Lopetetaan näpertely – perustetaan nauhakaupunki

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 7.3.2015

Hämeenlinnaa kehitetään kaupungintalo keskipisteenä kahden kilometrin säteellä. On aika lopettaa näpertely, katsoa kauemmas ja panostaa kilpailukykyä sekä vetovoimaa varmimmin parantaviin asioihin.

Painoarvon nostaminen on lähitulevaisuuden tärkein menestystekijä. Kilpailukyky ei parane rakentamalla parkkitaloja vanhaan keskustaan tai uhraamalla vielä jäljellä olevat viheralueet rakentamiselle. On levennettävä hartioita ja parannettava peruspalveluja.

Tampere ja Helsinki ovat valtakunnan ylivoimaiset kasvukeskukset, eikä niiden välissä olevien seutukuntien kannata kilpailla keskenään, vaan liittyä yhteen. Hämeenlinna on yksin heikko eikä vaikutusvalta lisäänny pelkällä kuntien yhteistyöllä, koska siinä kukin varjelee vain omia etujaan.

Moottoritie on esimerkki kuntien kilpailusta. Riihimäki on saamassa Arolammin eritasoliittymän, Janakkala haluaa liittymän Rastilaan ja Hattula Merveen. Hämeenlinna havittelee Hattelmalan liittymän parantamista.

Jos Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnat muodostaisivat nauhakaupungin, olisi moottoritien liittymien tärkeysjärjestys omissa käsissä ja elinkeinohankkeiden houkutteleminen tehokkaampaa.

Rautatien kehittämisen edunvalvontaan pätee sama kuin moottoritien liittymiin. Riihimäki – Hämeenlinna kokonaisuus voisi painoarvollaan nopeuttaa kolmannen raiteen rakentamista. Raidekapasiteetin lisääminen on kaikkien etu, muttei toteudu ilman poliittista voimaa.

Poliittista kansanedustajavoimaa on Riihimäen ja Hämeenlinnan alueella nyt kuuden edustajan verran: Hämeenlinnalla kolme, Riihimäellä kaksi ja Lopella yksi. Edustajat ovat viidestä puolueesta ja suurista puolueista vain keskusta on ilman edustajaa.

Terveydenhuollossa on Riihimäellä ja Hämeenlinnalla jo valmis yhteistyö. Nykyisessä sairaanhoitopiirissä Hämeenlinnan ja Riihimäen sairaalat muodostavat kaksoissairaalan ja työnjakoa hiotaan ja kehitetään jatkuvasti.

Hyvinvointipalvelujen eli sosiaali- ja perusterveydenhuollon yhteensovittamiselle on hyvät edellytykset. Nauhakaupungin alueella on jo käytössä tai suunnitteilla useita lupaavia toimintamalleja. Poimimalla parhaat käytännöt syntyy erinomainen lopputulos.

Asukasluku vaikuttaa kaupungin painoarvoon ja vetovoimaan. Hämeenlinna on nyt suuruudeltaan neljästoista ja Riihimäki sijalla 37. Nauhakaupunki nousisi yli 140 000 asukkaallaan Turun jälkeen seitsemänneksi Jyväskylän edelle.

Lähin kilpailija Lahti jää Nastolalla vahvistettunakin alle 120 000 asukkaan. Nauhakaupunki olisi valtakunnallisesti vahva voimatekijä ja muodostaisi Helsinki – Tampere akselin keskikohdalle edellytykset todelliselle kasvukäytävälle. Näpertelyn ja omaan napaan tuijottamisen aika on ohi.

16 kommenttia artikkeliin “Lopetetaan näpertely – perustetaan nauhakaupunki”
  1. avatar Seppo sanoo:

    Hyvää huomenta Hämeenlinna ja ympäristö!Taas tulee Seppo Rehuselta täyttä asiaa,niikuin aina!Kiitos ja hyvää kevättä!

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Kiitos, hyvä Seppo -kaima
      Tunnustus tuntuu aina hyvältä. Samoin hyvää kevättä!

  2. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Nauhakaupunkiajattelu ei tuone mitään lisäarvoa Lammilla asuvalle Hämeenlinnaan veroa maksavalle asukkaalle. Lahti on koko ajan niin lähellä ja niin hyvän yhteyden takana, että Riihimäkeen ei kannata missään tapauksessa lähteä edes polkupyörällä.
    Lahti ja Nastola aukasmäärältään yltää tuohon Sepon mainitsemaan asukaslukuun. Lahti ylittää kuitenkin ympäristökuntineen, johon osa Hämeenlinnasta kuuluu, huomattavasti kuvitellun nauhakaupungin väestöpohjan.
    Hämeenlinna voisi kehittää osaa alueestaan nimenomaan vahvalla yhteistyöllä Lahden suuntaan.
    Hämeenkosken koululaiset jättävät tulevaisuudessa Hämeenlinnan koulut jne.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Antti
      Ei nauhakaupungin perustaminen mitenkään pakota matkaamaan Lammilta Riihimäelle yhtään sen useammin kuin nytkään.
      Onko nauhakaupungista jotain haittaa lammilaisille?
      Yhteistyö nauhakaupungin ja uuden Lahden välillä on erittäin suositeltavaa. Nämä kaksi merkittävää kaupunkikeskusta ovat suhteessaan pääkaupunkiseutuun hyvin samankaltaisia ja yhteisiä intressejä on varmasti. Tosin yhteistyölle oli parhaat edellytykset kymmenkunta vuotta sitten, kun Tarmo Pipatti oli Lahden kaupunginjohtaja ja Tapani Hellsten Hämeenlinnan. Harmi, että siihen aikaan ei luotu pääkaupunkiseutuun nähden ulkokehällä olleiden kaupunkien yhteistä rintamaa, vaan Hämeenlinna ja koko Hämeen maakunta suuntasi katseensa Uudellemaalle.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Seppo Rehunen

        Huomasitko, sanoin ettei nauhakaupungista ole lammilaisille mitään oleellista hyötyä, en kirjoittanut mistään pakottavista matkoista. Vertasin vain olemassa olevaa ja luultavasti tulevaisuudessakin lammilaisille tärkeimpiä yhteistyöseutuja.
        Kysyt mitä haittaa lammilaisille on nauhakaupungista. Sama haitta, kuin Pisararadasta on hämeenlinnalaisille. Veroeuro kelpaa, mutta vastinetta et saa.
        Olivatko nuo mainitsemasi herrat kykenemättömiä, kun eivät saaneet aikaan mitään kummempaa kertomasi mukaan parhaiden edellytysten aikaan.
        Tänä päivänäkin jaetaan politiikkoja päijät-hämäläisiin ja kanta-hämälaisiin ymmärtämättä kokonaisuutta. On jopa ehdokkaina sellaisia, jotka kertovat ajavansa esim. Kanta-Hämeen asioita Päijät-Hämeen kustannuksella, nurkkapatriootteja oman edun tavoittelijoita.

  3. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro Antti!
    Sepon nauhakaupunkilinja istuu luonnikkaammin kokonaiskuvassa.
    Jos hänen suunnitelmansa toteutuisi,
    olisi Hämeenlinna se pihvi sämpylän välissä,
    josta myös lammilaiset hyötyisivät.
    Kaikki riippuu siitä, osaammeko äänestää
    myös kaupunkimme kokonaisuuden kehittäjiä/eheyttäjiä,
    näpertelijöiden ja vain omaa etuaan ajavien poliitikkojen tilalle.
    Riitta

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Kokonaiskuvassa pelkkä pihvi ei ole kuoria kummempi eikä saa ollakaan.
      Ei vain ole mitään selkeätä kuvaa miten tuosta lammilaiset hyötyisivät. Tällä hetkellä näyttää siltä, että esim. juuri kouluasiat oppilaskadosta johtuen siirtynevät kuivan pihvin suuntaan.
      40 km itään, tai 40 km länteen on lammilaiselle sama matka, kummassa suunnassa on paremmat palvelut. Moni lammilainen katsoo niiden olevan itäpuolella, vaikka eivät ole suuremmassa kokonaisuudessa itään päin kallellaan.

  4. Terve Seppo!

    Erinomainen idea, kerrankin olemme lähes täsmälleen samoilla linjoilla. Paitsi siltä osin, ettei Nauhakaupunki voita sillä mitään, että Hämeenlinna jättää keskustansa kehittämättä…

    Kuten kirjoituksessani (http://iisakki.blogijanne.fi/2015/02/19/sote-stoppasi-nyt-kasvukaytavakunta-kehiin/) totesin, olen epämuodollisesti keskustellut tästä muutamien seutujen poliitikkojen kanssa. Vastaanotto on ollut yli puoluerajojen varovaisen rohkaisevaa. Hämeen Sanomat kysyi jutussaan kantoja lähinnä niiltä poliitikoilta, joiden kanssa ei ole ehditty puhua 🙂

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Iisakki

      Kiitos kannanotostasi. En ole kirjoittanut, ettäkö Hämeenlinnan pitäisi jättää vanha liikekeskustansa kehittämättä. Entisestä kaupallisesta keskuksesta on muotoutumassa paitsi hallinnollinen niin myös viihde-elämän ja hyvinvointipalvelujen keskus.

      Vanhalle ruutukaava-alueelle tulee pikkuhiljaa lisää monimuotoisia kahviloita, ravintoloita, viinitupiakin. Tätä kehitystä kannattaa tukea vapauttamalla näitä palveluja käyttävät asiakkaat laajoja kansalaispiirejä (en ole yksin) ärsyttävillä liikkumisen vaikeuttamistoimilla.

      Muuten, kannatan lämpimästi vaiheittaista etenemistä pysäköintiasiassa. Ensimmäinen vaihe voisi olla kesäkuukausien maksuton kiekkopysäköinti torin lähikortteleissa. Toinen vaihe voisi olla ympärivuotinen maksuton kiekkopysäköinti torin lähikortteleissa. Toriparkin pitkittynyt pitäminen yhtenä vaihtoehtona on ihan turhaa heikentänyt asukkaiden luottamusta päättäjiin. Kun kerran torin aluspysäköintiä ei tule, olisi se kannattanut poistaa vaihtoehtoluettelosta kaksi vuotta sitten.

  5. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro Iisakki!
    Hämeenlinnan keskusta on nykyään laajempi käsite, kuin tori.
    Riitta

  6. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Nyt kun kysyit Iisakki…
    Näin mä sen oon suunnitellut,
    kaavoittaessani vähä suuremmalla
    harpilla Hämeenlinnan keskustaa 😀
    Riitta

  7. avatar Seppo sanoo:

    Kärkölä,vaikka kuuluukin Lahden talousalueeseen, ei kelvannut Hollolalle eikä liioin Lahdelle! Kun yhteistä rajaa on Hämeenlinnankin kanssa, niin siinä Hausjärven rinnalla,ja vain 35 km Riihimäeltä, toivotetaan ilomielin tervetulleeksi tähän *nauhakaupunkiin*! Ei jätetä yksin!

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Kärkölä olisi kelvannut Lahdelle isommassa kokonaisuudessa ja kokonaisuutta ajatellen Kärkölä on kuten sanoit Lahden talousaluetta.
      Mistään nauhakaupungista ei Kärkölä tulisi mitään konkreettista hyötymään. Ne, jotka Kärkölässä veroa maksavat, heidän rahansa mielellään nauhakaupunki tai mikä tahansa kaupunki vastaan ottaa. Kun pitäisi vastinetta tarjota veroille niin rahaa ei vain yksinkertaisesti olisi.
      Eli toisinpäin ei jätetä yksin, mutta toisinpäin velvoitetaan olemaan yksin, se on Kärkölän kohtalo, kuten kaikkien liitoskuntien.
      Onhan Hämeenlinnassakin irvokkaasti tehty päätös, että keskustaajamaa kehitetään jopa utopistisin hankkein. Muu osa onkin sitten veronmaksajan roolissa.

  8. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro Iisakki!
    Sen verta pitää tarkentaa Enkeliranta-kantaani,
    jotta en kannata sinne massiivista betoni-slummi-suunnitelmaa.
    En kannata veronmaksajien kuppaamista auto-parkki-keisseissä.
    Meille riittänee kauppakeskus G:n epäonnistunut arkkitehtooninen julkisivu-mörkö.
    Rehusen Sepon väljempää näkemystä Enkelistä dikkaan.
    Puistomaisemaa pitää olla, se on uudempaa ajattelua
    maailman metropoleissa.
    Siihen keskusta-harppini ympyrän sisään mahtuu myös
    unelmani rautatie-aseman asunto-parkki-ympäristösuunnitelma.
    Se on varsinainen kultakaivos tulevaisuudessa.
    Varikonniemeen mahtuu vallan mainiosti sun pilvenpiirtäjäsi.
    Riitta

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Riitta kiteyttää erinomaisesti Hämeenlinnan keskustan lähialueiden kehittämisjärjestyksen. Olen samaa mieltä.

      Kaikessa tulevassa kehittämisessä tulee painottaa rakentamisen väljyyttä, sekä sen sopivuutta ympäristöön ja kaupunkikuvaan. Olisipa meillä vielä julkisivulautakunta – ja sillä tyylitajua!

Jätä kommentti

css.php