Yhdessä, mutta erikseen

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 4.10.2014

Menneellä viikolla aloitettiin Riihimäellä kolmen kunnan liittymisneuvottelut ja toinenkin naapuri Lahti saattaa vahvistua entisestään. Lisäksi kuntaliitoshankkeet etenevät ainakin Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Imatralla. Onko Hämeenlinnan seutukunta jäämässä jalkoihin?

Hattulan päätöksentekoa ja kehittämistä johtaa yksi asia yli muiden: halu jatkaa itsenäisenä kuntana. Suunnittelu ja päätöksenteko on valjastettu tukemaan itsenäisenä säilymistä. Velkaantumisen vuodet ovat takana ja kunta tekee positiivisia tilinpäätöksiä.

Talous on käännetty yksinkertaisin keinoin. Luottamushenkilöt ja virkamiehet työskentelevät yhdessä ja laaditut suunnitelmat toteutetaan käytännössä. Painopisteinä ovat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä koulutoimi. Tuntuu helpolta, mutta vaatii vahvaa, laajaa sitoutumista.

Hämeenlinnassa on ongelmana hallitsemattomien riskien ottaminen. Arjen laatuun panostaminen, asukkaiden aktiivisuuteen kannustaminen ja pitkäjänteinen ennaltaehkäisy ovat jääneet huippuhankkeiden varjoon. Uskotaan enemmän utopioihin kuin arjen aherrukseen.

Olen luullut Hämeenlinnan olevan yksi Suomen helpoimmin menestykseen johdettavista kaupungeista. Taidan olla väärässä. Tilannetta pahentaa, että nyt eivät riitele asiat, vaan henkilöt. Yleiskuva on levoton ja vaikutelma ulospäin epäuskottava.

Myönteistä on nöyrä suhtautuminen seutuyhteistyöhön. Kari Ilkkalan johdolla etsitään myös naapurikuntia hyödyttäviä käytännön yhteistyömuotoja, julkisuuteen on oltu maltillisia ja kehittämishalu vaikuttaa aidolta. Suunta on oikea, mutta muualla otetaan jo seuraavia askeleita.

Janakkala kulkee talouden suhteen päinvastaiseen suuntaan kuin Hattula. Kunnalla on hyvä talouden tasapainottamisohjelma, mutta lautakunnat luistavat tavoitteista ja ohjelman toteuttaminen yskähtelee. Hyvät suunnitelmat ovat turhia, jos niitä ei noudateta.

Toki Janakkalasta on kuulunut tasaisesti uutisia. Milloin kukakin kunnan johtavista virkamiehistä on joko jäänyt virkavapaalle tai irtisanoutunut tehtävistään. Mikähän muinaisessa mahtikunnassa on vialla, kun palkkajohto vaihtuu yhtenään?

Yhdessä, mutta erikseen, tekeminen on edistystä aikaisempaan. Se ei kuitenkaan riitä takaamaan Hämeenlinnan seutukunnan kilpailukykyä, koska muualla Suomessa muodostetaan jo suurempia kuntakokonaisuuksia ja painoarvomme vähenee.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa järjestämisvastuu siirtyy Tampereelle ja tuotamme palvelut jo kolmen vuoden päästä yhdessä. Onko tämän jälkeen enää järkevää – ja edes tarpeellista – ylläpitää kolmen erillisen kunnan kalliita hallintokoneistoja johtamassa jäljelle jääviä vähäisiä toimintoja?

21 kommenttia artikkeliin “Yhdessä, mutta erikseen”
  1. avatar Seppo sanoo:

    Hynttyyt yhteen vaan, heti senjälkeen kun uusi kaupunginjohtaja ottaa Hämeenlinnassa ohjat käsiinsä ja jos kaupunginvaltuuston ja -hallituksen toiminta joskus niinsanotusti ”normalisoituu”.

  2. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Terve Seppo!
    Olen vuosia seurannut ”verkon” molemmin puolin liitospeliä asukkaana.
    Uskon, että kestävän kehityksen jarruna on pitkään jatkunut nokittelu-perinne
    ns. ”tähtien” välillä.
    Coutsina toimii raskas virkamieskoneisto.
    Heitä on yhteispeli-porukassa liikaa.
    Motiivina staroilla, oman nimensä kirjaaminen poliittiseen historiaan,
    maksoi mitä maksoi
    – asukkaiden kustantaessa kallista viivytyspeliä.
    Muinais-Häme selvisi hengissä ja vaurastui, vaistonsa avulla.
    Tiedettiin, milloin pitää taistella, milloin on viisasta perääntyä.
    Aina oikeassa olemisen harha on vaarallista.
    Pitäisi osata arvostaa myös toisinajattelijoita.
    Jos kokee heidät vain kilpailijoina, siitä se kampittaminen alkaa.
    Kiitos jälleen Seppo, ajatuksia herättävästä kolumnistasi!
    Riitta

  3. avatar Jykä sanoo:

    Pari kommenttia Hattulaan liittyen.
    Ensinnäkin tuo Hattulan linjaus itsenäisyys edellä on typerä. Eikö asukkaiden saama palvelutaso ole ratkaisevaa -ei se minkä nimisen kunnan/kaupungin alla se tuotetaan.
    Toisekseen Hattulan talouden positiivinen tuloksen hehkuttaminen on naiivia, kun se suhteutetaan kunnan kokonaisvelkaan ja leikattuihin palveluihin -erityisesti perusopetuksessa.
    Kolmanneksi Hattula taitaa olla täydellinen esimerkki siitä, kuinka poliittiset päättäjät ovat luovuttaneet valtansa virkamiehille. Hävettää seurata hattulalaista päätöksentekoa, jossa virkamiehet sanelevat poliittisille päättäjille mitä heidän tulee päättää. Suuri osa poliittisista päättäjistä on joko niin laiskaa ettei viitsi perehtyä asioihin tai sitten puuttuu rohkeus esittää oma näkemyksensä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja itse asiassa koko kunnanhallitus kulkee nöyränä kunnanjohtajan talutusnuorassa.

  4. avatar Matti sanoo:

    Yhdistymisen kannattajien kannattaisi seurata kirjoittelua esim. näissä blogeissa ja miettiä kuinka houkutteleva(?) kumppani Hämeenlinna on. Hämeenlinnassa näkyvintä ”politiikan tekoa” on näkyvillä paikoilla olevien luottamushenkilöiden henkilökohtaisten kaunojen selvittely ja niiden märehteminen yleisillä foorumeilla.

    Eduskunta vaaleissa en missään nimessä tule äänestämään Hämeenlinnanlaisia ehdokkaita. Ainakaan niitä jotka tällä hetkellä tekevät vaalityötä lasten foorumi facebookissa.

  5. avatar Susanna sanoo:

    Osuva analyysi ainakin Hämeenlinnan kohdalla. Hattulan ja Janakkalan arkea en tunne niin paljon, että arvaisin kommentoida.

  6. avatar JP sanoo:

    Seppo Rehunen kirjoittaa: ”Kari Ilkkalan johdolla etsitään myös naapurikuntia hyödyttäviä käytännön yhteistyömuotoja, julkisuuteen on oltu maltillisia ja kehittämishalu vaikuttaa aidolta.”

    Ilkkala korjannee sen mitä korjattavissa on. Eikö edellisellä valtuustokaudella Hämeenlinna riitaantunut pahasti naapurikuntien kanssa? Naapureita närästi HML:n sanelupolitiikka. Muistanko oikein, että asia henkilöityi voimakkaasti Vekkaan ja Kiemunkiin?

    Korjatkaa ihmeessä, jos ”syytän väärää puuta”!

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Iltaa,

      JP:lle, ajamani henki seutuneuvottelukunnassa on ollut se, ettei kannata loukkaantua yhä uudelleen muistelemalla vanhoja asioita. Seutuneuvottelukunnan startti oli hetki nolla. Ketään ei tarvitse enää syyttää siitä, mitä joskus on tapahtunut, kunhan nyt pidetään katse pallossa ja puheet yhdessä sovitussa asialistassa.

      Näkökohtia ja kysymyksiä Sepon pohjakirjoitukseen:

      – Miten asiat saisi riitelemään ihmisten sijaan? Jos saadessasi ristiriitaisia tietoja kysyt kenen lukuihin voi luottaa, sinua syytetään työpaikkakiusaamisesta. Jos toteat triplatarkistuksenkin jälkeen, että tärkeää tutkimustietoa on salattu, sinua syytetään työpaikkakiusaamisesta. Vaan sillä ei ole tunnu olevan väliä olivatko luvut vääriä tai salattiinko tietoa.

      – Seurattuani kuntaliitos-Hämeenlinnan touhua, olen varma siitä, että ns. peliteorian puitteissa kolme toisiaan sparraavaa neuvottelukumppania pääsee kokonaisuuden kannalta parempaan lopputulokseen, kuin yksi Hämeenlinnan tavoin yksin asioita päättävä taho. Sama koskee demokratiaa.

      – Kuntaliitos jäädyttää juuri ne yläpään kalliit hallintokoneistot viideksi vuodeksi. Kolmea kalkkunaa pakkonaittamalla ei synny kotkaa, vaan sekasotku ja riitaa. Polttopiste pitää nyt olla etenkin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yli ulottuvien palveluprosessien kokonaan uudelleen ajattelussa. Maailmalla on esimerkkejä miten kustannuskehitys voidaan pysäyttää ja kääntää reaalisesti laskevaksi. Tuotantoalueiden lukumäärän miettiminen on puhdasta sijaistoimintaa, mutta muuhun ei pystytä kun strategista ja operatiivista uudelleenajattelua ja ohjausvoimaa ei löydy sen paremmin kunnista kuin kuntayhtymien hallinnostakaan. Vielä. Kuntaliitokset veisivät taas fokuksen siitä mitä meidän oikeasti pitäisi tehdä.

      • avatar JP sanoo:

        Arvostan Ilkkalan toimintatapoja ja erityisesti niiden johdonmukaisuutta, ”meni syteen tai saveen” mies ei poukkoile mielipiteissään.

        Melkein uskallan nyt kuitenkin mainita hänet myös yltiöoptimistiksi, käänteleekö hän poskeaan kuin tennisturnauksen katsomoväki?

        Tosiasia on se että kok-dem Vekka, Rautio – Kiemunki on ollut teidän kimpussa pari vuotta ja kuraa olette saanut niskaan, kuin iso-äidin emaloitu laskiämpäri högforssin puulieden juurella.

        Pysähtykää nyt itsekin miettimään, ”kumpi on moraalittomampaa kaupungin, siis meidän veronmaksajien talousahdingossa?”

        http://www.iltalehti.fi/smliiga/2013101417604412_sm.shtml
        Rautio, epäonnistuttuaan ja riitannuttuaan työssään, nostaa palkkaa puolitoistavuotta työstä, mitä ei tee, hän tienaa jo muualla?

        Taitaa olla ”taivaan tosi”, että samaan laariin, mistä Rautio ansaitsematonta suurta tuloaan nauttii, valuu minunkin veroeuroja.

        Siinäpä moraalia kerrakseen. Mutta Iisakki katsoo, että vankat journalistiset perusteet on sen sijaan retostella pienten lasten äidin huoltajuusasialla, missä hän yhdessä entisen puolisonsa kanssa selvittää oikeusteitse elatusvelvotteita. Olen aika luottavainen, että heidän tapauksessa kyse on rahasta, jonka ihminen on tehdyllä työllä hankkinut.

        Siinä meillä moraalinvartija kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, ja -hallituksen myös.

        Ilkkala sinulla on kaksi yleistä vaihtoehtoa, ”Jos et voi voittaa heitä, liity heihin.” Tai ”Pelaa heidän säännöillä….?” Ja sitten se paras, ”jatka samaan malliin”.

        • avatar JP sanoo:

          Vain Hämeenlinnassako on savua ilman tulta?
          http://yle.fi/urheilu/keskustele_voiko_kai_rautio_jatkaa_enaa_hpk-valmentajana/6879618

          Elatusmaksut sai valtuuston moraalinvartijan mitan täyteen, keskustelut ”ex-miehen” kanssa?
          Mutta ei meidän verorahoihin kohdistuneet väittämät?

          hämeenlinnalainen näkökulma 13.10.2013
          Ilmoita asiattomasta kommentista
          tämä case Kai Rautio kuulosti jo nimityksen yhteydessä erikoiselta. Hämeenlinnassa piiri pieni pyörii ja veikkaanpa, että apuvalmentaja Kai Raution jäädessä ”työttömäksi” Kari Jalosen siirtyessä maajoukkeen valmentajaks, niin Hämeenlinnan piiri pieni päätti jeesata kaupungin hallituksen pj:n aviopuolisoa palkkaamalla hänet HPK:n valmentajaksi.
          Tämä kokoomuksen ja HPK:n piiri pieni vaikuttaa Hämeenlinnassa niin kovasti, että ei edes kokoomusten äänitorvena pidetty Hämeen Sanomat ole muka osannut kuvailla tilanteen todellisuutta HPK:ssa.
          Jos koko joukkue osoittaa luottamuksensa joukkeen kapteenille osoittaen näin yksimielisesti epäluottamuksensa päävalmentajalle, niin onhan se sulaa tyhmyyttä ja jääräpäisyyden huippu, jos päävalmentaja ei edes tässä tapauksessa osaa tehdä eroamispäätöstä. Tuolla jääräpäisyydellä ei pääse jatkossa edes apuvalmentajaksi mihinkään seuraan. Kyllä tätä HPK:n sisäistä farssia sen verran laajasti seurataan.
          • exhokicoach 13.10.2013
          Ilmoita asiattomasta kommentista
          ”Onhan se sulaa tyhmyyttä ja jääräpäisyyden huippu, jos päävalmentaja ei edes tässä tapauksessa osaa tehdä eroamispäätöstä.”
          Taitaa olla myös juridinen ja taloudellinen puoli olemassa siinä eroamispäätöksessää, eli ei ole järkeä itse erota tehtävästään vaikka ei ole tehtävässään onnistunutkaan. Parasta oli sopia tilanne molempia sopijaosapuolia tasapuolisella ja kohtuullisella sopimuksella. Näin todennäköisesti tulee käymäänkin.

          ***

          Piti paikkansa tai ei, olisi sopivaa julkisuudessa oikaista moiset väittteet, myös KH pj:n ja hänen perheensä puolesta.

          Käsiteltiinkö koskaan missään julkisesti, virheet oikaisten?

      • avatar Seppo Rehunen sanoo:

        Hyvä Kari

        Kuntien yhteistyössä ajamasi maltillinen linja on näissä olosuhteissa ainoa oikea. Tulkitsen nykytilanteen niin, että sekä Hattulan että Janakkalan neuvotteluhalukkuus on aivan eri tasolla, kuin kaksi tai kolme vuotta sitten. Saat heiltä myös kiitosta.

        Minulla ei ole ratkaisua siihen, miten voitaisiin olla eri mieltä asioista niin, että erimielisyys ei laajenisi henkilöiden väliseksi. Ihmisten pitää kasvaa hyväksymään se, ettei kaikkien tarvitse olla samaa mieltä. Osa meistä ei kasva siihen ehkä koskaan. Hämeenlinnassa tilannetta vaikeuttaa vielä se, että niin lähellä on aika, jolloin oli vain yksi (oikea?) mielipide. Surutyö on kovaa.

        Kuntien henkilöstön työsuhdeturva on kuntaliitoksiin hidaste, ei täydellinen este. Hämeenlinna ja viisi liitoskuntaa selvittivät edellisen kuntaliitoksen selvästi keskivertoa paremmin. Tulos ei toki ollut 100 %, mutta silti aivan hyvä. Tätä hyvää perinnettä ja kokemusta voisi noudattaa myös, kun Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala muodostavat yhteisesti hallinnoidun yhden kunnan. Joskus tämä kuitenkin tapahtuu, ehkä 2020 tai 2021.

        • avatar Kari Ilkkala sanoo:

          HV Seppo,

          Henkilöstön työsuhdeturva ei ollut viimeisen huomioni pihvi. Muotoilen uudelleen:

          Kuntien selviämisen avaimet ovat velvoitteiden määrä (lainsäätäjän kätösessä) sekä todellisten, konkreettisten palvelutuotantoprosessien tehokkuus, oikea kohdentaminen ja vaikuttavuus paitsi yksilötasolla, myös väestö- ja kansantaloustasolla (vrt. mitä ohjataan: terveyspalvelujen tarjontaa vs. kysyntää vs. tarvetta). Tämä jälkimmäinen olisi omissa käsissä, jos olisi näkijöitä ja tekijöitä.

          Mihinkään edellisistä ei kunnan koolla tai kuntarakenneratkaisulla ole ollut vaikutusta. Kuntien enemmän tai vähemmän väkisin tapahtuvilla yhdistämisillä viedään huomio ja resurssit oikealta kehittämistyöltä. Jos taas eo. asiat saadaan kuntoon, demokratiavaatimusten täyttäminen puoltaa hienojakoisempaa kuntarakennetta. Lähes kuusi vuotta yhteistä taivalta ei ole tuottanut kelvollisesti toimivaa tapaa osallistaa liittyneitä alueita, eikä seutuneuvottelukunnan demokratiatyöryhmä ole löytänyt jälkeäkään mistään Graalin maljasta tässä asiassa.

          Ja tottakai kunnat keventävät organisaatioitaan sitä mukaa kuin vastuut pienenevät. Muutenhan meidän ei tarvitsisi itkeä valtiolta sääntelyn purkamista.

  7. avatar no name sanoo:

    Kiitos Sepolle jälleen maltin ja järjen käytöstä. Tätä tarvittaisiin kipeästi myös päätöksen huipulla. Ja JP – olet oikeassa siitä että naapureissa tympäännyttiin juurikin Kiemungin, Vekan ja Hellstenin uhoamisiin ja saneluun kun rukkaset oli ensin tullut. kiemunki kirjoitti muistaakseni Häsassa että jos se olisi hänestä kiinni, niin naapurit liitettäisiin välittömästi pakolla Hämeenlinnaan. Olen aina kammoksunut tuota Kiemungin agressiivista ja uhoavaa käytöstä – aikuismaista se ei totta vie ole. nyt näyttää tuo yhteistyö urkenevan aivan eri ulottuvuuksiin, kun Ilkkala johtaa neuvonpitoa.

  8. avatar JP sanoo:

    Itse olen kuluttanut tätä, jos ei sateista, niin ainakin koleaa päivää lueskelemalla mm. Kiemungin kirjoituksia. Ei kait nyt häntäkään saa ”kuulo- tai luulopuheilla” tuomita? Miehelle on annettava mahdollisuus.

    Itse asiassa aika pelottavaa luettavaa, hän kirjoittelee teroitetuista vesureista eteisessä, pesäpallomaoloista, uhkauksista ”etsi käsiinsä jonkun Lappeenrannasta” jne.

    Hurtin huumorin ja räiskyvän kielen voi ymmärtää, mutta eikö valtuuston puheenjohtajuus myös velvoita? Ja ENEMMÄN kuin rivivaltuutetun rooli.

    Eikö Kiemunki toimi, halusi tai ei, asemassaan esimerkkinä aikuistuville nuorillemme, miksi ei jopa aikuisille? Ei valtuutetun luottamustoimi rakettitiedettä ole, mutta sen tuoma asema velvoittaa.

    Sari Rautio kirjoittaa 15.1.2013 blogissaan OTSIKKO: UUDEN VALTUUSTON ALOITTAESSA

    …Eilisestä koulutuksesta haluan nostaa esiin erään kohdan kuntalaista. ”Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla” Kuntalaki 32 §.
    Toimintatavat on erittäin tärkeitä. Jos siis haluaa saada niitä sisältöjäkin eteenpäin.

    Kun mies riitelee jokapaikassa, ei vika voi aina olla muissa, Hämeenlinnan toimintakyky ei voi palautua muulla kuin Kiemungin luopumisella puheenjohtajuudestaan ja matkaamalla ensi vaaleihin rivivaltuutettuna.

    Yhdessä blogissaan Kiemunki kertoo inhoavansa paikallisia mopopoikia, jopa enemmän kuin keskustelupalstoilla vihaa kuolaavia aivokääpiörasisteja. Hän kertoo, että jos hänellä olisi jokin ylempi valta, voima, hän menisi pahoinpitelemään nuo. Kyse on toki koulukiusaamisaiheesta, mutta tässä on Iisakin ratkaisu. Kiemungin ohje kiusatulle on: ”Kun kiusaaja valitsee sinut uhrikseen, lyö sitä välittömästi nyrkillä turpaan. Puolustaudu nurkkaan ahdistetun eläimen raivolla. …..Sellaisessa rohkeudessa on todellista munaa”.

    Paikallinen poliisi kommentoi kirjoitusta:
    ”Ilkka Iivari kirjoitti: 12.2.2009 15.53
    Hyviä keinoja, mutta valitettavasti täyttävät rikosten tunnusmerkistöä.”

    Kiemunki kirjoittaa toisessa blogissaan:

    Iisakki Kiemunki kirjoitti: 13.6.2010 20.48
    ”Niin,
    filosofiani on aina ollut vastata hyvään hyvällä ja pahaan pahalla. Ja jos ei dramaattisesti puhuta hyvästä ja pahasta, niin ainakin sanaan sanalla ja nyrkkiin nyrkillä.
    Ei tuo varmasti ihanteellisin tapa ole, mutta en oikein usko siihen toisen posken kääntämiseenkään.”

    Kiemunki antaa 1.10.2014 kaupunkiuutisissa lausunnon: ” En enää käännä toista poskea”

    Netistä löytyy seuraava lause, mikä vaikuttaa Kiemungin omalta lausunnolta: ”Kunnallispolitiikan opiskelija Iisakki Kiemunki päätti osallistua Rekryn kurssille lähinnä siksi, että oli aiemmin valehdellut armeijan ja ammattikorkeakoulun testeissä aivan poskettomasti.”(Aviisi 5/2003)

    Väite on raju, se voi olla virheellinen ja siksi se on tarkistettava ja tarvittaessa oikaistava.

    Kaiken kaikkiaan, eikö Sari Raution pitäisi kaupunginhallituksen puheenjohtajana valvoa tuon 32§:n perään, mitä korostamalla hän vaalikauden avasi?

  9. avatar Matti sanoo:

    Kenakkala siunasi Kiemungin hassunhauskan ulostulon. Varmasti omiaan rauhoittamaan tilannetta. 🙂

    • avatar Seppo sanoo:

      Samaa ihmettelen! Kenakkala tuli HS:ssa ulos ja kiitti Kiemunkia. Aika outoa!

  10. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Asuin silloin vielä Janakkalassa, kun suurkuntaa valmisteltiin (siis sitä mihin piti saada myös Janakkala ja Hattula mukaan). Hämeen Sanomien Antti kirjoitti lähes joka sunnuntai naapureita vähätteleviä juttuja samoin muukin uutisointi oli saman tyylistä. Ja johtavat poliitikot kaupungin johtoa myöten ”pullistelivat”, koska luottivat pakkoliitokseen. Hallsten sanoi hakeutuvansa muihin tehtäviin, ettei Hän olisi esteenä ja tilanne rauhoittuisi-näin on ilmeistesti käynyt. Janakkala on ymmärtääkseni aina ollut vahvan seutuyhteistyön kannalla. Siellä on vaan ongelmana, että etelähelma haluaisi repeytyä Riksun suuntaan.

  11. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro!
    Asioita voi vertailla monella eri tavalla.
    Olin reilu viikko sitten tarkastuslautakuntien jäsenten koulutuksessa, ja siellä ilmeni, että Hämeenlinna on aika heikossa hapessa konsernitasolla: konsernilla on velkaa vähän alle 6 000/nuppi, ja konsernin alijäämä v.-13 oli n. 400/kaupunkilainen. Tietenkin kaupungilla on vastapainoksi varallisuutta, mutta Hattula vähävaraisempana tekee parempaa tulosta paremmilla palveluilla. Koulutunteja Hattulassa on enemmän ja terveydenhoitoon pääsy on rivakampaa.
    Ota nyt sitten tästä selvä, kumpi on johdettu paremmin.
    T. Hessu K.

  12. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Hämeenlinnassa keskitytään vääriin asioihin-on keskitytty jo vuosia. Esim terveydenhuollon organisaatiota vekslataan edes sun takaisin, henkilökunta ei tiedä missä mennään ja mitä tehdään. Toimitiloja siirretään paikasta toiseen. Tehokkuus kärsii ja maksaa. Olen sanonut (koskee sekä julkista että yksityistä sektoria), jokainen organisaatio on juuri niin hyvä kuin sen johto (operatiivinen). Niin kauan kuin valinnoissa sopivuus ohittaa pätevyyden on jälki huono. Kyllä suorittajaporras yleensä hoitaa tehtävänsä. Keskussairaalan hoidoistakaan en ole kuullut kuin kiitosta (ja myös itse saanut).

  13. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Kuntien yhdistämisessä on hölmöä seurata vanhoja rajoja. Ilman muuta esim Janakkala. on järkevää jakaa kahtia. Lammistakin aikanaan osa liitettiin Hausjärveen ja osan olisi voinut liittää Lahden suuntaan.
    Pikkukuntia on Suomessa liian paljon, ei ne omillaan toimeen tule vaikka itsenäisiksi itseään tituleeraavat.

    Kuntalaiselle ei suurta merkitystä ole sillä, mikä on kunnan nimi.

  14. avatar JP sanoo:

    Kuulostaa fiksulta, tarkkaan mietityltä näkemykseltä. Vastustuksessa taitaa olla enemmän kyse periaatteista ja luopumisen tuskasta, näkemättä uudessa hyvää. Hurjan usein mielipide muuttuu kokemuksen myötä.

Jätä kommentti

css.php