Hyvä on hiihtäjän hiihdellä

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 7.2.2015

Hämeenlinna on hiihtokaupunki. Hiihtoseuran naiset ovat maan parhaita ja ampumahiihtäjät laajalla rintamalla Suomen kärjessä. Lisäksi seutukunnan hiihto-olosuhteet ovat erinomaiset; lunta on paljon ja ladut hyvin hoidettuja.

Kilpahiihdossa Hämeenlinna on supersarjaa. Seuratoiminnan tasoa kuvaavassa maakuntaviestissä otti Hämeenlinnan Hiihtoseura hopeaa ja meiltä riitti urheilijoita voittaja Valkeakosken Hakallekin. Naisten viestijoukkue on ollut kolmen parhaan joukossa jo puoli vuosikymmentä ja Laura Mononen edustaa Suomea maailmanmestaruustasolla.

Ahveniston Ampumahiihtäjien nuoret tuovat vuosi toisensa jälkeen kymmenittäin Suomen mestaruustason mitaleita. Valmennus on osaavaa ja seuran hyvä maine houkuttelee urheilijoita kauempaakin. Aikuisten kärkiurheilija Matti Hakala kamppailee paikasta Kontiolahden maailmanmestaruuskilpailuihin.

Hiihdon kilpailuolosuhteet Ahvenistolla ovat eteläisen Suomen parhaat. Lumivarmuuden perusta on seuratoimijoiden ja kaupungin yhteistyö alkutalven lumetuksessa. Tällekin talvelle lumitykki toimi vuorokaudet ympäri aina, kun pakkasta oli riittävästi. Monella paikkakunnalla arkipäivää oleva lumen säilöminen yli kesän nostaisi marras- ja joulukuun olosuhteet vielä uudelle tasolle.

Moottorirata on talvella hiihtostadion. Stadionilla järjestetään joka talvi useita valtakunnallisia kilpailuja, mutta opastus perille puuttuu. Poltinahontielle asetettava Hiihtostadion -kyltti auttaisi vieraspaikkakuntalaisia. Voisiko palveluhenkinen Linnan Infra palvella tässäkin?

Meitä harrastehiihtäjiä hellitään juuri nyt niin Hämeenlinnassa kuin Hattulassakin. Hiihtostadionin (moottoriradan) lähiladut ovat aina huippukunnossa, mutta myös Hirsimäen, Tervaniemen, Aulangon ja Lammin Konnarin latuja sekä Hattulassa reittiä Parolasta Vanamajalle hoidetaan kiitettävän hyvin. Käyttäjiä on paljon, mutta lisää mahtuu.

Latujen alkupisteisiin ja risteyksiin on pystytetty latukarttoja. Käytännössä on kuitenkin vaikea tietää, mihin latu johtaa ja paljonko on matkaa. Esimerkiksi Aulangon retkeilymajan kodan vieressä voisi olla suuntaviitat ja kilometrimäärät Pekolaan, Rahkoilaan tai jopa Lepaalle ja Petäykseen asti. Hattula voisi varmaan auttaa, koska siellä latujen viitat ovat selkeät ja niitä on riittävästi.

Eripura ja riita eivät kuulu talvisessa luonnossa harrastettavaan liikuntaan. Sitä kuitenkin on. Erimielisyyttä syntyy kävelemisestä latu-urilla ja jopa eri hiihtotapoja käyttävien kesken.

Latukoneilla ajetut urat on talvella tarkoitettu suksin liikkuville, ei kävelijöille. Suksin liikutaan sekä luistellen että perinteisellä. Molemmat ovat hienoja tapoja edetä suksilla ja kummallekin tavalle on toisiaan kunnioittaen tilaa.

7 kommenttia artikkeliin “Hyvä on hiihtäjän hiihdellä”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Seppo!
    Täällä periferiassa ladut tehdään itse. Ne syntyvät itse asiassa hiihtämällä.
    Eripura eri käyttäjien kesken johtuu Suomen laista: meillä on jokamiehen oikeus. Tässä taannoin ratsastajat kysyivät oikeudelta, onko se ok ratsastaa hiihtoladulla, jos se on yksityisen maalla ja lupa kysytty. Päätös oli muistaakseni kielteinen. Hiihtäjällä on myös jokamiehen oikeus hypätä umpihankeen ohittaakseen toisen, koska on jokamiehen oikeus hiihtää toisen mailla.
    Hiihtäjien kannattaa olla huomaavaisia muita ladulla kohtaamiaan ihmisiä kohtaan, vaikkapa koiran ulkoiluttajia kohtaan. Se on kaikki kansanterveydelle, kun ihmiset liikkuvat ulkona.
    Liikunnasta ei kannata tehdä riitaa! T. Hessu K.

  2. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvä Heikki

    Olen vahvasti kanssasi samaa mieltä: Liikunnasta ei kannata tehdä riitaa!

    Kuitenkin on vaikea ymmärtää niitä, jotka kävelevät latuja pitkin silloin, kun aivan vieressä on aurattu kevyen liikenteen väylä. Tätäkin nimittäin tapahtuu.

    Yhtä vaikeaa on hyväksy se, että leveällä latukoneella tehdyllä väylällä hiihtäjä haukkuu luistellen hiihtäjiä tai peräti ottaa heistä valokuvia tehdäkseen ilmoituksen kunnan liikuntatoimistoon. No tämä omituinen käyttäytyminen johti siihen, että kyseiseltä latu-uralta poistettiin sitten siinä aikaisemmin ollut toinen perinteisen ura. Tapaus on totta ja aivan tuore.

    Jatkakaa Heikki vaan latujen tekemistä itse. Umpihankeen voi tehdä juuri halujensa mukaisen ladun. Me joudumme hiihtämään jonkun toisen valitsemia uria. Toki mukavaa sekin.

  3. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    ”Ladulla hiihtäen, ladun on vanki, vapaata on vain umpihanki.”
    Kiitos Seppo tiedosta jotta se ”uudistus” josta saamme täällä Lammilakin nauttia on syntynyt siellä ruutukaavalla jonkun neropatin päässä.
    Olen lähes koko elämäni ajan pyrkinyt eheyttämään itseäni pois kaikesta talviurheilusta, lukuun ottamatta halon tekoa.
    Toissa talvena kumminkin annoin ”pirulle pikkusormeni” ja myönnyin vaimoni tahtoon ostaa meille molemmille uudet sukset. Ne olivat molemmille ensimmäiset sitten lapsena kotona vanhemmilta saatujen.
    Hankinta tapahtui keväällä korkeinpien alennusten aikaan joten sen talven hiihdot jäi muutamaan kertaan.
    Viime talvi taas meni jottei suksilla käyty lainkaan, suurin syy vaimoni huono kunto.
    Tänä talven olen sitten kerran käynyt ja todennut ”uusien tuulien puhaltavan” Lammin latujen hoidossa.
    Helvetin leveä alue tampattu jonka toisella reunalla niin lähellä reunaa oli latu jotta toinen sauva oli koko ajan umpihangessa. Näissä nykysauvoissa kun ei ole mitään sompaa joten se menee sitten maahan saakka.
    Ns Sinkkilän pellon lenkkikin oli saanut uuden linjauksen. Mäen alle suuri mutka hyppyreiden kohdalla ja juuri ennen sulana virtaavaa ojaa.
    Kertovat kaupungin saaneen koulutetun liikunta-paikka-mestarin lähtemään pois työstään ja tilalle on otettu työkkäristä joku työllistetty, siis valtion rahoilla, ei kaupungin.
    Ja sitten Sepolta perustelut: Oletko itse todennut Lammin ladut kiitettävän hyvin hoidetuiksi?
    Minä havaitsin tason laskua, kuten kerroin.
    Niinhän se on kun ei osata niin ei ostata!

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Vastauksia Erkille

      ”Uudistus” ei tapahtunut ruutukaava-alueella enkä usko tämän tuoreen asian vaikuttaneen mitenkään Lammin latuihin.

      Lammin ladut otin tasapuolisuuden vuoksi mukaan ja pohjasin kokemukseni useamman talven hyviin kokemuksiin Konnarilla ja siitä linjaa pitkin Pääjärvelle. Konnarilla latu-urat ovat leveitä, niitä on valittavaksi asti ja ne on hyvin viitoitettu. Meillä ruutukaava-alueella viitoitus on sama kesät talvet ja hiihtokaudella kaipaisi lisäviittoja.

      Harmillista, jos Lammilla perinteisen latu on liian reunassa. Kunhan annat vaan entistä useammin ”pirulle pikkusormen” ja laittaudut suksille, niin hyvällä onnella kohtaat latumestarin ja pääset kertomaan hänelle hyvin perustellun toiveesi. Hyviä luistoja kevään keleille!

  4. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Seppo!
    Lammilaiseen tapaan tän uuden ”latumestarin” tapaan parhaiten ”SEOn pappaveispuukkissa”, entinen liikuntapaikkamestari taas voi löytyä viikonloppuisin Lammin Pesäst!
    Jokaisella paikkakunnalla on omat tapansa hoitaa asiat, kyllä se ”poikaparka” on varmaan saanut kuulla jo aivan tarpeeksi ”neuvoja”!
    Lammilta voi hiihtää myös Hämeenlinnaan päin, vaikkapa Ystävän laavulle Syrjantaustaan.
    Jos ilmoitat koska tulet olen paikalla ja keitän nokipannukaffeet!

  5. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Seppo ja muutkin hiihto-intoilijat!
    Tulevana sunnuntaina on täällä paikallinen hiihtotapahtuma.
    Ainakin Kesi-Hämeessä oli ilmoitus, tervetuloa!

  6. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Kiitos, hyvä Erkki, tarjouksesta

    Jos vaan hiihtokelit jatkuvat hyvinä vielä Falunin MM-hiihtojen jälkeen, tulen mielihyvin hiihtämään Syrjäntaustan Ystävän laavulle.
    Koska kaikkein mukavinta on hiihtää omaan tahtiin ja omassa rauhassa, en ole tulossa sunnuntain hiihtotapahtumaan. On kuitenkin hienoa, että sellaisia järjestetään, koska monelle nämä tapahtumat ovat tärkeitä ulkoilun ja tuttujen tapaamisen takia.
    Oman nautintohiihtämisen ohella keskityn ottamaan hiihtäjille aikoja kilpailuissa tai huoltamaan massahiihtoihin osallistuvia perheenjäseniä.

Jätä kommentti

css.php