Hämeenlinnan seutukunta vuonna 2025

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 17.10.2015

Hämeenlinnalla on pakkomielle kasvaa hinnalla millä hyvänsä. Kurkistetaan vuoteen 2025 ja arvuutellaan, mitä silloin ajatellaan nykymenosta ja miten meillä menee kymmenen vuoden kuluttua.

2010 –luvun ensimmäinen puolikas oli hulluttelun aikaa. Haaveiltiin Euroopan suurimmasta autokaupasta, suunniteltiin pysäköintilaitoksia milloin maan alle milloin päälle ja unelmoitiin ainutlaatuisesta asuinalueesta arvokkaimmalla ranta-alueella. Kaupunki ajoi ylikierroksilla.

Usko utopioihin oli harhaa: autokaupan puuhamies osoittautui vääräksi hevoseksi, parkkipaikkojen tarve pohjautui ylitoiveikkaisiin kasvuodotuksiin ja Hämeensaaren liikuntapuistoon rakentamisen kustannukset nousivat pilviin eikä ostajia asunnoille ollut. Hankkeet kokivat luonnollisen kuoleman.

Yhteistyö Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan välillä kangerteli vuoteen 2017. Keskinäinen luottamus oli nollassa. Juha Sipilän johtama hallitus uudisti maata kovalla kädellä ja teki lopun julkisen hallinnon tuhlauksesta yhdistämällä kuntien tärkeimmät palvelut pakkokeinoin. Syntyi Uusi Hämeenlinna numero kaksi.

Nyt vuonna 2025 Hattulassa ja Janakkalassa on perinnevaltuustot, joiden tärkein tehtävä on kirkastaa kuntien vanhoja vaakunoita ja tehdä pienimuotoista siltarumpupolitiikkaa. Isot ja keskisuuret asiat päätetään muualla.

Hyvätuloisista eläkeläisistä on tullut seudun talouden pelastus. He eivät tarvitse juuri lainkaan julkisia palveluja, mutta käyttävät rahaa runsaasti ja palvelualalle syntyy lisää työpaikkoja. Nämä uudet työpaikat korvaavat ne menetykset, mitä eri virastojen poismuutoissa ja lakkauttamisissa hävittiin.

Vireät seniorit täyttävät opiskelu- ja harrastusryhmät, käyttävät ahkerasti kahvila- ja ravintolapalveluja ja ovat kulttuurin suurkuluttajia. Kaiken lisäksi heidän aikuiset lapsensa vierailevat jälkeläistensä kanssa isovanhempien luona loma-aikoina sekä alueen tapahtumissa ja lisäävät maksullisten palvelujen kysyntää.

Vanhan keskustan kehittäminen nousi 2010 –luvulla ikuisuusasiaksi. Suunniteltiin, suunniteltiin ja taas suunniteltiin. Moottoritien kattamisen jälkeen vanha keskusta tyhjeni ja alakulo valtasi liikkeenharjoittajat. Kävelykatu Reska edusti menneisyyttä, mutta oli samalla uuden alun ydin.

Pohjilta noustiin omin voimin, kun Reskan ympäristön kiinteistöjen omistajien kärsivällisyys loppui. Kauppakeskus Linnad uudistui täysin ja kävelykatu katettiin. Alue sai uuden ilmeen ja katettu Reska on ollut jo vuosia kaupungin kahvila-, ravintola- ja viihde-elämän sekä muodin keskus. Talvisin tila on päivällä torina ja vanha tori maksuttomana pysäköintipaikkana. Ratkaisu vaikuttaa onnistuneelta.

8 kommenttia artikkeliin “Hämeenlinnan seutukunta vuonna 2025”
  1. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Otsikko kertoo kolumnin käsittelevän seutukuntaa.
    Varsinaisesti kertomus on Hämeenlinnan tori +- 100 m.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Onhan Rehusen kolumnissa tervettä ajatteluakin ja osa tullee toteutumaankin. Muistelen usein 80-luvun meininkiä vanhassa keskustassa, oli elämää ja vilskettä. Mutta, mutta Hämeenlinnahan on suurkunta jota tulisi kehittää kaikilta osiltaan, kun tälläinen kunta on haluttu, tuntuu vain eurot valuvan kirkon kupeeseen. Asuin aikanaan Janakkalassa ja kun kysyin Torvoilassa (mökkimme siellä), eräältä kantahauholaiselta miten käy jos Hauho liitetään Hämeenlinnaan. Vastaus oli, se ei ole edes hyttysen pxxka heidän kartoillaan. No löytyyhän Hauholta ja Lammilta tiloja maahanmuutaille, mutta mihin menee valtiolta saatavat korvaukset? No yhteiseksi hyväksi.

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    En tiedä kuinka kauan entinen kotikuntani Janakkala jaksaa sinnitellä itsenäisenä. Käyn siellä harvakseltaan. Viimeksi kun tulimme 3-tieltä kohti Turengin keskustaa Hiidenjoen jälkeen aloin ihmetellä huonosti hoidettuja tienvieriä sekä rappiolla olevia rakennuksia. Keskusta oli entisellään autio kuin ennenmuinoin hylätyt villinlännen kaupungit, vain tuulessa pyörivät pallopensaat puuttuivat. Keskustassa kaikki istutukset on hoitamatta. Tiedän, että Turengissa on hyvinhoidettuja kerros-ja omakotialueita ne eivät vain näy satunnaisen kulkijan silmään. Ainoa elämä keskustassa on markettien parkkipaikoilla. En ole myöskään havainnut, että elinkeinoelämä olisi mitenkään vilkastunut. Uusia tuotantolaitoksia, jotka parantaisivat työllisyyttä ei liene näköpiirissä. Kilpailu Etelä-Suomessa on erittäin kova uusista yrittäjistä kuntien välillä. Vastustin aikanaan kuntaliitosta, saas nähdä kuinka käy, valitettavasti

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Lauri. Jaan kanssasi näkemyksesi Turengin keskustasta. Ilme on vähitellen rapistunut. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että vähän vajaan 100 000 asukkaan kaupunki on kokonaisuuden kannalta sekä taloudellisempi että kilpailukykyisempi yksikkö kuin seutukuntamme nykyiset kolme itsenäistä kuntaa, jotka ainakin jossain määrin vielä kilpailevat keskenäänkin.

  4. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Seppo!
    Muistanko väärin, mutta alkuperäisessä tekstissäsi vaadit toria ruudutettavaksi aikarajoitettuun ilmaiseen pysäköintiin?
    Sillä konstilla ja Reskan kattamisella saataisiin päiväsaikaan hyörinää alueelle. Taitaa olla turha toive.
    Toisaalta, kun kerran keskukset on suunniteltu muualle, tarvitaanko elävää keskustaa (puoluetta tietenkin tarvitaan).
    Rauhaisaa syksyä t. Hessu K.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Heikki
      Ylhäällä oleva teksti on sanasta sanaan sama kuin Kaupunkiuutisten kirjoitus. En sentään vaadi toria ruudutettavaksi autopaikkoja varten, mutta pidän järkevänä sitä, että tori on talvella 2-4 tunnin maksuttomana autopaikkana niin, että sinne ja sieltä pois voi ajaa sekä Hallituskadulta että Raatihuoneenkadulta. Tämä maksuton aikarajoitettu pysäköinti olisi kaupungilta hyvä ele ruutukaava-alueen liike-elämälle.
      Torin alustan parkkiluola oli jo heti alusta asti poliittinen mahdottomuus kalleutensa ja liike-elämän silloisen vaimean mielenkiinnon takia. Monta vuotta meni nyt hukkaan.
      Kommenttisi elävästä keskustasta on hauska.
      P.S. Anteeksi viive. Olin reissussa ja palstan turvatoimet eivät ota vastaan kommentteja maan rajojen ulkopuolelta.

  5. avatar Jarmo Koponen sanoo:

    Huomenta

    Keskustan näivettäminen aloitettiin jo parkkitalojen rakentamisesta tässä mittakaavassa. Nykyisten parkkitalojen käyttöaste huitelee alle 20% ja se yksin kertoo ettei niiden suunnitteluun ole käytetty minkäänlaista harkintaa tai tutkittua tietoa. Sekä keinu- että kaivoparkki olisi tullut rakentaa paljon pienemmiksi ja jättää sitten vaikka varaukset laajennuksista tulevaisuuteen. Nyt on pelkona että kiekkopaikat söisivät niitäkin vähiä asiakkaita parkkitaloista, ja kun velkojen lyhentäminen on joskus aloitettava, ollaan umpikujassa. Olen muuten satavarma että eräänä päivänä lähitulevaisuudessa Pysäköinti OY raoettelee verokirstun kantta.

  6. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Keskusta tulee laajenemaan vahvasti, myös Suomen kasarmien suuntaan.
    Linnan Kehityksen pomo Ari Räsänen ansaitsee kiitokset win-win-kaupasta
    Petri Yrjö-Koskisen kanssa.
    Se oli onnenkantamoinen, josta vanha markkinaratsu iloitsee.
    Alueen kehittäminen vahvistaa Hämeenlinnan ainutlaatuista imagoa.
    Petri Yrjö-Koskinen on sanansa mittainen mies ja osaa asiansa.
    Riitta

Jätä kommentti

css.php