Mikä on keskussairaalan ja maakunnan tulevaisuus?

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 26.9.2015

Tulossa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa sekä Ahveniston mäellä olevaan keskussairaalaan että Kanta-Hämeen maakuntaan. Maan hallitus päättää lokakuussa, kuinka monta itsehallintoaluetta tulee ja sen jälkeen alkaa hahmottua sairaalan ja maakunnan kohtalo.

Varmin keskussairaalan ja maakunnan asema on, jos itsehallintoalueita tulee lähelle suurinta mahdollista määrää eli 16 – 19. Meille edullinen on myös jo aikaisemmin ehdolla ollut viisi aluetta, jossa voisimme olla kokonaisena maakuntana osa Pirkanmaan aluetta.

Jos alueita tulee 16 – 19, syntyy nykyisistä sairaanhoitopiireistä ja maakunnista luontevasti sosiaali- ja terveydenhuollon vastuualueita. Meillä alue olisi tuttu Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutukuntien muodostama Kanta-Häme. Maakunta olisi voimissaan.

Heikoin keskussairaalan ja Kanta-Hämeen maakunnan asema on, jos itsehallintoalueiden määräksi päätetään 9 – 12. Tällöin on yhtenä mahdollisuutena Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueiden yhdistäminen tai Kanta-Hämeen täydellinen pirstoutuminen. Keskeinen sijaintimme ja hyvät yhteydet suurempiin keskuksiin kääntyvät meitä vastaan.

Jos maakunta hajotetaan, voi Forssan seutukunta liittyä osaksi Turun seutua, Riihimäki löytää itsensä Helsingin sylistä ja Hämeenlinnan seutukunnasta tulee osa Lahden johtamaa Päijät-Hämettä tai Tampere -keskeistä Pirkanmaata. Kanta-Hämeen maakunta on menneisyyttä.

Keskussairaalan tulevaisuutta ja asemaa parantaa viisas panostaminen päivystykseen. Sairaalan toiminta ja siihen nyt tukeutuvien lukumäärä ovat hyvää keskitasoa, mutta läheskään kaikissa keskussairaaloissa ei ole yhtä korkeatasoista valmiutta ympärivuorikautiseen päivystystoimintaan ja alan koulutukseen. Arvokas asia.

Keskussairaalan tuottamia erikoissairaanhoidon palveluja tarvitaan myös tulevina vuosina. Ratkaisevaa sairaalan ja sairaanhoitopiirin noin 2 000 työntekijän kannalta on, palveleeko sairaala vuoden 2019 alusta nykyisen vastuualueensa kaikkia 175 000 asukasta vai pelkästään Hämeenlinnan seutukunnan 95 000 asukasta.

Jälkiviisaana voivat maakuntamme ja sairaanhoitopiirimme syyttää itseään liiasta passiivisuudesta jo kauan käynnissä olleeseen sosiaali- ja terveydenhuollon yhdentymiseen ja päällekkäisyyksien purkamiseen. Olemme myöhässä. Kuntien harrastama keskussairaalan alibudjetointi ja keskinäinen eripura saattavat tulla maakunnalle kalliiksi.

Lähes kaikkialla muualla Suomessa on tulevaisuutta ennakoivia maakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita. Päätökset rakentuvat pitkälti näiden jo osin käytössä olevien mallien kokemusten ja rakenteiden pohjalle. Meillä tämä turva puuttuu.

9 kommenttia artikkeliin “Mikä on keskussairaalan ja maakunnan tulevaisuus?”
  1. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Mikä tuossa Päijät-Hämeessä Kanta-Hämeen maakunnan väkeä risoo. Onhan tuo alue nykyäänkin samaa vaalipiiriä ja tuolla alueella asuu paljon väkeä, joille tuo olisi paras kokonaisuus.
    esim. meille täällä Lammilla on Lahti yhtä lähellä kuin Hämeenlinna parempina kaupallisina palveluina. Ei Hämeenlinnalla ole yhtä monipuolista tarjontaa kuin Lahdella.
    Sairaanhoitopalveluja ei voi moittia ne toimivat hyvin Hämeenlinnassa, mutta yhdistettynä Lahden kanssa saattaisivat toimia vielä paremmin. Toimiihan ne nyttekin ainakin osittain, Lammilta on Lahteen noin puolet lyhyempi matka erityishoitoon kuin Tampereelle. Säästöä tulee sekä Hämeenlinnalle, että valtakunnan tasolla. Puhumattakaan hoitoa tarvitsevan ihmisen kannalta asiaa katsottuna.
    Ei siinä kuitenkaan mitään tehkööt päättäjät mitä tahansa, niin Lahti on palveluineen kuitenkin lähellä Lammilla asuvaa ja osa tämän puolen hämeenlinnalaisista noita palveluja käyttää ja palvelujaan myös lahtelaisille tarjoaa.

  2. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Minua ei riso Päijät-Hämeessä ja Lahdessa yhtään mikään. Kymmenkunta vuotta sitten Lahden silloinen kaupunginjohtaja Tarmo Pipatti esitti Lahden ja Hämeenlinnan lähentymistä, mutta Hämeenlinna ei lämmennyt ajatukselle.

    Ehkä me koemme Lahden kilpailijaksi suhteessa pääkaupunkiseutuun. Rautatien suhteen meillä oli kilpailuetu yli 140 vuotta ja moottoritienkin osalta kymmenkunta vuotta. Nyt tilanne on tässä suhteessa tasan. Lahti on kuitenkin Hämeenlinnaan verrattuna kuin isoveli.

    Olen asunut ja ollut Lahdessa työssä vuodet 1982-1985 ja käynyt täältä Hämeenlinnasta Lahdessa työssä 2008-2010. Omien kokemusteni mukaan Hämeenlinnan ja Lahden seutukuntien kannattaisi lähentyä monessa suhteessa. Voi olla, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus pakottaa lähempään yhteistyöhön.

  3. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Miksi sitten pidät heikoinpana vaihtoehtona Päijät-Hämettä? Ihanko vain sen tähden, että Kanta-Hämeen maakunta pirstoutuisi?
    Asiaa pitää pohtia valtakunnan tasolla ja alueella asuvien ihmisten kannalta. Tavalliselle veronmaksajalle on aivan sama mikä on maakunta, jos asiat toimivat. Monessa maakunnassa olen työtä tehnyt ja asunut, enkä ole Kanta-Hämeen maakunnalla mitään erityisarvoa nähnyt, vaikka syntyjäni olen kanta-hämäläinen, joskin osin päijät-hämäläinen.
    Suurelta osin kysymys lienee vallan tavoittelusta, sekä virkamiesten ja politiikkojen asemasta. Tavallinen veronmaksaja menee sairastuttuaan hoitoon sinne mistä sen parhaiten saa, sosiaalipuolesta en osaa kokemattomana sanoa.

  4. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Arvioin kolumnissani Keskussairaalan ja Kanta-Hämeen maakunnan asemaa tulevaisuudessa eri vaihtoehdoissa. Näiden kummankin nykyisenkaltainen asema on uhattuna, jos itsehallintoalueita ei tule lähelle 19 tai voimaan ei tule jo kerran lähes varmana pidetty viiden erityisvastuualueen malli.

    Toistan. Sairaalan asema heikkenee ja itsenäinen maakunta loppuu, jos tulee liittoutuma Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen kesken. On eri asia, onko tämä valtakunnan kokonaisuuden kannalta eduksi vai ei. Siihen en ota kolumnissani lainkaan kantaa, vaan koko ajan puhun vain keskussairaalan ja maakunnan asemasta.

  5. avatar Antti Sulonen sanoo:

    En väitä ettetkö kirjoittaisi keskussairaalan ja maakunnan asemasta.
    Koen sen turhaksi koska asiaa pitäisi keskustella alueella asuvien ihmisten kannalta, ei maakunnan eikä keskussairaalan kannalta.
    Ei ole välttämättä osoitettavissa, että keskussairaalan asema heikkenisi Päijät-Hämeen liittouman myötä. Heikkenee se siinäkin yhteydessä, jos liittouma olisi Helsingin, Tampereen tai Turun kanssa. Mitä sitten, jos heikkenisikin ja siitä huolimatta asiakkaat hyötyisivät liittoumasta. Eikö tärkeintä ole saada asiakkaat ja maksajat tyytyväisiksi.
    Itsenäisellä maakunnalla ei ole mitään merkitystä katua tallaavalle. En näe mitään tarkoitusta itsenäisellä maakunnalla, voisitko jotenkin vääntää. Nykypäivän mukaan, ei tulevaisuuden eikä menneisyyden valossa.

  6. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    En osaa ottaa kantaa tähän keskussairaala-asiaan kuin potilaan näkökulmasta. Olen ollut kaksi kertaa hoidossa KHKss. 2009 he pelastivat työkykyni vielä 5 vuodeksi (70-80% samaan sairastuneista invalidisoituu tai eläköityy pysyvästi) 2015 taisivat pelastaa henkeni. Minulle oli täysin sama sainko hoitoa vaikka Rovaniemellä. Ainakin neurologian- ja sydänosaston lääkärit ja muu henkilökunta olivat Hämeeenlinassa erittäin ammattitaitoista ja empaattista. Myös ruoka oli laitosruoaksi hyvää. Jos soten myötä yksiköt kasvaavat luulen, että jotain menetetään. Lammilaisena asioimme paljon myös Lahdessa, jonne pääsee juohevammin kulkemaan kuin Hämeenlinnaan. Eikä Tamperekaan nyt korpitaipaleen takana ole (via Kangasala) . Renkolainen ja Tammelalainen ehkä ajattelee toisin, sillä Forrsan seudulta oli paljon potilaita. Ajattelen tällä lähinnä poliklinikkakäynteijä.

  7. avatar Leo Leppänen sanoo:

    SOTE 3 -hankkeessa Kanta-Häme on tällä hetkellä uhanalainen, koska siellä on asukkaita vain noin 180 000. Päijät-Häme ylittää niukasti 200 000 asukkaan alarajan.
    Suunnitelluilla itsehallintoalueilla on tarkoitus hoitaa sote-palveluiden lisäksi aluekehittäminen, maankäyttö sekä avin valvontatehtävät ja luvat. Jatkossa kunnista tulisi elinvoimaa edistäviä ja lähidemokratiaa hoitavia organisaatioita. Ne huolehtisivat asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista sekä peruskoulutuksen järjestämisestä.
    Jos tämä suunnitelma toteutetaan ja valtio kerää sote-veron kuntalaisilta, mihin pieniä kuntia enää tarvitaan? Ei mihinkään. Kanta-Hämeeseen riittää Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki.
    Kanta-Hämeen näkövinkkelistä paras vaihtoehto sote-alueeksi on maakunta. Isolla alueella demokraattinen päätöksenteko ja paikallistuntemus ontuvat erityisesti reuna-alueilla.

  8. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Leksa kiteyttää tulevaisuuden työnjaon itsehallintoalueiden (”sote -alueet”) ja kuntien osalta erinomaisesti. Tätä taustaa vasten ihmetyttää, miksi ihmeessä Loppi ja Hausjärvi edes pohtivat sitä, onko järkevää toimia Riihimäen kanssa yhtenä kuntana.

    Olemme valtakunnallisesti todellakin rajatapaus. Välillä tuntuu, että maakunnassa ja myös Hämeenlinnassa mielellään suurennellaan merkitystämme. Onko tämä tietämättömyyttä vai tarkoituksellista?

    Lokakuun päätös itsehallintoalueista on Kanta-Hämeen tulevaisuuden osalta erittäin merkityksellinen.

  9. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Selvyyden vuoksi olisi mukava tietää, kirjoitatteko asukkaiden/veronmaksajien kannalta asiasta, vai maakunnan ja sen hallinto-organisaation kannalta?
    Selvyydeksi sanottakoon, että Hämeenlinna kuntana on liian iso, jättäen demokratiaan vedoten ja paikallistuntemuksen puutteen takia reuna-alueet tuuliajolle. Toisaalta Hämeenlinna kuntana on liian pieni, koska palveluksessa olevan virkamieskunnan pitäisi pystyä isommankin kunnan virkamiestehtävät hoitamaan.
    Sama asia koskee maakuntia, on asioita joita Päijät-Häme ja Kanta-Häme pystyvät yhdistettynä hoitamaan paremmin kuin erillisinä, mikäli asiaa tutkitaan asukkaiden/veronmaksajien kannalta.
    Mitä enemmän on hallinto- ja virkamieskoneistoa eri organisaatiotasoilla sitä enemmän se maksaa veronmaksajille ja sen hankalampi se on asukkaille.

Jätä kommentti

css.php