaseudun rauhaan. Olis vaan jääny muuttamatta jos ois sillon tienny jotta puuhaavat tätä kaupungiks nimeltä Hämeenlinna.
    Nyt kun tilanne on kuin entisellä tytöllä ”jot on rahhaa van se on tavaras kii” on poismuuto vaikeampaa. Kukas täältä nykyiseltä syrjäkylätä, entisestä Lammin kirkonkylästä vanhan ison omakotitalon ostais?
    Oliskohan joku lestaadiolais-suurperhe kiinnostunu?
    Kertokaas halukkaille!

  19. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Kiitos, Seppo, kiihkottomasta tulevaisuuden pohdinnastasi ja visioistasi!
    Olen samaa mieltä monen muun kommentoijan kanssa siitä, ettei Hämeenlinnan tule matkia muiden kaupunkien mallia. Olkoon Hämeenlinna ihan vaan oma itsensä!
    Kaikilla kaupungeilla on omat kehittymisen edellytyksensä, ja Hämeenlinna on Hämeenlinna!
    Kuntaliityntä on jo tehty, siitä on nyt enään turha valitella.
    Nyt on tärkeintä saada kaikki kaupunginosat puhaltamaan yhteen hiileen. En tiedä, onko nykyisellä poliittisella johdolla vieläkin käsitys, me (kaupunki), ja ne muut (liittymäkunnat)? Jos näin on, niin ehkäpä seuraavissa kunnallisvaaleissa voisi toivoa parannusta asiaan. Tuollaisen asenteen muuttaminen voi ottaa usein hyvinkin pitkän ajan.
    Yksi Hämeenlinnan peruskivistä on sen historia. Historiallista taustaa ei saa unohtaa. Vielä täydellisemmäksi historiallinen merkitys saataisiin, jos Hattula vielä tulisi mukaan ”porukkaan”. Siinä sitä olisikin matkailuvalttia kerrakseen.
    On muistettava, että vain Hämeenlinnalla ovat Linna, Aulanko, Ahvenisto, Kalvolan Iittala, Lammi ja monet muut tutustumisen arvoiset paikat.
    Moottoritien katekin tuntuu saavan huomattavasti yritksiä tiloihinsa. Toivottavasti siellä olevien liikkeiden asiakkaat, löytävät tien myös Hämeenlinnan keskustaan! Mainosalan ihmisille hieman hommia…
    Terveisin! Tapsa

Jätä kommentti

css.php