Mikkelin ja Hämeenlinnan toriparkit

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio sanoo tänään ilmestyneessä Kaupunkiuutisissa, että Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander kehuu torinalusparkin olleen kannattavin investointi, mitä Mikkeli on tehnyt. Uskon Sari Raution olevan oikeassa.

Miksi Mikkelin toriparkki on kaupungille kannattava investointi? Mikkelin toriparkissa on 620 autopaikkaa ja kustannusarvio oli 12,5 miljoonaa euroa. Maksajina oli kaupungin lisäksi kuusi muuta tahoa. Kaupunki oli siis vain yksi maksaja seitsemästä. Lainaan suoraan Mikkelin  Toriparkin sivuilta: ”Sillä, että hankkeen päärahoitus tulee muualta kuin kaupungilta, oli varmasti ratkaiseva asema siinä, että päätös rakentamisesta syntyi suhteellisen kivuttomasti. Uskonkin, että kaupungin yrittäjät ovat osoittaneet tämän hankkeen kautta, että yhteistyö tuo parempia lopputuloksia ja kasvavaa kassavirtaa.”

Hämeenlinnassa Kaupunkiuutisten tämän päivän uutisen mukaan autopaikkoja olisi 380-570 ja aikaisempien (vanhentuneiden?) laskelmien mukaan kustannukset olisivat 28,5 miljoonaa euroa. Julkisuudessa ei ole ollut, mikä osuus kustannuksista tulisi muualta kuin kaupungilta. Pääosa vai ei juuri mitään?

Realistina päädyn siihen tulokseen, että Mikkelin kaupunki sai kymmenesosalla siitä rahasta, mitä Hämeenlinnan pitäisi sijoittaa, enemmän pysäköintipaikkoja omaan vilkkaaseen kaupalliseen keskustaansa, kuin Hämeenlinna saisi omaan hallinnolliseen keskustaansa.

Asukkaana ja veronmaksajana pidän Hämeenlinnan kaupungin ajatusta toriparkista sekä kannattamattomana että tarpeettomana. Samalla ilmoittaudun yhdeksi järjettömäksi siinä mielessä, että puolustan Hämeensaaren (Engelinrannan) eteläisimpien osien säilyttämistä ja kehittämistä vehreänä ulkoilu- ja liikuntapuistona. Vehreys ja puistomaisuus sekä ympärivuotisten lähiliikuntamahdollisuuksien säilyttäminen kaikenikäisille myös kaupungin keskustassa ovat sijoitus sekä nykyhetkeen että tulevaisuuteen.

17 kommenttia artikkeliin “Mikkelin ja Hämeenlinnan toriparkit”
  1. avatar Kriittinen veronmaksaja sanoo:

    On ollut havaittavissa, että tietyt tahot ja henkilöt yrittävät parhaansa mukaan keksiä lisää uusia syitä ja selityksiä, minkä vuoksi pitäisi kiiresti aloittaa parkkitilojen lisärakentaminen ydinkeskustan (=erityisesti torin) alueelle, nykyisiä ja erityisesti tulevaisuuden tarpeita varten. On kerrottu mm. viimeistään 2030-luvulla muodostuvien kasvavien tarpeiden vuoksi tarvittavasta lisätilasta ja samanaikaisesti toistetaan konsulttien kertomia satu-visioita (=lue tilaustyönä tehtyjä ”asiantuntija-arvioita”) keskustaan tulevasta uusien asukkaiden rynnäköstä ja Hämeenlinnaan muodostuvista lukuisista uusista työpaikoista. Mihin faktoihin tälläiset tulevaisuuden visiot perustuvat vai perustuvatko ne vain konsulttien satuihin ja toiveuniin? Kertokaa hyvät päättäjät meille hämeenlinnalaisille, mitkä yritykset/toimijat ovat indikoineet lisäävänsä tulevina vuosina työpaikkoja rajusti tai aloittavansa uutta yritystoimintaa Hämeenlinnan alueella?
    Keskustan kauppiasyhdistyksen suulla on kerrottu, että vain uusi Toriparkki voi pelastaa kauppojen liiketoiminnan alueella. Voimakasta intoa rakentamiseen näyttää olevan ainakin tietyissä liikemiespiireissä, torin alueen kiinteistöjen omistajilla, kiinteistösijoittajilla, osalla torin alueen kauppiaista sekä tietenkin eräillä Hämeenlinnan kokoomuksen edustajilla. Demareiden haluista parkkiratkaisun suhteen ainakin minulle on jäänyt epäselvä käsitys.
    KH:n puheenjohtajan kommenttien mukaan HML kaupungilla täytyy olla voimakas tahtotila lisärakentamisen suhteen, mutta hän ei tietenkään ota kantaa siihen, kuka/ketkä tahot kaupungin lisäksi oikeasti toimivat hankkeen maksajina ja millä osuuksilla tahojen on haluttu osallistuvan. Tähän asti julkisuudessa esitetyt kommentit yksityisten tahojen maksuhalukkuudesta ovat olleet sen suuntaisia, että liike-elämän edustajat/sijoittajat eivät ole todellakaan osoittaneet ”voimakasta tahtotilaa” kustantaa valtaosa arvioiduista rakennuskustannuksista, kuten Mikkelissä on tapahtunut. Täytyy muistaa ehdottomasti se, että Mikkelissä kaupungin osuus on ollut euroina huomattavan pieni, parin miljoonan euron luokkaa. Hämeenlinnan toriparkki olisi myös arvioiduilta kustannuksiltaan autopaikkaa kohden huomattavasti kalliimpi johtuen hankalammasta maaperästä. Aivan kuten Seppo Rehunen kirjoittaa, Hämeenlinnan ja Mikkelin ydinkeskustarakenteet poikkeavat olennaisesti toisistaan ja em. kaupunkien pysäköintitilannetta ydinkeskustan alueilla ei missään tapauksessa saa verrata toisiinsa pitäen niitä samankaltaisina tapauksina. Mikkelissä on torin ympärille sijoittuneina isoja kauppoja/kauppakeskuksia, jotka tarvitsevat paljon asiakaspysäköintilaa, kuten Goodman-kauppakeskus Hämeenlinnassa. Näin voidaan todeta, että sekä Mikkelissä että Hämeenlinnassa keskustan kauppakeskukset ovat jo osallistuneet ja myös kustantaneet omaa toimintaansa varten tarvittavat pysäköintitilat. Hämeenlinnan torin ympäristössä pysäköintitilaa taitaa eniten kaivata kiinteistösijoittajat ja kiinteistöjen omistajat, jotka saisivat lisäarvoa olemassaoleville sijoituksilleen ja nykyistä parempia tuottomahdollisuuksia tulevalle täydennys- ja uudisrakentamiselle.
    Pidän em. pysäköintihankkeen mahdollisen käynnistämispäätöksen tekemistä kaupungin talouden ja veronmaksajien kannalta taloudellisesti erittäin huonona päätöksenä, etenkin HML kaupungin nykyisessä velka- ja taloustilanteessa. Toivottavasti seuraavissa kunnallisvaaleissa HML:n poliittisille johtopaikoille nousee useampia kunnollisia maalaisjärjellä varustettuja ihmisiä, joilla on todellista kompetenssia elämän tärkeillä osa-alueilla työ- ja liike-elämästä ja jotka ymmärtävät sen, että kaupunkilaisten maksamat verotuotot ja yritysten sekä sijoittajien liiketoiminnan tukeminen on pidettävä selkeästi erillään.
    Viimeisenä, komppaan Seppo Rehusen ajatusta lähiliikuntamahdollisuuksien säilyttämisestä Hämeensaaressa. On aivan järjetöntä tuhota nykyiset olemassaolevat alueet ja rakentaa niiden tilalle muutama asuintalo. Päinvastoin, ko. alueita pitäisi parantaa ja kehittää edelleen. Alueen tuhoamissuunnitelmat osoittavat sen, että tietyllä väellä ei ole vieläkään ymmärrystä siitä, että kaupungilla on akuutti pula rahasta ja korvaavien tilojen rakentaminen toisaalle kauas keskusta on silkkaa tuhlausta. Mutta eihän sillä väliä, kun kaupunki saa pankista aina uutta investointirahaa velaksi!

  2. avatar Beobachter sanoo:

    Toissapäivänä 23.2.15 YLE’n alueuutisissa kerrottiin, että Hämeenlinnan keskustassa tulee ”kova tarve” uudelle pysäköintilaitokselle, koska iso määrä pysäköinpaikkoja ”poistuu keskustasta”. Pysäköintiyhtiön toimitusjohtaja kertoi uutisessa, että vaihtoehtoja on viisi, joista ykköstilalla on torinaluspysäköinti. Tilanne on erikoinen. Ydinkeskustassa on runsaasti kadunvarsitilaa, koska pysäköinti ruutukaava-alueella on vähentynyt kaikkien kadunvarsien tultua maksullisiksi. Seurauksena keskustassa asioidaan vain välttämätön ja liikkeet kuihtuvat. Tiiriö vetää asiakkaita, koska pysäköinti helppoa. Tosinaluspysäköinti olisi arveluttava hanke, raskas rasite kaupungin taloudelle, investointi huomattavasti yli 30M€. Alustavien tietojen mukaan korkeasta pohjavedestä johtuen pysäköintirakennus tulisi ankkuroida kiinteään maaperustaan. Mahdollisesti torin ympäristön historiallisten rakennusten perustuksia jouduttaisiin suojaamaan. Kun HML’ssa kaupallinen asiointi ei sijaitse ydinkeskustassa, vaan Tiiriössä ja Goodmannissa, ostoksilla käyvä yleisö pysäköisi tosi vähän torin alle. Vain jokunen keskustan pankeissa ja parturiliikkeissä asioiva sekä Laurel’lla kahvilla pistäytyvä saattasi käyttää torinalusparkkia. Ovatko siis ainoat tarvitsijat keskustan asuintalot ja kaupungin virasto. Ei heitä varten HML’n kaupungin enemmistöomistamana ja -takaamana torinalusparkkia tule rakentaa. Lahdessa pian valmistuu alkuperäiseltä kustannusarviolaan noin 25…24M€ maksava torinalusparkki, mutta kyseessä on yli 100000 asukkaan kaupunki. Mikkelissä torinalusparkki suotuisasta maaperästä johtuen rakennettiin edullisesti, hinta vain noin 13M€ ja siellä Mikkelin kaupungin sijoitus hankkeeseen oli vain 16%, so 84% rahoittivat ympäröivät tavaratalot ja muut liikkeet. HML’ssa yli 30M€ maksava torinalusparkki olisi todennäköisesti pitkälle tulevaisuuten, ehkä seuraavat 20v raskaasti tappiollinen. Siksi keskustan elävänä pitämiseksi keskipitkän tähtäyksen järkevä ratkaisu olisi kadunvarsipysäköinnin helpottaminen 1 tunnin, 2 tunnin ja 4 tunnin kiekkopaikkoja lisäämällä ja pidemmällä aikavälillä muu torinalusparkkia halvempi ratkaisu olisi löydettävä.

  3. avatar Beobachter sanoo:

    Lisäyksenä vielä kommentti tämänpäiväisen Kaupunkiuutisten artikkelin johdosta. Torinalusta on kaukana Etelärannasta, ei sieltä asuntoja osteta, jos autopaikka on puolen kilometrin päässä. Kaupallinen toiminta on aiempien ratkaisujen myötä siirtynyt kauas torilta. Tiiriö on vetovoimainen, sen voi todeta joka kerta siellä käydessään, asiakkaita on paljon, pysäköinti helppoa. Goodman’n tultua ruutukaavakeskusta on entisestään hiljentynyt. Kadunvarsipysäköinnin vaikeuttaminen on vienyt asiakkaita ja liikkeitä, pysäköinninvalvonnan kulut ja seurannaismenetykset ylittänevät tuotot. Ketkä olisivat torinalusparkin tarvitsijoita, harvat ydinkeskustan liike- ja, muutamat asuinkiinteistöt ja kaupungin virasto. Pankkiasiatkin hoidetaan pääosin metin kautta. Tänään kaupunkiuutisissa kh’n pj Sari Rautio kehuu Mikkelin toriparkkiratkaisua, mutta jättää mainitsematta, kuinka Mikkelissä torin ympäristössä sijaisevat kaikki isot tavaratalot. Hän ei myöskään kerro, kuinka Mikkelissä ympäröivät liikkeet omistavat ja rahoittivat 84% investoinnista ja vain 16% oli Mikkelin kaupungin kontolla. Eikä hän myöskään kerro sitä, että Mikkelissä johtuen soramaapohjasta ilman pohjavesivaikeutta 600 autopaikan 2-kerrosinvestointi oli edullinen, vain luokkaa 13M€. HML’ssahan aikaisempien julkisuudessa olleiden tietojen mukaan torinalusparkki maksaisi ilmeisesti ainakin luokkaa 30M€, pohjavesiasiasta johtuen ehkä enemmänkin. Jos kaikesta huolimatta torinalusparkki halutaan rakentaa, on sen omistajien, rahoittajien ja lainantakaajien oltava ne yksityiset tahot, liike- ja asuinkiinteistöt, jotka parkkitaloa tarvitsevat, ei HML’n kaupunki.

  4. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Seppo!
    Väsäsit pikavauhdilla hyvän pohjakirjoituksen. Siitä kiitos!
    Olen seurannut kahdeksan vuotta Hämeenlinnan kunnallispolitiikkaa. Tällöin olen kiinnittänyt huomiota siihen, että Sari Rautio (kok.) kirjoittaa ja puhuu hyvin ilmavasti. Teksti on pelkkää pintaliitoa. Hän esiintyy korrektisti ja rakentavasti, mutta pohdinta ja vakuuttavuus puuttuvat.
    Tällä kertaa Rautio viittasi Mikkelin kaupunginjohtajan lausuntoon, mutta jätti kertomatta lausunnon taustat joko tahallaan tai tahattomasti. Mikkelin ja Hämeenlinnan toriparkkihankkeilla on merkittäviä eroja. Mikkelissä oli nippu asioita, jotka puolsivat vahvasti hankkeen toteuttamista. Hämeenlinnassa tilanne ei ole sama.
    Vähentäisin Engelinrantaan kaavailtua rakennusoikeutta noin 20 prosenttia. Lisäksi poistaisin vedessä kelluvat talot. Näiden toimien jälkeen alueen asukastavoite olisi noin 1 500 (nyt 2 600 – 3 000).
    Sinä varmaan kannatat Sinisen laguunin säilyttämistä. Minulle ei tee tuskaa, kun pesäpallopyhättömme siirtyy Pulleriin. Tältä osin kantani on muuttunut viimeisen kolmen vuoden aikana.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Leksa

      Olemme edelleenkin hyvin samoilla linjoilla. Sininen Laguuni on minulle ja monelle muulle rakas, mutta ei silti sanele kantaani keskustan lähiliikuntapuiston ja viheralueen säilyttämisen puolesta. Eniten minua säväytti se, kun lapsilta ja nuorilta kysyttiin pari vuotta sitten kaupungin suosituinta ja parasta luistelukenttää. Hämeensaari voitti.

      Koen melkoista ristiriitaa siitä, kun toistetaan päätöksiä tehtävän vuoden 2030 tarpeisiin. Vuosi 2015 ei ole oikea hetki yrittää arvailla, minkälainen maailma ja Hämeenlinna on vuonna 2015. Kun Hämeensaari uhrataan rakentamiselle ja rahalle, niin silloin on lopullisesti pilattu ainutlaatuinen ydinkeskustan rantojen kehittämismahdollisuus, mikä vielä juuri nyt on jäljellä. Slummi- ja massarakentamisen vastustaminen ei ole kehittämisen vastustamista, vaan Hämeenlinna ympäristön viihtyisyyden ja vehreyden puolustamista.

      Olin aikanaan suhteellisen neutraali moottoritien kattamisen suhteen ja mielestäni arkkitehtien luonnokset näyttivät kelvollisilta. Nyt rakentamisen jälkeen on ulkoinen kuva masentava ja pelkään saman kauhukuvan toteutuvan Engelinrannan kohdalla. Luottamukseni Hämeenlinnan nykyisen päättäjien kauneustajuun ei ole korkea. Raha ohjaa enemmän kuin pitkäjännitteinen kaupunkikuvan tyylikäs kehittäminen.

  5. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Poikkesin pitkästä aikaa vanhassa keskustassa, paikalla vallitsi alakulo. Tarvittaisiin uusia yrittäjiä ja mittavia investointeja alueelle, sen elävöittämiseksi. Toimistot ja virastot eivät toriparkkia tarvitse. Olen ollut lukevinani, että uudisrakentaminen asettuu vanhan keskustan ulkokehälle. Engel, Varikonniemi, Linnan alue , Pukutehdas. Ei niiltä väki toriparkkiin tule, vaan asioivat ulompana. luulen

  6. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Moro Seppo!
    Mikkelin kaupungin päättäjät olivat vierailulla Hämeenlinnassa. Toki tälläsin itseni vastaanottokomiteaan saadakseni tietoa mm toriparkista. Siinä muun keskustelun lomassa keskustelin kahden Mikkelin kh:n jäsenen kanssa ja vartavasten utelin heidän projektistaan . Muutama kommentti heiltä: Heillä kävi ”tuuri kun maa-aines oli pelkkää hiekkaa, yksi kivi tuli koko projektissa eteen. Toinen oli se, että mikkelin kaupunki maksoi kustannuksista ja autopaikoista 10-15 % En muista oliko niin, että lopullisista paikoista kaupunki varasi 10 tai15% vai oliko niin että kaupungin osuus rakentamiskustannuksista oli 10 tai 15%. Toisessa oli 10% ja toisessa 15% lukuna. Suuruusluokka on kuitenkin ”sama”. Näihin reunaehtoihin kun päästään Hämeenlinnassakin, niin kuokka maahan. -Siis se kariutuu jo hiekkamaahan…
    Mielenkiintoista on hämeenlinnalaisten virkamiesten ja yhlan ko-dem-akselin käsitys valtuuston päätöksistä. Valtuustolle pitäisi esittää vaihtoehtoiset mallit keskustan pysäköinnistä. Oleellinen osa tätä mahdollisuutta on linja-autoaseman alue ja osa Engelinrantaa. Nyt ennen pysäköinti -ja maankäytön seminaaria ensi viikolla ja ennen parkkiselvitystä valtuustolle laitetaan näytille Engelinrannan osayleiskaava, joka ”sulkee pois” näiden alueiden huomioimisen. Haisee vaikkei vielä ole kaatopaikkaa avattukaan…

  7. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Mikä mahtaa olla se liike, jonka liiketoimintaa keskustassa haittaa nykyiset parkkitilat tai niiden puute?

    Ajatellaanko siinä kenties tulevaa rautakauppakeskittymää radan varressa. Sieltä usempikin varmaan tulevaisuudessa rautakauppatarvikkeensa kottikärryillä toriparkissa sijaitsevaan autoonsa kärräisi. Työpaikkojakin saattaisi tuolloin toriparkki tarjota, kun rautakaupan asiakkaat ostaisivat kottikärrypoikia ja -tyttöjä tavaroidensa kuljettajiksi. Oikein rakennetut tunnelit Tiiriönkin suuntaan auttaisi noita uusia yrittäjiä sitten palvelujaan tarjoamaan.

    Että toriparkilla on mahdollisuus luoda työpaikkoja, jos ei sitä muuten saada aikaiseksi. Kysymys on sadoista työpaikoista.

  8. avatar Kimmo Kautio sanoo:

    Hämeenlinnan keskusta on tällä hetkellä moottoritien päällä, eikä näytä kaivoparkista olevan tila vieläkään loppu. Järki käteen nyt ihan oikeasti. Ei noita toriparkkihaaveita voi mitenkään ottaa vakavasti…

  9. avatar Seppo sanoo:

    Kaivoparkkiin kerros tai kaksi lisää, mikäli keskustassa kaivataan lisää pysäköintitilaa ja tällä asia on hoidettu.

  10. avatar Sari Rautio sanoo:

    Tervehdys!

    4.3 on pysäköintitilaisuus Raatihuonella jossa tuo selvitys esitellään. Kannattaa tulla paikalle. Kaupunkiuutisissa kerroin mitä Mikkelin Kimmo kertoi. Toteutuneista malleista kannattaa ja otetaan tietysti myös täällä meillä oppia. 23.3 taas on info Engelinrannan osayleiskaavasta. Siinä on samoin pitkään ja hartaasti tutkittu, tehty laskelmia mikä on kannattavaa, järkevää ja yleensä mahdollista. Meillä on kaupunginvaltuuston hyväksymä keskustavisio, johon sisältyy tavoite tietystä väestönkasvusta. Nyt sitä sitten jalkautetaan toimenpiteiksi kaavoitustyöllä. Ne kelluvat talot ovat muuten mainio esimerkki uudenlaisesta tekemisestä. Kiinnostusta tuntuu riittävän. Sepon peräänkuuluttamat liikkumispaikat ja ulkoilureitit ovat yhteisiä intressejämme. Ne sisältyvät myös kaavaan. Samoin selvitetään kansallisen kaupunkipuiston jatkomahdollisuuksia.

    Ja Leo, ei se toimittaja ihan kaikkea kirjoittanut mitä sanoin, niinkuin yleensäkään eivät tee. Engelinrannan asukastavoite on laskettu aika tarkkaan että kaavasta saadaan mahdollisimman tuottava, sekä tontinmyynnin kautta että asukasluvun kasvun kautta. Keskustan palveluiden säilyttäminen ja lisääminen vaatii niitä käyttäjiä. Pelkkä pilaantuneen maan puhdistaminen maksaa ronskimpien arvioiden mukaan 7 meuroa.

    Sari

  11. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Ehtoota arvoisat kommentaattorit!
    Oikein jäin miettimään jotta onhan se hyvä kun ajatellaan jo vuotta 2030.
    Voitaisko ajatella samoin päiväkoti , vanhainkoti yms paljon tarpeellisimmissakin rakentamisessa.
    Eikun vaan rakentamaan yksi päiväkoti ja vanhainkoti jokaiseen liittyneeseen kuntaa, voihan olla jotta niitä tarvitaakin jo ennen vuotta 2030!
    Rakennettihan aikanaan Lammin kuntaankin ”innovaatiokeskus” Biolookiaseman viereen. Eihän tuo sesonu kun viis vuotta tyhjänä kun suurpääoma nappas sen omiin tarkotuksiinsa ja taas virtaa työn hedelmät pois Suomesta oikein Lammin kunnan avustuksella.
    Jos toriparkkia todella aletaan puuhata on järkevää tutkia kallioluola vaihtoehto. Niin ne suurissa kaupungeissa rakennetaan, kattokaa vaikka Hesaa. Silloin ei torielämä häiriinny yhtenäkään kesänä.
    Miksi tämä ei ole tutkituissa vaihtoehdoissa, voisiko Tapio Vekka vastata?

  12. avatar Pimu sanoo:

    Engelin rantaan reilusti enemmän asuntoja korkeisiin tornitaloihin niin siinä sitä olisi heti uusia asiakkaita keskustan tyhjeneville liiketiloille. 5000 uutta asukasta tekisi hyvää keskustan elinvoimalle, kun joku 1500:sta olisi vain enemmän harmia.

  13. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Hei!
    Voisiko joku kertoa mihin aikaan tuo Sarin mainostama pysäköintilaisuus alkaa 4.3. Raatihuoneella?
    Kiitos!

Jätä kommentti

css.php