Rahat ja päätösvalta Hämeenlinnasta Tampereelle

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 29.3.2014

Hämeenlinna johtaa vuoden 2016 loppuun maakunnallista erikoissairaanhoitoa sekä järjestää itse oman sosiaali- ja terveydenhuoltonsa. Vuodesta 2017 alkaen lähetämme näiden palvelujen rahat Tampereelle, jossa yhdessä 66 muun kunnan kanssa sovimme palveluiden järjestelyistä.

Oppositio ja hallitus päättivät yhdessä viikko sitten, ettei sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulla johtamaan sairaanhoitopiireittäin vaan tulevaisuuden alueet rakentuvat yliopistopiirien varaan. Näin yhdentoista kunnan muodostama Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri siirtyy historiaan.

Uusi Tampereelta johdettu hallinto vastaa erikoissairaanhoidon lisäksi tähän asti kuntien tai kuntayhtymien järjestämisvastuulla olleista sosiaalitoimesta ja perusterveydenhuollosta. Muutos on valtava ja pitää sisällään sekä uhkia että mahdollisuuksia.

Uhkana on paikallisen päätösvallan hukkuminen ison hallintoyksikön uumeniin. Hämeenlinnan äänivalta uudessa yhteisössä on olematon, vain 6 %. Janakkalan ääniosuus on runsaat puolitoista ja Hattulan alle yksi prosentti. Mitättömän pieniä lukuja. Olemme todellakin vähemmistössä.

Äänivaltamme kasvaa oman maakunnan yhteistyöllä ja liittoutumalla Päijät-Hämeen kanssa. Kanta- ja Päijät-Hämeen yhteinen väkilukuosuus nousee 35 %:iin. Liittouma kariutuu, jos Lahden halu siirtyä Helsingin vastuualueeseen toteutuu. Ja mitä tekee Riihimäki uudessa tilanteessa?

Mahdollisuutena on lopultakin pureutua vuosikymmeniä erillään toimineiden sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksiin. Onnistuminen vaatii osaavaa johtamista, kaikkien tahojen yhteistyötä ja pitkämielisyyttä. Jo tietojärjestelmien yhtenäistäminen 1,1 miljoonan asukkaan maantieteellisesti laajalla alueella on haastavaa.

Uusi alue saa perintönä yhden yliopistosairaalan, kolme maakunnallista keskussairaalaa sekä kahdeksan muuta sairaalaa. Hämeenlinnan, Lahden ja Seinäjoen nykyisille keskussairaaloille löytynee vahvuuksiensa mukaisia tehtäviä; muiden sairaaloiden tulevaisuus saattaa olla synkkä.

Hämeenlinnasta oli vielä viikko sitten tulossa 175 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen vastuupaikkakunta. Nyt olemme pieni osa Tampereen miljoonapiiriä. Annamme arviolta 300 miljoonaa euroa yhteiseen pottiin, jossa raha jalostuu tilaamiksemme palveluiksi. Oma päätösvaltamme kapenee koskemaan koulutusta, yhdyskuntapalveluja ja elinkeinotoimintaa.

Uskon tuloillaan olevan suuren muutoksen osoittautuvan aikaa myöten seutukunnallemme myönteiseksi. Erityisesti Hattulassa ja Hämeenlinnassa on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja uudistettu ja monipuolistettu määrätietoisesti. Edessä on ensin uusien päätösten sulatteluvaihe ja sitten valtava määrä aktiivista suunnittelutyötä.

7 kommenttia artikkeliin “Rahat ja päätösvalta Hämeenlinnasta Tampereelle”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Seppo!
    Olisiko se sittenkin ollut viisaampi veto siirtää terveyden ja sairaanhoito valtiolle ja luopua kuntien valtion osuuksista?
    Erottaa valtion ja kuntien kytkykauppa. Kummallakin on verotusoikeus hoitamiinsa palveluihin.
    Viisaammat sanovat, että 5 ervaa on 10 vuoden lainsäädännöllinen prosessi.
    Hauskaa kevättä t. Hessu K.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Heikki
      Eiköhän viisi aluetta ole ratkaisevasti lähempänä valtakunnallista ohjausta kuin nykyiset noin 300 tai aiemmin suunnitellut noin 50.
      Rahoituksen kulku on lausuntojen mukaan auki ja sen suunnitteluun on pakko panostaa. Kuntien osuudet kulkenevat aluksi vanhaa väylää kuntien kautta, mutta varmaan nopeasti huomataan kunnan kautta kierrättäminen turhaksi.
      Paljon on auki ja odotettavissa on isoja vääntöjä, kun yhä useammalle valkenee se, miten vähän kunnille jää enää päätösvaltaa. Auki on päätösvallan jakautuminenkin. Suuret taitavat päättää ja pienet seuraavat katseella.

  2. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Mitä järkee, viis ervaa ja viis erilaista järjestelmää jotka ei ”juttele” keskenään.
    Olis ny jo pitäny oppia menneestä, mut Sarihan ei oo ollu paikalla!

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Erkki
      On totta, että jonkin aikaa tulee olemaan viisi järjestelmää. Jaksan kuitenkin uskoa siihen, että eri alueiden hyviksi osoittautuvat käytännöt leviävät myös muihin. Kyse on siitä, miten vahva on valtion ohjaus ja miten kiinteään yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen päästään.
      Eikö muuten ole ihmeellistä, että nyt hylättyä suunnitelmaa haukuttiin perustuslain vastaisena ja kuntien itsehallintoa loukkaavana? Viiden alueen järjestelmä vie todennäköisesti yksittäisen kunnan päätösvaltaa vielä kauemmaksi. Hattulalla tai Janakkalalla olisi kyllä ollut sanavaltaa Hämeenlinnan johtamassa systeemissä, mutta onko Tamperejohtoisessa. Onko edes yhtä edustajaa päättämässä?.

  3. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Seppo, me olemme rikkaita!
    Me suomalaiset yhdessä!
    Meillä on varaa pitää yllä yhteiskunnan varoin kaksinkertaista systeemiä jotka miolemmat taitanevat olla maailman huippuluokkaa.
    Jospa ensin siirtyisimme vai tukemaan yhtä järjestelmää yhteiskunnan varoin, siis mielestäni tätä julkista.
    Erotetaan ensin yksityispuoli kokonaan kaikista kela yms tuista ja käyttäköön sitten sitä joilla varaa on.
    Onhan nähty jotta missä systeemiin saadaan yhteiskunnan tukea laskutus paisuu kuin pullataikina. Lääkärin palkioihin kela tuki, tuomarin, asianajajan palkkioihin tuki ja jo hinnat nousi pilviin.
    Kun ei tueta kuin yhtä sektoria ja sillä saadaan kaikki hoidot kyllä tehtyä niin raha riittää.
    Lääkäritkin alkaa arvostaa julkista puolta kun kielletään, siis kaikenkaikkiaan kielletään toimiminen kahdella jakkaralla. Jos olet julkisen puolen hommissa et hoida missään yksityispraktiikkaa, kuin korkeitaan vaimolle ja sukulaisille kotana. Sen ne tekee kumminkin.
    Koko paska täytys saada yhden johdon alle ja tietovisionäärit rengeiksi eikä ”isäntä-laskuttaja-nyhtäjiksi”.
    Mutta tällainen ei toteudu Kataisen hallituksella, mieshän ei saa edes kottaraispönttöä kasaa!

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Erkki
      Olemme paitsi rikkaita niin myös järkeviä.
      Pidän hyvänä, että meillä on vaihtoehtoisia malleja. Julkisen ja yksityisen raja on meillä hämärä. Olet itse saanut nauttia julkisessa terveydenhuollossa vuokralääkärin (omituinen ilmaus) hyvistä palveluista. Hattulassa taas julkisen perusterveydenhuollon toteuttaa Pihlajalinna ja järjestelyyn ovat tyytyväisiä sekä asukkaat että päättäjät.
      Yksityinen ja julkinen kirittävät toisiaan laadussa, tehokkuudessa ja taloudellisuudessa ja tämä on meidän kaikkien etu.
      Amerikkalainen järjestelmä on vakuutuspohjainen eikä meidän tule tavoitella sitä. Ehdottamasi julkinen järjestelmä on toinen ääripää. Meidän kaksoisjärjestelmämme on parempi kuin kumpikaan näistä. Kehitetään tältä pohjalta edelleenkin.

  4. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Taas kerta
    Mont kertta mää ole puhunu Yhrest terveyrehualtojärjestelmäst = Valtio sosiaali- ja terveyrehualto. Kaik tyäntekijä,opiskelija,lääkäri ja sairaahoitaja ja apu tartteva ihmise menisivä sama putke läpi. Ei tarvittas julkist,yksityist,firmoje ym terveyrehualto. Maksut,palka ja muut kustannukse menisivä ssamoje bittie kaut eikä lääkäreirenkä tarttis ennä miätti mist sais parempa liksa sanos
    Aarno Jii

Jätä kommentti

css.php