Entisen liikekeskustan harkittu alasajo?

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 11.4.2015

Hämeenlinnan entinen kaupallinen keskusta on hiljentynyt. Onko hiljeneminen tapahtunut vahingossa vai onko se harkittu seuraus kaupungin tekemistä tai tekemättömistä päätöksistä.

Tiiriön pelättiin kaksikymmentä vuotta sitten kuihduttavan silloisen liikekeskustan. Pelko oli aiheeton ja Tiiriö on onnistuneesti täydentänyt seutukunnan myymälöiden valikoimaa ja houkutellut ostajia kauempaakin.

Miksi Tiiriön nykyiset noin sata kauppaa eivät vieneet keskustan elinvoimaa? Syitä on ainakin kaksi. Ensinnäkin keskustan liikkeet eivät siirtyneet Tiiriöön, vaan perustivat sinne haaramyymälät. Toiseksi Tiiriö on monipuolistunut ja laajentunut vähitellen samaan tahtiin ostovoiman kasvun ja kysynnän kanssa.

Goodmanin kauppakeskuksen vaikutus vanhaan liikekeskustaan on dramaattinen. Goodmanissa on kauppoja noin kolmekymmentä vähemmän kuin Tiiriössä, mutta niistä suuri osa siirtyi entisestä keskustasta ja vanhat liiketilat tyhjenivät kerralla. Eivätkä tilat ole täyttyneet, vaan liikkeitä on lopetettu lisää. Torikaupan osittainen siirtyminen kesällä Goodmanin aukiolle tyhjentää torinkin.

Väite siitä, että Goodman on kiinteä osa keskustaa, on väärä. Goodmanin myötä kaupallinen ydinkeskusta siirtyi moottoritien päälle eikä luontevaa yhteyttä autioituneeseen vanhaan keskustaan ole. Kävelymetrejä on liikaa Tavastilaa lukuun ottamatta.

En ymmärrä, miksi liikkeenharjoittajien ja yrittäjien yhdistykset seuraavat muutosta passiivisina. Keskustan kauppiaissa on monia fiksuja yrittäjiä, mutta silti osa heistä sanoo toistuvasti julkisuuteen, että hyvin menee. En usko näihin puheisiin ja hämmästelen pelkoa sanoa ongelma ääneen.

Hämeenlinnan Yrittäjät on jumittunut omituiseen ratkaisuun vanhan keskustan elävöittämiseksi: torin alle kaivettavaan maksulliseen pysäköintiluolaan. Ehkä järjestössä ei ole huomattu, että vanhan liikekeskustan kanssa kilpailevissa lähialueen liikkeissä ja keskuksissa on maksuton pysäköinti. Siis maksuton.

Kaupungin päättäjät ovat kääntäneet keskustan kehittämisessä katseet vuoteen 2030. Ruutukaavakeskusta kumisee kuitenkin tyhjyyttään tänään, huhtikuun 11. päivänä vuonna 2015. Mahdolliset keskustan tulevaisuuden asukkaat eivät tuo leipää kauppiaille nyt, eikä ole varmaa, onko entisessä keskustassa tätä menoa lainkaan kauppoja vuonna 2030.

Onko mitään tehtävissä?

Kun parantavaa hoitoratkaisua ei ole, suosittelen ensiapua. Reilu viisitoista vuotta sitten huputettiin keskustan maksulliset pysäköintimittarit aina joulun alla ja kaupat pullistelivat ostajia. Ehdotan, että lopetetaan näpertely ja kaupunginvaltuusto muuttaa pysäköinnin koko keskustassa maksuttomaksi seuraavassa kokouksessaan. Onkohan tämäkin ensiapu jo myöhässä?

12 kommenttia artikkeliin “Entisen liikekeskustan harkittu alasajo?”
  1. avatar Panu Kekäle sanoo:

    Erinomainen kirjoitus! Allekirjoitan. Tiedän useammankin yrittäjän keskustan itälaidoilta allekirjoittavan tämän.

  2. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Tuossa on sellainen ongelma, että onko siellä vanhassa keskustassa jokin liike, johon minun pitää mennä, oli sitten pysäköinti maksullista tai maksutonta. Tiedossani ei ole sellaista liikettä. En minä ole kauppakeskus Goodmanissakaan käynyt, kun ei ole tarvetta. Tuskin siellä mitään erityistä on.

  3. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Seppo!

    Hämeenlinnan autopaikoituspolitiikkaa en ymmärrä. Miksi nähdään hirvittävästi vaivaa, että autojen pysäköinti on mahdollisimman hankalaa. Torilla ja sen ympäristössä sekä muutamissa muissa paikoissa toki ymmärrän maksullisuuden, mutta kiekollinen maksuttomuus tulisi olla pääsääntö koko cityssä.

    Kun nyt entinen kaupallinen keskusta autioituu kovaa vauhtia, tilannetta yritetään paikata mm. Engelinrannan isolla asuntorakennusoikeudella ja nopealla toteutusaikataululla. Vekan varikkoalue ja rautatieaseman lähialue tulisi rakentaa ensin ja vasta sen jälkeen Engelinranta. Tämä ratkaisu antaisi lisäaikaa miettiä uusiksi keskustan autopaikoitusasiat.

    Katselin äsken Espanjassa autopaikoitusta cityalueilla. Poliitikkojen tulisi ottaa sieltä oppia. Myös autoilijoiden. Autojen välissä oli tilaa enintään puoli metriä. Hämeenlinnassa useimmille autoilijoille tällainen väli ei riitä.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Leksa

      Eipä kaupungin autopaikoituspolitiikalle juuri taida ymmärtäjiä olla muitakaan. Nykyinen linja on sekä yritys- että asiakasvastainen. Samalla se on kaupungin kokonaisedun vastainen.

      Miettimistä ja harkinta-aikaa antaa sekin, että emme me mikään uusia asukkaita houkutteleva seutu ole. Tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana on seutukuntamme väkiluku vähentynyt 34 henkilöllä. Hattulassa on lisäystä 18, Hämeenlinnassa vähennystä 47 ja Janakkalassa vähennystä 5. Otanta-aika on lyhyt, mutta kertoo silti melkoisesti.

      Olen samaa mieltä uusien alueiden rakentamisjärjestyksestä ja pidän asemanseutua sekä järkevimpänä että houkuttelevimpana rakentamisalueena. Sielläkin pitää paikoitus ratkaista ja mieluiten yhteistyössä VR:n kanssa niin, että Hämeenlinnan seudulta on koko Suomen miellyttävin ja sujuvin henkilöauto-junayhteys Tampereelle ja Helsinkiin.

      • Hei. Kirjoitin tämän taannoin – sivuaa aihetta

        Hämeenlinna – pysäköintihelvetti

        Arvoisat lukijat. Lainaan heti tässä alussa Suomen Perustuslain 2. luvun (Perusoikeudet) pykälää 6 (yhdenvertaisuus): ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
        Valta Suomessa on kansalla – ei virkamiehillä. Hämeenlinna on pirstoutunut toisistaan etäällä oleviin aluekeskuksiin. Luontaisin ja tehokkain tapa liikkua on oma auto. Eri syistä kuljetustarpeemme ovat erilaisia. Goodmanin valmistuttua liikennemäärät keskustassa ovat kasvaneet.
        Ainakin minusta viranhaltijoiden aikaa ja veronmaksajien rahaa on haaskattu Hämeen Sanomissa olleeseen artikkeliin sakkorysistä. Toivottavasti pysäköinnin virhemaksujen momentilla olevat eurot käytetään parkkipaikkaa tarvitsevien hyväksi. Tuulilasikiekkoilu raastaa. Onhan se toisaalta hyötyliikuntaa, kun käy noin puolentoistatunnin välein happihyppelyllä säässä kuin säässä. Yrittäjille se on vielä suurempi rasite kuin asukkaille, joista suuri osa onneksi opiskelee tai on työssä päivät.
        Keskustassa asuu kuitenkin paljon eläkeläisiä, joille taloyhtiöt eivät pysty paikkaa takaamaan.
        Kaavoitettaessa aikanaan kukaan ei osannut arvioida autokannan kasvua. Itse sukkuloin Saaristenkadun, Eteläkadun ja Keskussairaalan pyhää kolminaisuutta. Jokaisena päivänä vaanii pysäköinninvalvoja lappuineen etten vaan riko lakia.
        Yrittäjistä osalla on taloyhtiöiden nimeämiä paikkoja, mutta valtaosa on samassa ikeessä paikattomien asukkaiden kanssa. Voin vain sääliä kahvilanomistajaa, joka essu päällään singahtelee autolleen ja toivoo ettei valmistuva annos pala pohjaan. Suurin osa asiakkaista tulee kauempaa lähiöistä ja takuulla autolla.
        Olen kokeillut julkista liikennettäkin. Se toimii hyvin mutta hämäläiseen tyyliin harvoin. Ymmärrän, että pysäkeille on matkaa, koska asumme hajallaan. Olin lähteä eräänä lauantaina Aulangolle konserttiin. Soitin ja kysyin, koska bändi alkaa soittaa. Tarkistin bussin aikataulun ja huomasin, että viimeinen vuoro lähtisi ennen esityksen alkua.
        Paljoa en pyydä. Ensimmäinen toive on kohtuuhintainen asukaspysäköintitunnus, jolla kaupungin keskustassa asuvalla olisi oikeus pysäköidä vyöhykkeittäin nimikoiduille paikoille kadunvarteen. Easy park on ratkaissut joitakin ongelmia, mutta aikarajoituksineen se on torso. Toinen pyyntö olisi lisäpaikkojen rakentaminen maan alle. Älkää kuitenkaan koskeko Toriin. Se on keskustan henkireikä. Linja-autoaseman tienoo olisi rumuudessaan samalla hyvä kehityskohde. Pääkaupunkiseudulle tai Tampereen talousalueelle sukkuloivat bussimatkustajatkin selviäisivät kuivin jaloin terminaaliin. Yrittäjät hyötyisivät, kun painopiste Goodmanin ja muun keskustan välillä siirtyisi idemmäksi.
        Jokunen villasukissaan minttuteetä siemaileva varmasti vannoo autottomuuden nimiin. Pyöräteitä voidaan kehittää. Autotkin muuttuvat ympäristöystävällisemmiksi, kun hiukkaspäästöt pienenevät.
        Tosin sähköautojen hiilipäästöt vain siirtyvät sähköntuotantoon. Haluan lohduttaa lopuksi vanhuksia. Ikärasisteille sanon: ikäihmisiä on paljon – hyvä niin. Seuraavissa kunnallisvaaleissa kannattaa miettiä, mitä viestii. Heissä monessa on vielä virtaa ja jokaisella yksi ääni.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Kaupunkihan kayttää ”mamukorttia” asukasluvun tasaamiseen, mitä enemmän paikalliset muuttaa pois sitä enemmän kaupunki ottaa vastaa mamuja ensisijoituskuntana kun oleskelulupa on saatu!
        Tällä ”kikalla” aiemmatkin vuodet on saatu plussalle!

  4. Goodman on muuttanut kaupungin keskustan kuviot totaalisesti. Toriparkki on syytä unohtaa, ketä se palvelisi? Eihän torin ympärillä ole enää kuin kirkko, raatihuone ja entinen lääninhallitus. Liikkeet ovat suurelta osin häipyneet ja tuskin tulevat takaisin. Jos jotain halutaan todella elvyttää niin silloin pitäisi vetää alas nykyinen Linnan kauppakeskus ja antaa tontin omistajille riittävästi rakennuslupaa jotta paikalle saadaan yksityisvetoisesti korkea rakennus ja sen alle lisätyn rakennusoikeuden maksuksi parkkipaikkoja myös muille kuin talon asukkaille tai siinä oleville toimistoille.
    Hämeenlinnan tulisi myös harkita nykyistä maksullista parkkipolitiikkaa. Kohtuullisten asukasparkkilupien myyminen on yksi keino. Aseman lähellä tulisi erityisesti mahdollistaa kauempana työssä käyvien parkkeeraus kohtuu kustannuksin. Sillä myös tuettaisiin kaupungin asemaa houkuttelevana asuinpaikkana myös muualla töissä käyville.

  5. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Seppo!
    Eilen tuli uutisista Lahden toriparkin avajaisista. Hieman tunnelmasta tuli sellainen olo, että kannattiko. Asukkaat eivät halua maksaa paikoituksesta, ja parkin ympäristön yritykset eivät halua maksaa investointikustannuksia. Lahti on toriparkille liian pieni ja hajanainen kaupunki.
    Hämeenlinnassa on sama juttu. Tori pitäisi ruuduttaa kiekollisiksi parkkipaikoiksi. Sillä lailla saataisiin nopeasti lisättyä liikevaihtoa alueen liikkeisiin. Tätä menoa niiltä happi. Ei kannata haalia lisää yritystoimintaa, jos ei kyetä pitämään kiinni vanhoista yrityksistä.
    Markkinat voidaan siirtää toiseen paikkaan, tai pitää tori kerran kuussa autottomana. Markkinat vetovoimatekijänä on menettänyt tehonsa. Eihän sieltä saa ostettua edes hevosta.
    Marjatta vei ääneni, kröhöm. T. Hessu K.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Heikki
      Marjatta ansaitsee äänesi, ja monen muunkin äänen.
      Lahden toriparkin osalta sain kanssasi saman tunteen epäilevistä kommenteista.
      Meillä on keskustan paikoitusasiassa kaksi erilaista tarvetta ja tarvitsemme myös kaksi erilaista ratkaisua: ensinnäkin liikkeiden lyhytaikaisen asiakaspaikoituksen tarve sekä toiseksi pitkäaikainen kiinteistöjen asukkaiden sekä keskustan työntekijöiden paikoituksen tarve.
      Lyhytaikaisen paikoituksen ainoa liikkeiden kannalta kilpailukykyinen vaihtoehto on maksuttomuus, jota kaupunki ei tunnu omaksi ja liikkeenharjoittajien tappioksi edes harkitsevan. Maksuttomuus on mahdollista ainoastaan katujen varsilla ja yleensäkin maan päällä. Goodman, Citymarket ja Tavastila ovat tässä suhteessa positiivisia poikkeuksia katettuine maksuttomine pysäköintipaikkoineen. Tähän kilpailuun ei keskusta pysty ja on myös siksi tuomittu häviämään. Ostavien asiakkaiden ylivoimainen valtaosta liikkuu autolla nyt ja tulevaisuudessa.
      Pitkäaikainen autopaikkojen tarve on puhtaasti kiinteistöjen omistajien ongelma eikä siihen tule sotkea veronmaksajia millään lailla. Torinalusparkki on tähän tarkoitukseen teoriassa mahdollinen, mutta käytännössä hinnan kalleuden sekä keskustan yritystoiminnan kahden vuoden täydellisen lamaannuttamisen takia mahdoton.
      Kaupungin päättäjille on esitetty kasapäin hyviä ja toimivia vaihtoehtoja keskustan yrittäjien toiminnan tukemiseksi pysäköintiasiassa. MIssä viipyvät vanhan keskustan kauppojen kilpailukykyä tasapainottavat päätökset?

  6. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Seppo!
    HäSa:ssa oli juttu keskustan liiketilojen tyhjillään olosta. Eikö ne kannattaisi kaavoittaa asunnoiksi? Jos ei raha liiku bisneksessä, ne kannattaisi remontoida asunnoiksi eikä pilata E-rantaa. Parkkipaikat pitäisi kaavoittaa torille.
    Kantakaupunkilaisia tietysti ärsyttää, että liitoskunnista heitellään kehittämisehdotuksia, mutta keskustalle pitäisi tehdä jotakin -enkä tarkoita puoluetta.
    Jännä juttu, että Lidl kustantaisi omat ilmaiset parkkipaikat: tästä voi vetää johtopäätöksen, ettei kaupungin pidäkään kustantaa parkkipaikkoja vaan yritysten.
    Kovasti vaalitulos ärsyttää ihmisiä. Miksi? T. Hessu K.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Heikki!
      On jo edistystä, että nyt ollaan huolissaan tyhjistä liiketiloista. Alkuunsahan väitettiin, että tilanne on ohimenevä ja liiketilat täyttyvät. Kuitenkin uusia liikkeiden lopettamisia on tullut ja ehkä vieläkin odotettavissa.
      Tietoisuus vanhan keskustan kehittämisen tarpeesta lisääntyy vähitellen. Yhdessä jos toisessa keskustan yhdistyksessä (niitähän meillä on monta!) keskustellaan epävirallisesti toimenpiteistä, mitkä edes hiukan vähentäisivät kynnystä tulla keskustaan. Moni näistä esityksistä koskee pysäköintiä, mutta pieniäkään esityksiä ei uskalleta tehdä kaupungille yhdistysten nimissä. Hämmentävää ja kauppiaiden kannalta tuhoisaa!
      Tavastilan osalta ihan pieni tarkennus. Lidlin ehto vuokrata liiketilaa Tavastilasta on, että ulkopysäköinti on maksuton. Tämä ehto on asetettu kiinteistölle ja sen haltija on omasta puolestaan ottanut esityksen vakavasti ja on valmis kustantamaan pysäköinnin. Näin kiinteistön omistaja saa kiinteistöönsä uuden vuokralaisen tai parhaassa tapauksessa useampia uusia vuokralaisia.
      Aikanaan uranuurtaja pysäköintipaikan maksajana oli kauppias Reijo Riihimäki, joka jo yli kaksikymmentä vuotta sitten maksoi silloisen Kaivokadun ulkopysäköintipaikan asiakkaille maksuttomaksi. Riihimäki siis maksoi pysäköintipaikasta kaupungille ja pysäköintipaikkaa saivat käyttää kaikki kaupunkilaiset vapaasti.

  7. avatar Jussi sanoo:

    Minä en oikeastaan ihmettele miksi esim kaupunkikeskustahdistykseltä ole tullut ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi kun katsoo ketä yhdistyksen johdossa istuu. Sama ryhmä joka ajoi toriparkkia eteenpäin kuin käärmettä pyssyyn. Tavoitteena saada kiinteistösijoituksilleen maksimaalinen arvon nousu?

Jätä kommentti

css.php