Uudesta sairaalasta kehityksen veturi

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 22.6.2016

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri suunnittelee uutta sairaalaa, joka toteutuessaan vastaa tulevaisuuden haasteisiin, vapauttaa nykyiset Keskussairaalan ja Keskusterveysaseman kiinteistöt ympäristöineen sekä vauhdittaa rautatieaseman seudun kehittämishankkeita.

Suunnitelma parantaa maakunnan lähes 180 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kilpailukykyä ja tarjoaa modernin työyhteisön noin 2 000 ammattilaiselle. Tavoitteena on vastata 2020- ja 2030- lukujen toimintatapoihin, jossa tutkimus- ja hoitojaksot ovat entistä lyhyempiä ja jossa tietotekniikkaa ja etäyhteyksiä hyödynnetään nykyistä tehokkaammin.

Uuteen sairaalaan ja sen sijaintiin Harvialan- ja Viipurinteiden risteyksessä kohdistuu epäilyjä. Vastaväitteet ovat ymmärrettäviä, mutta olen eri mieltä kuin epäilijät: ensinnäkin on järkevämpää rakentaa uusi kuin loputtomasti korjata vanhaa ja toiseksi palvelujen tulee sijaita ihmisten keskellä helposti saavutettavissa. Suunnitelma täyttää nämä ehdot ja tilaa tontilla on tarpeeksi. Jos ette usko, suosittelen menemään paikan päälle ja hämmästytte tontin suuruudesta.

Ahveniston sairaalamäen kiinteistöjen vapautuminen antaa monipuoliset mahdollisuudet jatkojalostamiseen. Vain mielikuvitus asettaa rajat keskellä luontoa sijaitsevan nykyisen Keskussairaalan ja sitä ympäröivän harjun hyödyntämiselle. Ellei muuta keksitä, myydään alue nyt Suomen Kasarmia kunnostavalle Petri Yrjö-Koskiselle.

Myös Vanajaveden sairaala ja keskusterveysasema vapautuvat uuteen käyttöön. Entisen Lääninsairaalan alue on rakennuksineen todellinen helmi. Etäisyyttä torille on alle kilometri ja rautatieasemalle vain 500 metriä. Ja sijainti Vanajaveden rannalla kruunaa vaikutelman. Vaihtoehtoja uusiokäytölle riittää!

Rautatieaseman lähistön kehittämissuunnitelmat kannattaa päivittää vastaamaan sairaalan mahdollista tuloa alueelle. Aurinkorannan ja Asemanrannan rakentaminen palvelee myös sairaalan henkilökuntaa asuinalueina. Hämeenlinnasta kannattaa tehdä niin houkutteleva asuinpaikka, että muualla asuvat työntekijät muuttavat maksamaan veronsa Hämeenlinnaan.

Valtion Pukutehtaan alueelle sairaalan tulo Viipurintien toiselle puolelle tuo lisäarvoa. Jos johonkin paikkaan Hämeenlinnassa rakennetaan korkeita rakennuksia, niin tässä on varteenotettava vaihtoehto. Onhan meillä jo tornitalot Hämeentien kulmassa ja Hätilässä. Aulangontien alkupään korkea asuin- ja liiketalo täydentäisi tornitalojen ketjun.

Liikenteen sujuvuudesta en ole huolissani. Tilaa vapautuu, kun idästä kymppitietä kaupunkiin ajaville lopultakin rakennetaan keskustaan johtava pääväylä rautatien yli tai ali Vanajantielle ja turhaan Hätilän läpi kulkeva liikenne siirtyy käyttämään uutta, luontevampaa reittiä. Lisäksi pelastusaseman sijainti aivan naapurissa helpottaa potilasliikennettä.

Pidän sairaanhoitopiirin sairaalasuunnitelmaa erinomaisena. Koko sosiaali- ja terveydenhuolto mullistuu, kun vastuu on siirtymässä maakunnalle. Uskon, että rautatieaseman läheisyys on sairaalalle vahva kilpailuvaltti ja että osin myös sairaalan ansiosta rautatieaseman ympäristöstä tulee lähimmän vuosikymmenen ajaksi koko Hämeenlinnan kehityksen veturi.

27 kommenttia artikkeliin “Uudesta sairaalasta kehityksen veturi”
  1. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Seppo!
    Nyt olisi korkea aika kuunnella mm. maankäytön insinöörejä ja arkkitehtejä sekä ympäristöalan asintuntijoita. Rautatieasema ja sen sivutoimininnat vaikutukset näyttävät jääneen konsultilta ja päättäjiltä selvittämättä.
    Tiedätkö Euroopassa jonkun maakunnallisen ison erikoissairaalan, joka sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä? Minä en tiedä.
    Olen samaa mieltä kanssasi, että ehdotettu K-H:n keskussairaalan sairaalan rakennuspaikka ei ole ahdas.
    Liikenteelliset, ympäristö- ym. asiat saattavat kuitenkin kaataa hankkeen.
    Mihin sen jälkeen sairaala pitäisi rakentaa? Kerropa vaihtoehto.
    Hauskaa Jussia! -lexa

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Lexa
      Kiitos kommentista. Olet oikeassa. Näyttää siltä, että selvitykset aloitetaan nyt välittömästi ja samalla otetaan huomioon lukuisat jo tehdyt selvitykset.
      Tänä päivänä näyttää rautatien välittömään läheisyyteen tai peräti rautatieaseman päälle rakentaminen olevan muotia. Helsingissä rakennetaan Pasilan aseman viereen Keski-Pasilaa ja Tampereelle tulee rautatieaseman päälle asumista, toimistotilaa ja monitoimiareena. Hartwall areenakaan ei ole kaukana erittäin vilkkaasta rautatiestä.
      Erityisesti yksityisiä sairaaloita on yhä enemmän aivan kaupunkien keskustoissa. Meillä Linnan Sairaala on niin keskellä kuin vain voi ja Mehiläisenkin sairaala on vilkkaan liikenneväylän varrella.
      En esitä vaihtoehtoista rakentamispaikkaa, koska pidän nyt esitettyä paikkaa parhaana.
      Kiitos Juhannukset toivotuksista, espanjalaisittain totean Igualmente!

      • avatar Harri sanoo:

        Niin, ei kai sijainnissa sinällään ole muuta isoa ongelmaa, kuin mahdollinen iso onnettomuus ratapihalla. Sairaalan vuodeosaston evakuointi nopeasti on hankalampaa, kuin urheilupyhätön.
        Hyvä paikka liikenteellisesti tämä kyllä on, kunhan liittymät saadaan järkeviin paikkoihin.

  2. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Seppo!
    Uuden sairaalan rakentamissuunnitelmissa pitäisi ottaa aikalisä, että tiedettäisiin, mitä toimintoja sairaalaan jää.
    Nykyinen sairaala riittää supistuvalle kysynnälle etenkin, kun joitain leikkaussaleja otettaisiin kolmivuoroon.
    Jos uusi sairaala pitäisi ehdottomasti rakentaa, monestakin syystä SCC:n tontti olisi paras. Ensinnäkin autokaupan mentyä, tontille on vaikea keksiä uutta käyttöä. Alue on valmiiksi kaupungin omistuksessa. Rautatie, moottoritie, jätevesilaitos ja vankila eivät lisää alueen kiinnostavuutta. Sairaalan sellaista ei tarvitse pohtia, koska potilaat ja omaiset joka tapauksessa tulevat paikalle ja aina kumipyörällä. Ilmaisia parkkipaikkoja myös työntekijöille saataisiin riittävästi.
    Keskikaupunkiin ruuhkia ei kannata suunnitella. Tässä vaihtoehdossa Jukolan ruuhkat siirtyisivät Paroisiin, mutta olisivat hallittavissa.
    Itse sairaalan osalta synnytyksistä pitää pitää kiinni ja vähän muistakin toiminnoista.
    Heleää Juhannusta lukijoille t. Hessu K.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Heikki
      Maakunnan sairaalaan ovat jäämässä kaikki muut erikoissairaanhoidon toiminnot paitsi vain 12 sairaalaan jäävä täydellinen päivystys. Synnytykset jäävät meille.
      Ymmärtääkseni SCC:n tontti on ollut mukana arvioissa, mutta hävisi Talousvarikon tontille. Päätös sijaintiehdotuksesta oli yksimielinen ja eiköhän suunnittelu etene tämän sijaintivaihtoehdon pohjalta.
      Ruuhkia ei ole tulossa keskikaupunkiin sairaalan tällä sijainnilla, kunhan vaan jo kaksikymmentä vuotta esillä ollut tielinjaus itäisistä kaupunginosista rautatien yli tai ali Vanajantielle toteutetaan.
      Kiitos Juhannuksen toivotuksista. Samaten!

  3. avatar Tauno Virtanen sanoo:

    Jos haetaan mahdollisimman saasteista, meluista, tärisevää ja onnettomuuksille riskialteinta paikkaa sairaalalle, niin ko. tontti täyttää kaikki nuo kriteerit. Lisäksi tontti ei ole kaupungin omistuksessa, jotenka näin keskeisellä paikalla sijaitseva kiinteistö maksaa varmasti maltaita. Veikkaan että moni potilas tulee vielä kiroamaan kolisevia junan vaunuja, maatessaan sairasvuoteella. Nythän tehdään selvityksiä em. riskeistä, mutta Hämeenlinnan päättävän kärjen tuntien se rakennetaan juuri tuolle paikalle, koska periksi ei voi antaa.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Kiitos Tauno kommentista
      Päätöksen sairaalasta tekevät maakunnalliset päättäjät, eivät yksin hämeenlinnalaiset.
      Listastasi paikan epäkohdista poistan saasteet ja onnettomuusriskit enkä ole niin varma melusta enkä tärinästäkään. Kyseinen tontti sijaitsee normaalilla kaupunkialueella eikä sen läheisyydessä ole mitään erityistä saastelähdettä: sähköistetty rautatie ei ainakaan ole saastelähde. Onnettomuuksien todennäköisyys ei poikkea mistään muusta paikasta ja junat harvoin koukkaavat raiteilta kovin kauas.
      Juhannusterveisin Seppo.

  4. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    En tiedä onko uudesta sairaalasta seudun veturiksi. Ainakin on parempi kuin viime vuosien hankkeet kaupungissa. Olin viime vuonna 2 kk potilaana nykyisessä sairaalassa. Hoito oli hyvää, potilashuoneet surkeita lähinnä ilmastointi puuttui. Olivat myös ahtaita. Rautatien vaarallisuutta en oikein osaa mieltää. Asuin aikanaan lähes 20 vuotta radan varressa. Siihen aikaan kulkivat vielä höyry- ja myöhemmin dieselveturit Nyt sähköjunat suhahtavat ohitse tuota pikaa. Ihmeemmin kolistamatta kun kiskoja on yhdistetty. Junavuoroja on varmaan alle puolet siitä kuin siihen aikaan.
    Minulle on sama mihin rakentaavat kunhan rakentaavat, itse en sitä näe. Suunnitelkaa hieman tulevaisuuttakin ajatellen, ettei taas käy niin, että todetaan muuten hyvä, mutta vähän ahdas.

  5. avatar Harri sanoo:

    Kyllä ja ne saasteet?
    Ollaan Hämeenlinnassa. Eivät liene ongelma.

  6. avatar Antti Sulonen sanoo:

    En puutu uuden sairaalan paikkaan, mutta 40 v rakennuksen kuin rakennuksen käyttöiässä on liian lyhyt aika.
    Mikäli rakennusta hoidetaan ja huolletaan ja ajanmukaistetaan tarvittaessa sen käyttöikä on pidempi. Asun asunto-osakeyhtissä jonka rakennus on valmistunut 1988, näillä näkymin ei ole näköpiirissä ettei tämä rakennus olisi asumiseen käyttökelpoinen 2028 ja sen asukkaille pitäisi rakentaa uusi uljas sen hetkiseen asumiseen tarvittava rakennus.
    Uutta rakennusta suunnitellessa pitäis nyt ottaa huomioon se mihinkä 40 vuoden päästä rakennetaan uusi sen ajan mukainen uusi sairaala.
    Väitän, että sairaalapiirillä, vai mikä se nyt asioista päättääkään, on hyvin lyhytnäköinen perspektiivi.

  7. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Asuintaloa ja sairaalaa ei voi sinällään verrata toisiinsa. Asuintalossa kaksio on kaksio. Poikani asuu Hämeenlinnassa 60-luvulla rakennetussa vankkaseinäisessä talossa, jossa on aikanaan tehty ikkuna ja parvekeremontit. Viimeisen 5 vuoden aikana on tehty kylpyhuone- putki ja ilmastointiremontit. viimeksi uusittu hissit. Luulen, että talon käyttöarvo ei seuraavan 20 vuoden aikana tule juurikaan muuttumaan. keskussairaalan potilashuoneet ovat ahtaita, nykyteniikka vaatii tilaa. Ilmastointi puuttuu tai on puutteellinen. Voihan sielä alkaa huoneiden välisiä seiniä purkamaan,vaikuttaa aika mahdottomalta. Olen siellä sen verran joutunut olemaan, että voisin luetetella muitakin puutteita, mutta olkoon. Seinät sielläkin kestävät varmasti saman kuin alussa mainitsemassani 60-luvun talossa, mutta sairaalalta vaaditaan muutakin kuin asuintalolta. Se on vaativa hoito- ja työpaikka.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Saattaa olla, että Lauri ei ymmärtännyt kirjoitustani, toisin sanoen en osannut tuoda julki ajatustani.
      En verrannut asuintaloa sairaalaan, kirjoitin vain, että rakennus kuin rakennus se pitää rakentaa pidemmällä aikajanalla kuin 40 vuotta käyttötarkoituksen mukaan. Siirrettäviä viipalekouluja kylläkin voi rakennella ahkerampaankin, mutta jos ne on oiken rakennettu niitä voi siirtää vaikka neljänkymmenen vuoden välein.
      Kanta-Hämeen keskussairaalan potilashuoneessa olen itsekin ollut ja huomannut siellä eräitä puutteita ja todennut itsekseni niiden rasittavan suotta hoitohenkilökunnan toimintaa.
      Pidän kuitenkin rakennuksessa 40 vuoden aikajanaa liian lyhyenä, vaikka nyt rakennettaisiin kuinka avarat potilashuoneet tahansa. Mikäli tuo 40 vuotta on sopiva, niin nyt sairaalan paikkaa valittaessa tulisikin huomioida mitä tehdään nyt rakennettavalle sairaalalle 40 vuoden päästä samalla huomioiden se mihinkä 40 vuoden päästä mahdollisesti tulisi rakentaa uusi sairaala. Päätöstä siitä ei tarvitse tehdä nyt, mutta olisi tarkoituksenmukaista huomioida se, että Hämeenlinnan seutu rakentaa sairaalan 40 vuoden perspektiivillä uuteen paikkaan.

  8. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    En käy osaavampieni kanssa loputtomaan kirjoitteluun rakennustekniikasta. Mietiskelin vain seuraavaa. sain opiskeluaikanani tutustua yhteen Suomen ensimmäisistä tietokoneista. Muistini mukaan laite oli rekan kontin kokoinen ja käsittelynopeus minimaalinen. Siitä on hieman yli 40 vuotta. Olin viimevuonna 5 vkoa KHKssn sydänvalvonnassa. tekniikkaa oli ympärilläni ties kuinka johtoja ja releitä meni kumpaankin käsivarteen vaikka kuinka. Ilmastointi oli hyvä, koska tekniikka sitä vaatii.Annosteluihin ja muihin käytiin tekemässä muutoksia tuon tuosta. Valvonta (24h). Uskon että kun sairaalaa alettiin rakentamaan kukaan ei osannut edes aavistaa miten tekniikka kehittyy (kuka oli kuullut kännykästä?). Katsoin oleeni etuoikeutettu kun sain osakseni tätä tehostettua hoitoa, ilman sitä en näitä rivejä kirjottaisi. Lopulta kuntoni saatiin vakautettua ja 8vkon kokonaisoleslelun jälkeen pääsin kotihoitoon. Tehostetun valvonnan tilat ovat kovin rajalliset. Samoin kuin muut hoitoilat. Ensiavusta varsinaiseen hoitoon pääseminen on joskus todella vaikeaa. (itse yritin 2 vkon aikana 5 kertaa). Koska potilaspaikat ovat varsinaisilla osastoilla joskus aivan ”turvoksissa”. Toivottavasti uusi sairaala ja yhteistyö mm Taysin kanssa tuo tähän muutoksia. Hoito on todella erinomaista ja henkilökunta ystävällistä. Tätä kirjoitustani ei kenenkää tarvitse kommentoida.

  9. avatar Tauno Virtanen sanoo:

    Tämän päiväisen uutispommin tarjoili YLE häme. Harvialantien tontille on siis lähdetty suunnittelemaan sairaalaa kysymättä itse kiinteistön omistajalta mitään. Puolustusvoimain edustaja kertoi lukeneensa yllättyneenä uuden sairaaln sijoittumisesta vasta Hämeen sanomista ja linjaili, ettei armeija aio siirtyä omistamaltaan kiinteistöltä mihinkään. Nyt on siis tuhlattu virkamiesten työaikaa suunnitelmiin, jotka kaatuvat nyt todennäköisesti siihen että puolustusvoimat vetää jarrukahvasta.. Kun sitten miettii, ketkä sairaanhoitopiirin johtopaikoilla vaikuttavatkaan ei yllätys olekaan enää niin suuri. Jotenkin alkaa muistumaan mieleen ikävästi tuo SCC – karmit kaulassa soitellen sotaan.

  10. avatar jallu sanoo:

    Kuullostaa kyllä aika lailla herra Kiemungin toimintatavoilta. Näinhän toimittiin kuntaliitos-asioissakin, ja lopputulema oli mikä oli. On varmasti nyt paljon vaikeampi lähteä edes neuvottelemaan puolustusvoimien kanssa kiinteistökaupoista, kun on sillat poltettu heti ensi alkuunsa.

  11. avatar jallu sanoo:

    Tulipa mieleeni, että onnistuukohan puolustusvoimien kiinteistön pakkolunastus yhtä helposti kuin yksityisen, niin jos siihen mennään. Veikkaan että se ei ole ihan läpihuutojuttu ja jos PV lähtee asiasta käräjöimään, on edessä joka tapauksessa vuosien taisto. Jos skenaarioni kävisi toteen, ja kaupunki vaikka häviäisi asian, olisi turhien suunnitelmien ja tutkimusten summa veronmaksajille varmasti huikea.

    • avatar Walkman sanoo:

      Aikoinaan oli maamiehentietolaari nimisessä radio ohjelmassa esitetty (mukamas) kysymys: ”Saako toisen tontille rakentaa?” Nimimerkillä: ”Perustukset valettu”.
      Meidän pojjaat ja tytöt eivät edes kysyle. Ei taida Puolustusvoimat mahtaa mitään kun meidän kylän politrukit on asialla.
      Mukavaa loppukesää kaikille, säätäjillekin.

  12. avatar Kaarina sanoo:

    Taitaa olla kuitenkin niin, että puolustusvoimat ja Suomen turvallisuus ajaa piskuisen Hämeenlinnan sairaalan sijoittumisen edelle. Ihmeenä kyllä pidän ettei Hämeenlinnasta ole oltu missään yhteydessä puolustusvoimiin, ennen suunnitelmien julkistamista, tai ylipäänsä niiden tekoa.

  13. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Kaarina, toivon jot edes kerran Suomen turvallisuus ajaisi ohi piskuisen,
    penikkataudissa kärvistelevän Hämeenlinnan koleat keissit.
    Avoin tiedottaminen on vierasta genreä
    itseriittoisille päättäjillemme,
    joita vaivaa vesipöhö&”pöhinä”
    (lainaus kh:n pj:n viikottaisista ”media-pöhinöistä”)
    Päättäjillämme on tawaste-huussin-takana, pienes piiris lyödä
    asiat sen enempi kyselemäti lukkoon.
    Arsenaali konsultteja, ripaus arkkitehteja, jne…
    Ei sit ku rakentamaan…
    Lupa-menettelyt, pakkolunastus, (jos ei satu olemaan ”karavaanari-kamu”,)
    hoituvat virkahenkilön taholta jälkijättösesti,
    sitku pytinki/pylon on pystyssä…
    Riitta

  14. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Minun järkeeni ei mahdu, että tämän päiväisen HäSan mukaan suunnittelua Harvialantien varteen jatketaan ja elokuussa aletaan neuvottelut Puolustuvoimien kanssa maanhankinnasta. Tosin kyseessähän on talousvarikko, joten lienee sama mistä ”rätei ja lumpui” jaetaan. Rakennukset tosin ovat hyväkuntoisia, mutta sillähän ei ole mitään merkitystä vrt Miekkalinna. Nää touhut ei kyllä menisi yksityisellä sektorilla läpi. Luulen en tiedä.

  15. avatar Tapsa sanoo:

    Sitä vähän ihmettelin minäkin ettei pv:n edustaja vielä viime viikolla tiennyt elokuun neuvotteluista mitään. Tulikohan kaupungin hallinnolle kiirus kun kuulivat ylestä ettei armeijalla ole aietta vetäytyä alueelta mihinkään?

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Voihan se olla että pääesikunnassa nähdään Hml varikko sopivana säästökohteena. Paikallistasolla ei tiedetä mitään (prikaati). Rahaahan tarvitaan uusiin lentokoneisiin ja tykkeihin ym sellaiseen.

  16. avatar Tapsa sanoo:

    Lehdessä kerrottiin että idea rakentaa sairaala ko. paikalle tuli sairaanhoitopiirin ja kaupungin välisissä neuvotteluissa. Meniköhän se jotenkin näin että sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki kertoi tästä ideasta kaupungin valtuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemungille ja Hämeen Sanomien toimittaja Iisakki Kiemunki lupasi sitten vinkata toimitukseen, joka uutisoi tämän loistoidean näyttävästi. Näissä kolmen välisissä neuvotteluissa ei varmaakaan tullut sitten mieleen, että olisi kysytty asiaa ensin tontin omistajalta, että mitä mieltä siellä ollaan. No onhan sitä ennenkin toisen tontille rakennettu.

  17. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro Tapsa!
    Kehäpäätelmäsi on herkullinen…
    Manselainen lukee näitä blogeja.
    Soitteli aamulla, kertoen tamperelaisten kyllästyneen
    ylimitoitettuun rakentamisvimmaan l. ”myönteiseen pöhinään.”
    (Pöhinä-laina Käeltä)
    Siellä väännetään nyt tosissaan kättä, miksei kaupunkilaisille kerrota mm.
    Kansi-Areenan tukisummista, jotka otetaan veronmaksajien taskuista.
    Vedotaan ko. summan olevan liikesalaisuuden.?!?
    Kuulostaa jotenkin tutulta.
    Olisi kuulemma vanha jäähalli kelvannut kaupunkilaisille,
    on enimmäkseen vajaakäytössä,
    muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
    Onkohan tuo tontti puolustusvoimien oma, vai ainoastaan pytinki.
    Riitta

  18. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Iltaa,

    ”Idea paikasta syntyi kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteisissä keskusteluissa.” (HäSa 17.7.-16).

    Yhteisissä keskusteluissa my ass… SHP:n uusi dirika Hannu Juvonen on turhan ujo idean isästä. Olikohan Juvosen ensimmäinen keikka Hämeenlinnaan SHP:n vt-johtajana viime tammikuussa, kun hän ajeli pitkin poikin kaupungin linjoja ”aukkoja katsellen”. Reissun tuloksena oli kysymys, joka kuului ”miksei se sairaala voisi olla tuossa?”, viitaten talousvarikon tonttiin.

    SHP:n hallituksen pj:lle Tapio Vekalle ja SHP:n valtuuston pj:lle Iisakki Kiemungille heidän itsensä valitsemat johtohenkilöt ovat aina vähintäänkin puolijumalia ainakin siihen asti, kunnes selviää onko näillä omaa selkärankaa. Kuten aina ennenkin, niin puolijauhoista ideaa ei Hämeenlinnassa ole mahdollista esittää, etteikö sitä lähdettäisi koko nomenklatuuran voimin ja kaikki vastustus dissaten viemään eteenpäin. Avuksi saadaan aina joku konsultti, joka huoraa oman ammattikuntansa etiikan.

    Kysymystä ”saako toisen tontille rakentaa?” vielä tärkeämpi kysymys on, ”voiko toisen rahoilla rakentaa?”. Tuleva maakunta ei pääse käyttämään täysin itsenäistä päätäntävaltaa neljännesmiljardin sairaalainvestoinnin tekemisessä, koska palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus tapahtuu sote-yhteistyöalueen tasolla. Kun katsoo mm. Tampereen ja Lahden alueen jo tehtyjä, käynnissä olevia ja suunniteltuja investointeja, Hämeenlinnan uusinvestoinnin toteutumismahdollisuudet ovat nollan ja olemattoman välissä.

    Päinvastoin, Hämeenlinnan junailema päätös nimenomaan uudesta sairaalasta nostaa merkittävästi riskiä siitä, että loppupelissä kaupunki ja Kanta-Häme jäävät täysin ilman lähellekään nykyisen tasoista sairaalaa: vanha ehtii hapantua lopullisesti käsiin, eikä uuteen tule löytymään rahaa ainakaan nyt suunnitellussa laajuudessa. Tämä sopii Tampereelle ja Lahdelle mainiosti. Tosiasia on, että uuden soten talousmaantiedossa Hämeenlinnaan ei nykyisen tasoista sairaalaa nousisi.

  19. avatar Walkman sanoo:

    Hämeen Sanomien mileipidepalstalla 26.7.2016 on erinomainen, sanoisinko oikean asiantuntijan, TT:n kirjoitus asiasta. Itse olen tullut siihen tulokseen, että nyt on SHP:n päättäjille tullut hieman kiire ja asiat tulevat yllättäen ja pyytämättä tiedoksiantoina eikä SHP:n päättäjiltä paljon neuvoja enää kysellä.

Jätä kommentti

css.php