Onko Hämeenlinnan lyseo pakko lakkauttaa?

Kolumni julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 5.8.2015

Olen pitänyt leikinlaskuna, kun on esitetty Hämeenlinnan lyseon lukion lakkauttamista. Nyt tämä kummallinen aikomus on edennyt niin pitkälle, että uhka lopettamisesta on todellinen.

Lyseon historia ulottuu 142 vuoden päähän. Hämeenlinnan suomalainen Normaalilyseo aloitti vuonna 1873 nyttemmin entisenä postitalona tunnetussa kiinteistössä. Juuri tätä koulua kävi myös kaupunkimme oma poika Jean Sibelius, jonka mukaan entisen koulun ohi kulkeva katu on nimetty.

Koulu siirtyi vuonna 1888 uusrenesanssia edustavaan uuteen kiinteistöön, joka oli silloin ja on yhä edelleen yksi kaupungin edustavimmista rakennuksista. Arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelemissa tiloissa 127 vuotta toimineen koulun perinteet aiotaan nyt katkaista.

On vaikea ymmärtää, miksi Hämeenlinnan päättäjät pohtivat kaupungin keskustaan erinomaisesti sopivan lyseon lukion siirtämistä tai oikeammin lakkauttamista. Lakkauttamisestahan tässä on kyse, vaikka kaunistellen puhutaankin kahden lukion yhdistämisestä.

Suurlukiota perustellaan opiskelijoiden valinnanvapauden paranemisella. Peruste ontuu kahdesta syystä: ensinnäkin keskustan kummassakin lukiossa on erinomaiset valinnaisuudet ja toiseksi nykyiset lukiot sijaitsevat niin lähekkäin, että harvinaista ainetta opiskelevat voivat kokoontua yhteiseen tilaan. Tästä on kokemustakin Hätilän lukion ajoilta.

On helppo löytää syitä, miksi lyseon lukion tulee jatkaa nykyisissä tiloissa. Lukioita on koulun tiloissa todellisuudessa kaksi: lyseon lukio ja aikuislukio. Koulun tiloja on vuosikymmenten kuluessa kunnostettu vastaamaan juuri näiden opiskelijoiden tarpeita. Ensi vuonna tulevat uutena tarpeena sähköisen ylioppilastutkinnon tietotekniset vaatimukset.

Lukioiden opiskelijat tuovat keskustaan yhdeksän ja puolen kuukauden ajan vuodesta eloa ja lukioiden siirtäminen pois lisäisi autioitumista. Kun keskustan elävänä pitämisen sanotaan olevan yksi kaupungin kehittämisen päämääriä, tulee päätösten tukea tätä eikä kiihdyttää keskustan hiljenemistä.

Mielikuvan merkitys on kaupungille tärkeä. Lyseoon ja mielikuvaan siitä kuuluvat Sibeliuksen lisäksi presidentti Juho Kusti Paasikivi, Suomen kielen kehittäjä ja moniosaaja Emil Nestor Setälä, runotaituri ja boheemi Eino Leino sekä lähimenneisyyden musiikin mestareista esimerkiksi Vexi Salmi ja Irwin Goodman.

Hämeenlinnan etu on toimia niin, että vahvistamme määrätietoisesti niitä myönteisiä mielikuvia, mitä meistä jo valmiiksi on. Näihin mielikuviin liittyy maine koulukaupunkina sekä maine vehreänä ympäristöään, historiaan ja perinteitään kunnioittavana vanhana kulttuurikaupunkina.

Tätä mainetta kannattaa vaalia erityisellä huolella eikä pilata osaa siitä tuhoamalla lyseon lukio perinteineen.

16 kommenttia artikkeliin “Onko Hämeenlinnan lyseo pakko lakkauttaa?”
  1. avatar Jaska sanoo:

    Tervehdys Seppo

    Nämä lakkautukset ja yhdistämiset ovat nyt arkipäivää, eikä niille kuntalainen enää mitään voi. Kiemunki ja Rautio kumppaneineen suorastaan hekumoivat erilaisilla julkisten palveluiden supistamisilla ja leikkaamisilla. Rautio on haaveillut idänpään terveysaseman alas ajosta ja Kiemunkihan uhosi joitain vuosia sitten lakkauttavansa pääterveysasemankin ja perustavansa paikalle hotellin. Ameriikkaa here we come. No kohta näemme varmasti myöskin vähimmät veljemme siltojen alle majoittuneena – olishan se niin hianoo kun tähtilippu liehuis kaupungin talolla.

  2. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro kaikille!
    Tämä on tunnekysymys ja nimenomaan lukioissa se konkretisoituu.
    Itse olen HYK:n kasvatti ja olen sitä mieltä, että ala-asteet ja yläasteet voivat olla missä tahansa, mutta lukioita jo kilpailusyistä pitää olla muutama. Pidetään Sibelius-vuonna jonkinlaista rotia! T. Hessu K.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hienoa Heikki, että HYK:n kasvattina näet Lyseon arvon kaupungille. Meidän jälkikasvustamme on käyty sekä HYK:iä että Lyseota ja omat tunnesiteeni ovat olleet HYK:in puolella. Aikoinaan aivan 1990 -luvun alkuvuosina keräsimme kansalaisadressia HYK:in puolesta ja sen lakkauttaminen viivästyi lähes kahdellakymmenellä vuodella.

  3. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Vuosien varrella on kertynyt omakohtaistakin kokemusta siitä,
    miten asioita esittelevällä virkamiehellä on kohtuuttoman suuri valta
    ohjata asioita tiettyyn suuntaan.
    Joskus se on heille suorastaan pakkomielle, joka istutetaan poliitikon korvien väliin
    ns. ainoana totuutena.
    Ihmettelen, eikö poliitikkoja koskaan vaivaa se, miten helppo heitä
    on manipuloida.
    On häpeä ettei kulttuurihistoriallisestikin erittäin merkittävällä
    lyseolla ole Hämeenlinnan päättäjien mielissä mitään painoarvoa.
    Riitta

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Riitta

      Virkamiehillä on valtaa niin paljon, mitä valitsemamme luottamushenkilöt heille antavat. Osin virkamiesten valta perustuu myös heidän tekemiensä esittelyasiakirjojen sisältöön, joka voi olla väritettyä haluttuun suuntaan. Lyseon kohdalta taitaa olla myös tästä kysymys.

      Odotan päättäjiltä kriittistä suhtautumista, teräviä kysymyksiä virkamiehille sekä omaa päättelykykyä siitä, mikä on pitkän ajan kestävin ja arvokkain ratkaisu Hämeenlinnan kannalta. Valinta näyttää yhä useammin tehtävän historiallisten/ympäristöllisten arvojen sekä vastaavasti lyhyen tähtäimen taloudellisten arvojen välillä. Liian usein lyhytnäköisyys vie voiton.

      Mainetta, imagoa ja perinteitä ei kannata myydä halvalla.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Seppo!
        Jos luottomiehet kyselee virkamiehiltä he heti vastaa: ”Taas persut kuisaa!” Niin se menee täs kaapunkis!
        Täällä ei osata edes yhdistää amattikoulua ja lukiota niin jotta sen voisi ihan jo aikatauluteknisesti käydä muu kuin ruutukaavalla asuva ja hällekin kovin vaikeasti!
        Muualla osataan, onko se täällä virkamiesten pöljyys vai huonolahjaisuus. Minkähän ”lukion” he on käyneet?

  4. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys Seppo!
    Blogistasi lähetin muutamalle ystävälleni tiedon, jot taas puuhataan
    lyseon lynkkaamista.
    He ovat asettuneet eri puolelle Suomea.
    Aina kun satumme tapaamaan,
    hehkuttavat he rinta rottingilla, jot ovat käyneet ko. lyseota.
    Kuittasin heille,
    -Mitäs aiotte tehdä, estääksenne tämän typeryyden?
    Itselläni ei ole ns. oma lehmä ojassa,
    mutta Hämeenlinna on minulle hyvin rakas,
    historiamme tiettyjen kivijalkojen vuoksi.
    Olet oikeassa Seppo,
    ”Mainetta, imagoa ja perinteitä ei kannata myydä halvalla.”
    On asioita, joilla on rahalla mittaamaton arvonsa.
    Riitta

  5. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Minulla ei ole siteitä lyseoon, muistan vain nuoruuteni Janakkalasta, että minua joitakin vuosia vanhemmat kävivät lyseota. Itse taas olin Turengin Yhteiskoulun ensimmäisiä oppilaita. Koulun 2 luokka perustettiin Hämeenlinnan koulupudokkaista (myös lyseon). Jos TV:ssä esitetään merkkihenkilön henkilökuva tai luet heidän muistelmateoksiaan/elämänkertoja, tulee eteen usein että henkilö on käynyt maineekkaan Hämeenlinnan lyseon. Nykypäättäjillä ei ole sellaisia arvoja, että he kannattaisivat vanhan ja kunnioitetun säilyttämistä. Tärkeintä on saada oma kädenjälki näkymään, viimeisenä kukkasenaan tapahtumapuisto. Joku kirjoitti tämän lehden yleisönosastossa, kuinka turistivirrat suuntaavat kohti Hämeenlinnaan puistoa ällistelemään-epäilen. Konsertit on eri asia.

  6. avatar Leo Leppänen sanoo:

    En ole (vielä) perehtynyt Hämeenlinnan Lyseon lakkautusaikeiden taustoihin. Mutu-pohjalta ja muualta 9 vuotta sitten tänne muuttaneena hanke tuntuu oudolta. Yleensä näin merkittävä asia muhii pitkän aikaa koneistossa. Virallisen valmistelun taustalla lienee materiaalia ja alustavia kannanottoja, jotka ovat syntyneet poliitikkojen ja virkamiesten yhteisissä seminaareissa ym. tilaisuuksissa. En heittäisi tässäkään asiassa kaikkea ”sontaa” Kiemungin ja Raution niskaan, vaikka kumpikin toimii keskeisissä asemissa.
    Kuitenkin fakta on, että entistä radikaalimpaa tarttis tehdä kaupungin talouden tervehdyttämiseksi. Siis on luovuttava, leikattava, järkeistettävä jne. Verotus on nyt lähes tapissa. Velan kasvu pitäisi katkaista ja hoitaa keskussairaalan alijäämät.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Ei kaupungin tarvitse kääntää kuin yksi kivi. Tehostaa työntekoa, Linnan Infran työt jos ulkoistettaisiin, luulisin säästöjä löytyvän roppakaupalla. Muuallakin on ”löysää”, terveydenhuolto ja sosiaalitoimi toimivat enemmän asiakkaiden ehdoilla-heillä kiirettä riittää. Aina kun esitellään ”eläkeläisiä työssä” ollaan julkisella sektorilla. Siellä kun saat hiihdellä omaa tahtiasi, kahvitunti kestää niin kauan kuin juttuseuraa riittää. Yksityisellä sektorilla nämä kivet on käännetty 20-vuoden aikana. Virkamieskunta vain lisääntyy ja samalla tehottomuus kasvaa, näinhän ei pitäisi olla.

  7. avatar kriittinen veronmaksaja sanoo:

    Leo Leppänen on mielestäni kommentissaan todellakin oikeassa siinä, että jotain muuta kuin pelkkää muodollista näpertelyä on tehtävä, jotta HML kaupungin talous saadaan kääntymään riittävän oikean suuntaiselle uralle. Kaupunkimme rahankäyttö ja velanotto nimenomaan ei-pakollisiin investointeihin on ollut aivan viime aikoihin asti sen kaltaista, ettei mitään ongelmia olisi voinut havaita olevan olemassakaan. Kaikki kaupungin rahankäyttö pitäisi olla todella kriittisen tarkastelun alla ja on oltava valmius jopa keskeyttää aloitettuja projekteja, jos taloustilanne on todella hälyttävä.

    Olen itsekin ollut mukana työelämässä pitkäaikaisessa ”tuloksenparannusprojektissa”, jolloin jouduimme käymään läpi kaikki mahdolliset keinot lisätä yrityksen tuloja ja samanaikaisesti leikata kustannuksia mahdollisimman paljon ja tiedän ettei kyseessä ole mikään helppo juttu. Ymmärrän, että kaupungin talouden hoitaminen oikealle uralle ei ole kenellekään helppo tehtävä, mutta nyt tarvittaisiin vetovastuuseen myös todella kokeneita ja uskottavia johtohenkilöitä, jotka pystyvät viemään oikeasti läpi myös pakolliset ja inhottavat säästöihin liittyvät asiat. Nyt voisi olla käyttöä kokeneille sotaratsuille ns. senioriosaajille, joita löytynee myös HML:ssa.

    Suomalaiset ihmiset ovat useimmiten vaikeassa pakkotilanteessa järkeviä ja rationaalisesti ajattelevia ja he sopeutuvat hankalaksi koettuihin asioihin yllättävän hyvin, kun muutokset selitetään ja perustellaan rehellisesti ja oikealla tavalla. Nyt pitäisi lopultakin saada loppumaan tilanteen mukana ajelehtiminen ja päästä itse ruoriin ohjaamaan kaupungin taloutta kirkkaammille vesille.

    Tulevaisuutemme kannalta Suomen nuorison koulutus on avainasemassa ja se on varmasti tärkein investointimme. Koulutuksen tason vahingoittamista ei saa hyväksyä missään muodossa. Sitä voi verrata vanhaan sanontaan lyhytjänteisestä toiminnasta, jolloin syödään seuraavan vuoden siemenperunat. Hämeenlinnan lukioiden saavutuksia ja niiden perinteitä on myös syytä kunnioittaa vakavalla mielellä. Lukioiden yhdistäminen on mielestäni liian paniikinomainen toimenpide ja se täytyy panna jäihin toistaiseksi.

  8. avatar kriittinen veronmaksaja sanoo:

    Lisäyksenä vielä aiempaan kommenttiini.
    Kun Hamkin toimintojen aikanaan kerrottiin siirtyvän kokonaan Visamäkeen ja jolloin Myllymäen tilat jäisivät tyhjäksi, oli samantien selvää, että oli olemassa jokin suunnitelma jonkun oppilaitoksen työntämisestä tyhjiin Hamkin tiloihin. Sitten alkoikin vääntö ja kova kirjoittelu yleisönosastoja myöten siitä, kuka onneton sinne saadaan työnnettyä. No, nyt ” homekierroksen” jälkeen on paniikki jälleen päällä ja nyt sopivat uhrit on nimetty. Lukiot halutaan lähettää täyttämään tyhjää käyttämätöntä ja tuottamatonta tilaa ja näin samalla loppuu keskeisillä paikoilla sijainneiden perinteikkäiden lukioiden toiminta. Uusi sijainti olisi useimpien oppilaiden kannalta huono ja koulu on kerta kaikkiaan sivussa kaikesta. Kun Hamkin uudisrakennuksen rakentamisesta ja siirtymisestä aikanaan ilmoitettiin, niin silloin kehuttiin kilpaa (mm. Sari Raution toimesta) muutosta Hamkille saatavien säästöjen valtavaa määrää. Toki Hamk hyötyi hankkeesta, mutta olisi pitänyt olla rehellinen ja muistaa, että samalla jätettiin käyttämättömiksi valtavat koulutilat, joista on tullut kaupungille koko ajan käyttö- ja pääomakustannuksia.

  9. avatar Jukkis sanoo:

    Ollaanhan me viimeaikoina saatu paljon kaikkea ”kivaa” kuten suurissa kaupungeissa kuuluu ollakin. Pari parkkitaloa (melkein kolme) ,tapahtuman puiston ja hienon kauppakeskuksen. Lisäksi ollaan palkattu muutama konsultti suunnittelemaan kelluvia taloja, rautakaupan keskittymää, autokaupan keskittymää, pysäköintiä (taas) ja kaikkea muuta kivaa. ”Täytyy nähdä vähän pidemmälle” kuten eräs valtuustostamme totesi. Kouluilla ja perinteillä ei ilmeisesti siinä puuhassa ole niin väliä?

  10. avatar kriittinen veronmaksaja sanoo:

    Lauri Kivimäki nosti esille erään oikean asian kaupungin talouden kannalta. Se on Linnan Infran toiminta, joka on todettu muidenkin kuin konsulttien toimesta ilmeisen tehottomaksi ja sieltä on ilmeisesti saatavissa huomattavia säästöjä. Mielestäni se on poliittisen johdon tahdottomuutta, ettei uskalleta tai haluta puuttua kohteeseen, jonka toiminnan uudelleen organisoinnilla olisi saavutettavissa ilmeisesti useamman miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

    Demarit ilmoittivat valtuustossa Pasi Vesalan suulla, että ovat Ilkkalan keskustelun avauksesta pöyristyneitä ja eivät ilmeisesti edes myönnä ongelman olemassaoloa. Demarit eivät siis halua puuttua Linnan Infran tehottomuusongelmaan nopeasti ja tehokkaasti. Tämä johtuu ymmärettävästi siitä, että Linnan Infrassa on töissä paljon heidän äänestäjiään.

    Kokoomus totesi valtuustossa Sari Raution suulla ettei se halua pilata ”hyvää yhteistyön ilmapiiriä” eli suomeksi sanottuna he eivät uskalla koskea kepilläkään Linnan Infran muurahaispesää. Tälläinen Raution antama lausunto ei osoita kaupunginhallituksen puheenjohtajalta kaivattua vahvaa johtajuutta ja mielestäni se on kyyristelyä havaitun ja ison kustannusongelman edessä.

    On todella erikoista, että Linnan Infran kustannusongelmaan ei haluta puuttua rivakasti, jos kaupungin rahatilanne on niin kireä, että muissa todella tärkeissä kohteissa esim. koulutusasioissa lukioiden osalta joudutaan tekemään suoranaisia paniikkiratkaisuja. Nyt sitten ilmeisesti ”kattellaan” hissukseen pari vuotta ja kysellään mitä Linnan Infrassa haluttaisiin tehdä asian korjaamiseksi.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Enhän ole kunnantyöntekijöiden töitä valvomassa, mutta usein kun menee Tiiriön Citymarkettiin, seisoo parkissa1-2 Hml Veden autoa ja työntekijät pyörivät. Kyllä yksityisellä puolella täytyy eväät ostaa omalla ajalla. On varmaan kymmenkunta vuotta kun kuulin radiosta, kuinka erään Turun lähikunnan tekninen toimi on lopetettu. Siellä ainakin sanottiin pienyrittäjien olleen tyytyväisiä, kun työt lisääntyivät. Palkkasivat tietysti kunnan entisiä työntekijöitä tekemään entisiä töitään (kaikki eivät toki kelvanneet). Kunta kehui hommien hoituvat, ja säästöjä syntyneen. On edesvastuutonta, että eräät puolueet haluavat ylläpitää omaa ohutta kannatusetumatkaansa muiden veronmaksajien kustannuksella ylläpitämällä kaupungin kannattamattomia toimia. Mut kellä valta on se valtaa käyttäköön, vaikka väärin.

  11. avatar PERTTI HÄMÄLÄINEN sanoo:

    Itse en päässyt valitettavasti käymään tätä kuuluisaa koulua, kun muutimme Hämeenlinnasta Imatralle aloitettuani juuri kansakoulun Hätilän kansakoulussa olympiavuoden 1952 syksyllä. Mutta: En voi muuta kuin kauhistella tavattomasti tämän kuuluisan koulun, erään maamme kuuluisimmista, lakkauttamista ! Aikoihin on todella eletty. Kunnallistalouden vaatimukset ja ongelmat maamme ensimmäisenä kunnallishallinnon talouden tervehdyttäjänä ja useita kertoja kuntoon saattajana ( jo 1970-luvulta lähtien) toki tunnen, tiedän ja ymmärrän oikein hyvin, mutta …… Tyrmistynyt olen täydellisesti, todella tyrmistynyt .

Jätä kommentti

css.php