Mahdollisuuksien asemanseutu ja Varikonniemi

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 1.11.2014

Asemanseutu ja Varikonniemi heräävät eloon. Alueen jo päättynyt arkkitehtuurikilpailu antaa hyvät eväät jatkotyöhön, mutta menestys vaatii kahden ehdon täyttymistä: ensinnäkin tarvitaan yhteys ydinkeskustaan ja toiseksi junamatkustajien olosuhteiden kilpailukykyä tulee parantaa.

Yhteys keskustaan paranee rakentamalla kevyen liikenteen silta yli Vanajaveden. Sillan luontevin paikka on kirjaston kulmalla vesistön kapeimmalla kohdalla. Yhteys nostaa asuntojen arvoa, lähentää itäistä ranta-aluetta ruutukaavakeskustaan ja vähentää ruuhkaa Viipurintien silloilla.

Ympäristöä kunnioittaen suunniteltuna sillasta tulee yksi kaupungin tunnusmerkeistä ja vahvistaa Hämeenlinnan rantakaupunki-identiteettiä. Lisäksi, jos niin halutaan, sillan profiili voi korostaa myös Hämeen linnan piirteitä ja parantaa kaupunkikuvaa.

Junalla matkustavien olosuhteiden parantaminen on kiinteä osa alueen kehittämistä. Liityntäpysäköinnin järjestelyissä ja asemalaitureiden kattamisessa tarvitaan yhteistyötä Valtion Rautateiden ja ratahallintokeskuksen kanssa. Kaupungin ja VR:n edut yhtenevät; kaupunki haluaa lisää asukkaita ja VR haluaa juniin lisää matkustajia.

Liityntäpysäköinnistä tulee päästä asemalle katettuja väyliä pitkin. Junaa käyttävät ansaitsevat myös Hämeenlinnassa mahdollisuuden siirtyä autosta junaan ilman, että tarvitsee kahlata lumessa ja odottaa laiturilla säiden armoilla. Olosuhteiden paraneminen lieventää kustannusten nousun tuomaa tuskaa.

Historian ja luontoarvojen kunnioittaminen otettiin arkkitehtuurikilpailussa kiitettävästi huomioon. Osa Saarioisten tehdasmiljööstä tuli säästää, muinaismuistoalue rajattiin suunnittelun ulkopuolelle ja kaupunkipuiston rantareitti rauhoitettiin kaupunkilaisten käyttöön. Hyvä näin.

Varikonniemen historiassa ja luonnossa on kuitenkin muutakin. Varikoiden rauniot ovat muisto sotaväestä eikä sahahistoriaakaan kannata unohtaa. Osia näistä jäänteistä kannattaa raivata ryteiköistä esiin ja aluetta halkovasta Sammakko-ojasta puhdistaa alueen vehreä vesiväylä.

Pahin virhe mikä jatkosuunnittelussa voidaan tehdä, on hurahtaa arjelle vieraisiin ratkaisuihin. Vetovoima ja ylivoimatekijät tulevat alueen luontaisista vahvuuksista eli sijainnista, luonnonläheisyydestä ja historiasta. Ei tarvita ylisanoja, ei ainutlaatuisuutta, ei tyhjiä lupauksia.

Lähtökohdat asemanseudun ja Varikonniemen kehittämiselle ovat arkkitehtuurikilpailun jäljiltä hyvät ja nyt on oikea hetki keskittää voimavarat tämän alueen jatkosuunnitteluun. Laitetaan Hämeensaaren liikuntapuiston tuhoamissuunnitelmat hetkeksi jäihin – tai ihan pakastimeen.

6 kommenttia artikkeliin “Mahdollisuuksien asemanseutu ja Varikonniemi”
  1. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Kiitos Seppo järjen äänestä!
    Samaa mieltä ehdottamastasi kevyen liikenteen sillasta,
    ko. ylityskohtaa olen mittaillut myös sillä silmällä.
    Silta olisi sijoitus, ei utopiaa.
    Hämeensaaren liikuntapuiston tuhoamisesta tuli
    mieleeni Pentti Sainion, Kummolan kääntöpiiri.
    Karmeaa luettavaa, minne rahat urheilubisneksessä katoavat.
    Pienen piirin taskuihin riskittä, myös veroparatiiseihin ja
    kansa maksaa.
    ”Monet urheilukentät ovat suurtapahtumien jäljiltä hiljaisia,
    koska kenttätasolta puuttuu raha, joka katoaa monenkirjavien urheilujohtajien,
    poliitikkojen ja liikemiesten taskuihin.” (Lainaus/Kummolan Kääntöpiiri)
    Mainitsemasi tyhjät lupaukset syntyvät visionääreiltämme, jotka ovat oivaltaneet,
    miten hieno juttu on käyttää lyijykynää päätösten teossa.
    Riitta

  2. avatar keke sanoo:

    Kiitos Seppo jälleen järjen äänestä !
    Varikonniemen ja asemanseudun kehittäminen pitää hoitaa juuri kuten esitit ja Hämeensaaren liikuntapuiston tehdyt ”tuhoamissuunnitelmat” on laitettava sellaiseen pakastimeen joka ei sula koskaan ! muuten seuraavat sukupolvet kiroavat Hämeensaaren tuhoajat ”pimeimpään helvettiin” !!
    Varikonniemi ja asemanseutu pitää nostaa HML kehittämissuunnitelmissa ykköseksi , jossa ”yli-intoileville” Hämeensaaren tuhoamissuunnitelmien tekijöille riittäisi ”leikkikenttää” yllinkyllin.
    Koko Varikonniemi voitaisiin pääosin rakentaa asumiskäyttöön täydennettynä tarvittavilla liiketiloilla.
    Varikonniemi sopisi varsin hyvin asuinpaikaksi mm. junalla päivittäiset työmatkat tekeville.
    Eli jätettäköön, Hämeensaari puistomaiseksi kaupunkilaisten yhteiseksi ulkoilualueeksi / puistoksi sellaisena sitä kehittäen, sekä hoidetaan Paasikiventien linjausten ”betonointi” nykyreitille.

  3. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Olen toiveikas asemanseudun ja Varikonniemen kehittämisen osalta. Järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun kutsuttiin neljä työtä ja suunnitteluehdot oli rajattu järkevän tarkasti. Alueen suunnittelu poikkeaa edukseen Hämeensaaresta, jossa on kulutettu jo vuosia tehottomasti rahaa ja poukkoiltu erilaisilla ehdotuksilla.

    Paasikiventien linjauksen ja keskustan pysäköintitalojen osalta (Eteläkatu?) on odotettavissa valituksia, jotka johtavat useamman vuoden viivytyksiin. Asemanseudulla ja Varikonniemessä ei ole samaa ongelmaa ja siksi on helppo ennustaa, että tämä toteutuu selvästi Hämeensaarta aikaisemmin.

    Urheilupaikkojen osalta meillä on käymässä hassusti: aivan kuten Teppo Turja Hämeen Sanomissa eilen (1.11.2014) kirjoitti, olemme lähestymässä tilannetta, jossa ylläpidämme kalliita luksuspaikkoja, mutta halvat kaiken kansan massaliikuntapaikat jäävät rapistumaan. Painopiste on väärä.

  4. avatar JP sanoo:

    Hyvä Seppo Rehunen, aiemmin vastasit kysymykseen ja kerroit vaikuttaneesi aktiivisesti HML suuntaan tai pikemminkin suunnan muutostarpeeseen, vuosien ajan… (2007 –> ?)

    Kyllä se nyt on niin, että osaamistasi ja kokemustasi tarvitaan yhä edelleen.

    Kevyen liikenteen siltaideasi oli aivan erinomainen. Itse ehdotin vuosia sitten, että Hätilä – Tiiriö -akselille pitäisi saada uusi ajoneuvoliikenteen silta vanajaveden yli. Ehdotus sai tuolloin voimakkaan vastustuksen.

    Kuitenkin taitaa olla niin, että jos pyrit kaupungin itäpuolelta mm. tiiriön suuntaan, olet pakotettu kiertämään 10-tietä Hattelmalan kautta tai maaseutumatkailemaan aulangontietä Pekolan ja Parolan kautta, joista molemmista kertyy tomera hiilijalanjälki maakunnan bitumien varrelle. Kolmantena vaihtoehtona on kulku viipurintien kautta, keskustan läpi, liikennevaloissa seisten…, melkoinen pullonkaula sekin, kaupunkiasumista haitaten?

    Ajoneuvoliikenteen silta Kettumäki-Ojoisten kohdalle, rautatiesillan kylkeen olisi ”huomaamaton”, raideliikenteen viereen asettuva todellinen oikotie kaupungin itäpuolen ja tiiriön alueen välille. Valitettavasti sen Ojoisten puolelle rantaa kaupunki on kaavoittanut ja antanut juuri rakentaa uudisrakennuksia. Kierrämme siis maakuntaa jatkossakin ja/tai seisomme keskustan liikennevaloissa. Kun katsoo Hämeenlinnan ja sen ympäristön karttaa, on kaupunkia halkovan, erittäin kapean vesistön ylittäviä siltoja, hämmästyttävän vähän.

    Viittaat kaupungin halpoihin kaiken kansan massaliikuntapaikkoihin ja Teppo Turjan kirjoitukseen eilisessä HäSa:ssa. Kalliit luksuspaikat vääristävät liikunnan kulujen painopistettä?

    Ei se jää yksin siihen. Anu Manninen, pienen Sisu-pojan äiti kirjoittaa ”niin tuttua tekstiä” 1.11.2014 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset mielipidepalstalla.

    Sari Rautio on nyt sitten kääntänyt kaikki kivet ja kannot, ilta- ja viikonloppuhoito heikkenee yhä edelleen Hämeenlinnassa?

    Samassa lehdessä ylensyönyt Käki kukkuu HPK:ta.

    Hämeenlinnan kaupunki kohtelee työntekijöitään ja veronmaksajiaan juuri niin huonosti, kuin sen annetaan kohdella. Katsokaa peiliin, miksi sallitte sen?

    Hämeenlinnassa vuodesta 2008 eteenpäin, ilta- ja viikonloppuhoitoa toteutettiin siten, että molempien vanhempien ollessa vuorotyössä, hoitopaikka sai maksua vastaan toiselta puolen kaupunkia. Aamuvuoroon päiväkodin ohi mennyt vanhempi vei lapsen päivähoitoon, työmatkallaan. Yö-vuorosta herännyttä toista vanhempaa velvoitettiin hakemaan lapsi hoidosta klo 14. Perusteena oli se, että vanhempi oli nukkunut klo 06-14, siis kahdeksan tuntia. Laskuihin ei mahtunut se, että töistä pitää päästä ensin kotiin, ja unten maille on aina aamutoimien myötä, hetken matkaa. Tai se, että yö-vuorolaisen oli herättävä ennen klo 12, muuten ei ehtisi bussilla ja kävellen päiväkodille ajoissa. Perheessä oli vain yksi auto. Kustannuksiakin tulisi aivan Anu Mannisen laskujen mukaan…

    Liekö eduskunnan oikeusasiamies keskustellut sittemmin Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen johtajien kanssa, kun perheelle tuli myöhemmin kutsu päiväkotiin ja väsyneiltä vanhemmilta kysyttiin, ”miten voisimme parhaiten auttaa perheenne jaksamista?”. Eivät juuri voineet, kamelin selkä oli jo katkennut, mutta hetkeksi ihan kaikki perheen toiveet toteutui, päiväkodin johto oli hyvin halukas toteuttamaan kaikki ne toiveet, joita raskaasti verotetut vanhemmat olivat alusta lähtien pyytäneet. Alusta alkaen oli ollut kyse siitä, miksi ei työstä palaava vanhempi voisi noutaa kotimatkallaan puoli tuntia myöhemmin lasta päiväkodista, sen sijaan, että yö-vuorossa ollut vanhempi herää neljän tunnin unien jälkeen matkustamaan Vekalla, hakemaan lasta kotiin toiselta puolen kaupunkia, lopputulemana, olimme kuitenkin aina samaan aikaan kotipihassa, työstä palaavan vanhemman kanssa.

    Seppo Rehunen, perussuomalaisetkaan eivät saa menoa muuttumaan Hämeenlinnassa, hyvien veljeksien verkosto on liian vahva ja Hämeen Sanomien monopolin tukema. Sinua tarvitaan vetoavuksi mukaan.

    Riitta Nyqvist, mitä olit sytyttämässä, tulethan myös sammuttamaan.

    Seppo Rehusen kaiken kansan massaliikuntapaikat ovat vain jäävuoren huippuja. Kaupunki ei tarvitse enää yhtään ”Anu Mannisia, Sisu-poikineen”. Tai tarvitsee, mutta positiivisesti kaupungin varhaiskasvatuksesta kirjoittavaa….

  5. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Armahda JP!
    Olenhan etsinyt ja kannustanut ehdokkaita yli puoluerajojen jo vuosikausia.
    Onnistuneita osumia, myös huteja tullut.
    Olen yrittänyt osoittaa politiikan olkiukkoja ja -akkoja kirjoituksissani.
    Äänestäjille todennut ennen vaaleja, että äänesi on yhtä tärkeä,
    kuin Nallen, Ollilan jne.
    Uskon JP, että tällaisiakin rooleja tarvitaan.
    Ps. KU:ssa Linnan Kehityksen Käki sekoittaa jälleen
    – surutta brändin, imagon ja identiteetti-käsitteet.
    Huhhuh!
    Hämeen Matkailu poltti vuosikaudet ison kasan rahaa
    – tuloksetta.
    Piikki on näämmä edelleen auki.
    Mitä tulee Hämeenlinnaan,
    se on tunnettu jo 1200-luvulla,
    mm. Ruotsissa, Venäjällä ja Roomassa.
    Riitta

  6. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Saihan Hämeenlinna kuuluisuutta SCC myötä ihan valtakunnan medioita myoten. Taitais kumminkin olla paree hankkimatta enää sellaita lisää.
    Yrittäähän PUKki puhaltaa pelin poikki. Aviisinsa kertoi ”akkojen sopineen riitansa” jotta sitä ei näy enää.
    Eivät tainneet akat vaan asiat riidellä ja levällään ne taitaa vielä olla.
    Iisakki oli ainoa joka sekosi henkilökohtaisuuksiin mutta eihän hän sille mitään voi kun ei ole kauhalla annattu ja luskakin tais lentää nurkkaa. (Kävelevä sosdem ongelma)
    Hämeenlinnan maineelle olis parasta mitä pikimmin Riraluomalle saataisiin haaste käräjille ja kauppa purettua ennenkuin syntyy vielä suurempia vahinkoja.

Jätä kommentti

css.php