Viipurintien sillalla vuonna 2025

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 4.1.2017

On lauantai neljäs tammikuuta vuonna 2025. Seison Suomen vilkkaimman rautatien yli menevällä Viipurintien sillalla. Katselen hyvillä mielin eri suuntiin ja näen Hämeenlinnan rautatieasemaa ympäröivän talvisen kaupunkimaiseman uusin silmin.

Keinusaaren kerrostalojen takaa kulkee pitkin Vanajantietä Hopeaseppien sillalta alkava uusi tieyhteys rautatien alitse kymppitien kiertoliittymään.  Syksyllä valmistunut yhteys vähentää Hätilän keskustan kautta kulkevaa läpikulkua ja ohjaa Lahden suunnasta tulevan liikenteen taas eloon heränneen ruutukaavakeskustan laitamille.

Vastakkaisessa kulmassa on entinen Valtion Pukutehtaan kiinteistö muuttunut täysin. Ei ole uutta pukutehdasta, mutta on monipuolinen asuin-, harrastus-, viihtymis- ja liikekeskus. Keskuksen kruununa on tähän paikkaan erinomaisesti sopiva kaksitoistakerroksinen tornitalo, joka täydentää luontevasti Hämeentien kulmassa ja Hätilän keskustassa jo vuosikymmeniä olleiden tornitalojen sarjan.

Rautatieaseman suunnassa näen Varikonniemen asuinalueen, josta on tullut odotettuakin tyylikkäämpi. Pelättyä pulaa asukkaiden pysäköintipaikoista ei tullut, koska suurimmissa taloissa toteutettiin muodiksi tullut autojen yhteiskäyttö. Näin autopaikkojen tarve putosi puoleen ja asuntojen hinnat halpenivat. Taloudellista!

Asemanrannan asuntoalueen kilpailukykyä lisäsi myös vuonna 2023 valmistunut sirorakenteinen kevyen liikenteen silta. Silta ylittää Vanajaveden sen kapeimmasta kohdasta ja lyhentää matkan asuntoalueelta kirjastoon ja entiseen lyseoon vain 400 metriin ja torille alle kilometriin. Ei ihme, että korkeatasoiselle asuntoalueelle pääsystä kilvoittelivat sekä lapsiperheet että Hämeenlinnaan muuttoa suunnitelleet hyvätuloiset eläkeläiset.

Harvialan tien alkupäätä en tunne entisekseen. Puolustusvoimien Talousvarikon ja aikoinaan väärään paikkaan jääneen puiden lastauspaikan tilalla on maan uudenaikaisin sosiaali-, terveysasema- ja sairaalakokonaisuus. Lakkautetun sairaanhoitopiirin päättäjät osasivat syvimmän laman aikana ajatella tulevaisuutta ja lukea ajan merkit oikein.

Oli rohkeutta vaativa päätös rakentaa kokonaan uusi sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus eikä jumittua vanhanaikaisten kiinteistöjen loputtomaan remontointikierteeseen. Myös saavutettavuus on ratkaistu onnistuneesti: sillalta keskukseen pääsee sekä portaita että ajoneuvoluiskaa pitkin ja rautatieaseman laitureille on sujuva yhteys. Junatkin pysähtyvät!

Kun kauppakeskus Goodman siirsi Hämeenlinnan keskustan hetkeksi moottoritien päälle, niin rautatieaseman seudun painoarvon ja vilkkauden voimakas kasvu on tasapainottanut tilannetta. Kunhan vielä Reskan kortteleiden uudisrakentaminen ja kävelykadun kattaminen valmistuvat, palautuu Hämeenlinnan vanhan keskustan vetovoima vähintään entiselleen.

Hätilä ja Goodman ovat vuoteen 2025 mennessä nousseet keskustan navoiksi ja Viipurintie – Raatihuoneenkatu näitä napoja yhdistäväksi akseliksi. Kaupunki on panostanut tämän akselin edustavuuteen ja viihtyisyyteen ja katuosuus Arvi Kariston kadulta Goodmanille valittiinkin vuonna 2024 ansaitusti Suomen parhaaksi kävelykaduksi ja kevyen liikenteen väyläksi.

31 kommenttia artikkeliin “Viipurintien sillalla vuonna 2025”
  1. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Seppo, Ja hyvää alkanutta vuotta!

    Eppäilen, että olet kirjoittanut tämän pohjakirjoituksen uudenvuoden humussa doubattuna. Olet ehkä käyttänyt viime päivien aikana urheilulääkärin suositteleman huulirasvan lisäksi muitakin aineita?
    Hämpton visiosi 2025 on paperilla erinomainen. Toivottavasti sillä ei ole samaa kohtaloa kuin vastaavilla kaupungin semaarituotoksilla viimeisen 10 aikana.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Leksa
      Kiitos alkaneen vuoden toivotuksista, samaa Sinulle!
      Epäilysi dopingista osuu oikeaan. Kävin oikeasti Viipurintien sillalla katselemassa ympärilleni ja huumaannuin. Kun jo pitkällä olevat suunnitelmat toteutetaan, on näkymä juuri sellainen, kuin sen sillalla seisoessani näin. Luotan siihen, että visio toteutuu.

  2. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Ihmisillä on taipumus nähdä juuri niin pitkälle kuin silmä kantaa. Sama toistuu aloittajan tekstissä, on ikävää ettei silmien kantokyky yltänyt Ahvenistolle asti, jossa on ilmeisesti ikkunat rikottuina entinen keskussairaala.
    Tuo Suomen paras kävelykatu ja kevyen liikenteen väylä ei sitten ole kummoinen, huomioiden kävelijöiden kunnon ja pyöräilijöiden liikennetaidot.
    Miksi muuten tuonne rautatieaseman laiturille pitää olla sujuva yhteys, kun täältä katsottuna junat eivät Hämeenlinnassa pysähdy.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Antti
      Kiitos kommentistasi. Pidän sitä arvokkaana erityisesti siksi, että se innoittaa vuoropuheluun.
      Ensinnäkin Ahveniston suhteen en ole tippaakaan huolissani. Alue ja sen rakennukset tulevat kyllä löytämään uuden käytön.
      Toiseksi Raatihuoneen kävelykadusta tulee juuri niin kummoinen, kuin me kaupunkilaiset itse ja valitsemamme päättäjät haluamme. Tähän liittyy tottakai myös se, että kävelijöinä olemme hyvässä kunnossa ja pyöräilijöinä liikennetaitomme ovat vähintään samaa tasoa kuin muiden liikkujien. Tämänkin suhteen olen luottavaisin mielin.
      Kolmanneksi vuonna 2025 junat pysähtyvät Hämeenlinnassa juuri sen ansiosta, että kaupunki ja maakunta ovat omilla rakentamishankkeillaan vahvistaneet aseman seutua kolumnissa kuvatulla tavalla.

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Hyvä Veli,

    Hyvää alkanutta vuotta 2017, sinullapa se onkin alkanut vauhdikkaasti. Tavoitteistahan ei kannata tinkiä, kun lopputuloksista joskus joutuu…

    Sanotaan, että lyhyellä aikavälillä muutoksen vauhti yliarvioidaan ja pitkällä aliarvioidaan. Katsot kahdeksan vuoden päähän eteenpäin. Jos katsoo mitä viimeisen kahdeksan vuoden aikana 4.1.2009 jälkeen on tapahtunut, pitäisi vauhdin reipastua huomattavasti tavoitekuvaasi pääsemiseksi. Onko se todennäköistä, saati onko siihen varaa?

    Vuosina 2009-2016 kaupunki investoi bruttona palttiarallaa 234 miljoonaa euroa (ilman HS-Veden 2011 ja HAMKin 2014 järjestelyjä, vuosi 2016 budjetin mukaisena huomioiden). Samana aikana velka kasvoi lähes 100 miljoonalla, väestö vain n. 1.750:llä (lokakuun 2016 ennakkoväkiluvun mukaan, ehtii tuosta vielä pudota). Toimeentulotuen asiakkaiden määrä kasvoi laskennallisesti noin kahdella jokaista viittä uutta kaupunkilaista kohden.

    Eli mihin kaupunki nyt onkaan investoinut, niin kasvua velkarahalla ei ole saatu aikaiseksi, ainoastaan rapakunnossa oleva infra ja peruspalveluiden rakennuskanta. Kaupungin neliöistä vain n. 17-18% on soten käytössä, joten soten kiinteistömylläyskään ei ratkaise korjausvelkaamme, taloutemme tosin puolittuu.

    Pahin kapula kunnianhimoisen kehityskuvasi rattaissa on se seikka, että ennen jakson puolta väliä Helsingistä tulee jakkutätejä ja pukusetiä, jotka kertovat mihin Hämeenlinna voi ja ei voi käyttää rahaa. Silloin ei paljoa siltoja enää laitella. Emme me tarvitse uusi väyliä ja siltoja, vaan toimivan joukkoliikenteen.

    Huomiomme on täysin väärässä asiassa pohtiessamme mistä uusia asukkaita – oli mm. järkytys havaita miten kaupungin brändistrategiasta oli täysin unohdettu nykyiset asukkaat. Polttopisteen pitää olla nykyisten n. 67.800 asukkaan elämän käytännön sujumisessa ja kustannuksissa. Kun heillä on parempi olla kuin muualla, uusiakin asukkaita sitten tulee ihan ilman ihmeellisiä unelmahöttöjä.

    Jos tästä sotesta mitään tulee, niin yhdestä asiasta voimme olla ihan rentoja: uudessa (rahoitus)rakenteessa Tampereen, Turun ja Lahden kolmion keskelle Hämeenlinnaan ei investoida varttimiljardia (todellisuudessa min. 350 – 400 miljoonaa). Tässä pelissä KHSHP:n alueelle jää Musta Pekka käteen.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Kari, H.V.

      Perustan tulevaisuuden uskoni Sinun mainitsemaasi asiaan: niin huonoa kahdeksan vuoden jaksoa kuin oli aika 2009-2016 ei voi millään meille tulla toista. Vauhti siis reipastuu ja reipastuukin melkoisesti.

      Otat myös ansiokkaasti esille nykyisten asukkaiden laiminlyönnin. Me täällä jo asuvat olemme kanta-asiakkaita ja ansaitsemme paljon nykyistä paremman kohtelun. Me olemme oman asuinpaikkamme ylivoimaisesti tärkein voimavara ja tärkein mainostaja. Mainostaja tietenkin siinä tapauksessa, että meistä on pidetty hyvää huolta. Nyt tässä on parantamisen varaa.

  4. avatar matti sanoo:

    Pidän tuosta Sepon asenteesta, katsotaan positiivisesti tulevaisuuteen kaiken ikävän tapahtuneen jälkeen. Näin pitäisi elämässä ajatella, vaikkakin unelmat ja toiveet eivät läheskään aina toteudu. Positiivisuus kerää uutta hyvää energiaa ympärilleen. Onkohan tämän Antti Sulosen oma elämä hieman ulkona raiteiltaan. Näkeekö mitään hyvää elämässä, vai meneekö kaikki negan kautta. Käy hieman sääliksi kaveria. Ilkkalan Kari on taas kerran laskelmansa esittänyt, ja on varmasti miettinyt päässään valitukset valmiiksi. Hyvä Seppo, älä ole moksiskaan näistä ukkeleista. Ehkäpä heillä on ollut vain ankara lapsuus ja kireä pipo.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Matti, kiitos kannustuksesta.

      Kirjoitat, että positiivisuus kerää uutta hyvää energiaa ympärilleen. Olen täysin samaa mieltä.

      Vastaavasti negatiivisuuden vaarana on alistuminen siihen, että mikään ei muutu. Noin viimeisen vuoden aikana olen alkanut aavistella tulevaisuuden uskon pääsevän voitolle niin Hämeenlinnassa kuin koko Suomessa. Me jokainen voimme omalta osaltamme pitää tätä uskoa yllä, jopa vauhdittaa sitä.

  5. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Huomaan, että kaupunginvaltuuston tutkimusvapaalle lähettämällä Kari Ilkkalalla (ps.) on hallussaan täsmälliset faktat. Kadun tallaajana minulla on niistä pelkästään likimääräinen käsitys, enkä eläkeläisenä enää viitsi tonkia Hämpton-konsernin tunkioista esille tallaisia tietoja.
    Olen melko pitkälle samaa mieltä Ilkkalan kanssa. Erityisen skeptinen olen rautatieaseman kylkeen suunnitellun sote-kolossin rahoituksen järjestymisestä. Kolossin suunnittelussa on useita piirteitä SCC-hankkeesta!

  6. avatar Tapsa sanoo:

    On lauantai neljäs tammikuuta vuonna 2025 ja minäkin seison Viipurintien sillalla, tosin eri puolella tietä, kuin Seppo. Katselen Sepon jo hivenen kumaraa hahmoa ja siristeleviä silmiä sillan toiselta puolelta ja yritän tervehtiä saamatta vastausta ja totean mielessäni että Sepon täytyisi mennä varmaankin silmälääkärille. Kumara on jo ehkä omakin varteni, mutta onneksi tuli männä viikolla käytyä hakemassa ihka uudet glasit.

    Etelään katsoessani näen edelleen samalla paikalla siistiytyneen ja juuri remontoidun puolustusvoiman varikon. Sairaala sijaitsee edelleen Ahvenistolla vanhalla paikallaan luonnon rauhassa puiden siimeksessä, toki nyttemmin remontoituna ja lisäsiipiä saaneena. Vanajaveden rannoilla näen kahviloita ja ravintoloita, eikä Hämeenlinnalaisten tarvitse enää ajaa Mierolan sillalle Hattulaan syömään ja viihtymään. Kantolan kuihtuneelle tapahtumapuiston alueelle rakennettiin lasten ja nuorten seikkailupuisto, josta on muodostunut oikea vetonaula lapsiperheille.

    Pieniä viihtyisiä lähikouluja ja päiväkoteja on rakennetu kaupungin eri puolille lisää ja vanhatkin remontoitu. Hämeenlinnan asukasluku on noussut jo yli 75 000 ja talous on saatu kaupungissa kuntoon. Mistä sitten moinen positiivinen kehitys johtuu armon vuonna 2025. No yllätten valta vaihtui vuoden 2017 kuntavaaleissa ja suunta muuttui. Kokdem menetti otteensa ja kuntalaisten toiveita alettiin oikeasti ottaa huomioon. Hämeenlinna sai valtakunnallistakin huomiota asukkaitaan aidosti ja avoimesti kuuntelevana kaupunkina, sanan helinän sijasta. Kuntaan saatiin lobattua myöskin suuri bioenergialaitos ja monta muuta työllistävää yritystä, ja yhtäkkiä ihmiset alkoivat taas muuttaa Hämeenlinnaan.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Kiva , että sinäkin Tapsa olet ollut Viipurintien sillalla tulevaisuuteen katsomassa. Oletko muuten ollut aikoinaan tulenjohtueessa, kun näet tuolta sillalta Ahveniston sairaalalle, vieläpä positiivisessa muodossa.
      Tuo lähialuenäkökin näyttää sinulla olevan positiivinen, vaikka joku yksisilmäinen tuolla näkeekin positiivista ajattelua vain mielistelevien mielipiteissä. Vai onko lapsuutesi ollut ankara,tai kiristääkö pipo, kommentoi jo joku kommenttiasi kohta.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Kiitos Tapsa
      Olet vahvasti mukana todistamassa, että suunnan muuttamiseen positiiviseksi ei tarvita mitään ihmeellistä. Omien vahvuuksien varaan rakentaminen riittää.
      Erityisen vahvasti miellyttää Vanajan rantojen otto kahvilakäyttöön.
      Kun kahdeksan vuoden kuluttua tapaamme sillalla, lupaan olla tarkkana ja jos suinkin huonolta näöltäni Sinut havaitsen niin vastaan kyllä tervehdykseesi.

  7. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Ajatus ja suunnitelmat lentävät kilometrin parin päähän kunnan keskustasta. Ei kenenkään päähän pälkähdä, että hyvätuloisia eläkeläisiä ja etätyöläisiä voitaisiin houkutella kunnan lukuisten järvien rannoille kaavoittamalla sinne tontteja suurimmellekin vapaa-ajanasunnoille (ympärivuotiseeen käyttön). Aina puhutaan Vanajavedestä, mahtaako kunnan herrat tietää, että kunnassa on Roineen puhdasta vesistöä ja muita järviä. Joskus tuntuu, että Hämeenlinnan maalaiskaupungista on joutomaata 95% jonka kehittämiselle ei tarvitse uhrata ajatuksia saati energiaa.

  8. avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

    Tuo tulevaisuuteen katsominen sai minut muistamaan menneen. Joskus 1990-luvun loppupuoliskolla, jolloin en vielä asunut enkä edes kuvitellut asuvani Hämeenlinnassa, mieleeni painui surullinen näky. Silloin käytössä olivat vielä autopaikkakohtaiset pysäköintimittarit. Kävelin Raatihuoneenkatua kirkon tuntumilla ja muistan tyhjät liiketilat ja sen kuinka yksi ainoa kadulle pysäköity auto sai pysäköintivirhemaksun. Aloin kutsumaan tuota kokemustani surulliseksi kokemukseksi kuihtuvasta kaupungista.
    Pahoin pelkään, että koen tuon vielä uudelleen ja uudelleen. Ainakin pysäköinnistä ja sen aktiivisesta valvonnasta on tullut Hämeenlinnan kultainen vasikka. Kansituoleista ollaan huolissaan, vaikka huomio pitäisi olla ihan muualla.
    Toivoin tosissaan, että 2025 en ole satunnaisena matkaajana entisessä kotikaupungissa kokemassa uudelleen tuota 1990-luvun surullista hetkeä. Pelottavasti tuntuu, että niin tulee käymään. Sorry, not my fault.

  9. avatar Tapsa sanoo:

    Eipä kestä kiittäminen Seppo, olen varma tämän päiväisen lehden lukaisseena että ainakin raatihuoneelle palaa rauhaisampi ote päätöksen tekoon tulevaisuudessa ja toiveita on siihenkin että kuntalaisen äänikin otetaan paremmin huomioon päätöksiä rustatessa. Rohkenen toivoa jopa nyt niin, että tulevaisuuteen eli lapsiin satsataan enenevässä määrin, rockin räimeen sijasta.

  10. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Seppo aloittelimme tuolla hiukan keskustelua aloituksestasi (visiostasi).
    Keskustelu kuitenkin tuppaa helposti menemään sivuraiteille, tulee helposti ns. provosoiduttua. Pitää pyrkiä jättäytymään positiivisesti ajattelevien matti ”laihojen” kommenteista. No se siitä.
    Huomasitko muuten tuolla sillalla ollessasi, että tuo uusi uljas sosiaali-, terveys- ja sairaalakokonaisuus ei ole sairaiden kannalta sen helpomman matkan päässä kuin nykyinen Kanta-Hämeen keskussairaala? Onko tiedossasi esim. tutkimusta, jossa osoitetaan, että Keskussairaalalle ei nyt mene sairaita hoitoon sen takia ettei sinne junalla pääse?
    Perustuuko tuo Ahvenisto uusiokäyttö uskoosi, vai onko sinulla jotain konkreettista sen suhteen? Minäkin uskon, että sille alueelle ja rakennuksille löytyy uuttakin käyttöä, mutta milloin se onkin jo toinen juttu. Hämeenlinna saattaa siinä ajautua 2-3 sairaalan loukkuun, tuo kolme sen takia, että visiossasi näit myös nykyisen terveysaseman siirtyneen tuohon uuteen vuonna 2067 vanhaan terveyskeskus-sairaalakompleksiin. 1980- ja 1990 luvuilla oli monia perheitä jotka ajautuivat kahden asunnon loukkuun, kun tarvitsivat uuden ja nykyaikaisen keittiön. Tuo aika oli joillekin noista perheistä dramaattinen loppu.
    Tästä sairaala-asiasta kirjoitan potilaan näkökulmasta ja veronmaksajan näkökulmasta. Sairaanhoitohenkilökunnan kanta on kuitenkin tärkeämpi, siihen en pysty ottamaan kantaa, potilas voi kuitenkin joustaa.
    Tuosta palkitusta kevyen liikenteen väylästä, etkö näe, että rantoja miltei tasamaata kulkien kevyen liikenteen väylä olisi pärjännyt 2024 kisoissa.
    Kerroit myös, että kävelijöiden kunto olisi hyvä. ikääntyvällä väestöllä tulee luonto vastaan. mäen nousukyky ja mäenlaskukyky ei ole sama kuin vuosina 1 ja 2 oli.
    Oletko tietoinen, että tulevien pyöräilijöiden liikennekasvatus olisi jo aloitettu. Nimittäin , jos sitä ei ole aloitettu kuten todennäköistä on, niin yht.äkkiä ihmiset eivät liikennesääntöjä 2025 osaa. Yksi seikka joka osoittaa sen ettei tuota liikennekäyttäytymistä ole opetettu on se, että tulevat äidit eivät tänä päivänäkään ymmärrä liikennesäännöistä tuon taivaallista. Näen päivittäin noita nuoria naisia kävelemässä 4-5 rinnan kevyen liikenteen väylillä ja mikäli heidän pitää ylittää neljän tien risteys he ylittävät sen kolmion hypotenuusaa pitkin, vaikka tien ylläpitäjä on merkeillään esittänyt teiden ylityspaikoiksi samaisen kolmion kateetit.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Hyvä Antti

      Sairaalan sijainnilla ei ole niinkään suurta merkitystä sairaiden osalta, mutta sillä on suuri merkitys kahden muun ryhmän kannalta. Nämä ryhmät ovat sairaiden omaiset ja läheiset sekä sairaalan työntekijät. Näiden suhteen uusi tuleva sijainti on sikäli erinomainen, että se on kaupungin tärkeimpien julkisten yhteyksien varrella. Junayhteys on myönteinen lisä nykyiseen sairaalan sijaintiin verrattuna.

      Kolmen sairaalan loukkuun jäämistä en pelkää. Ahvenistolle löytyy ulkopuolisia ostajia ja nykyinen Vanajaveden sairaala on aivan erinomainen tulevaisuuden ikäihmisten hoiva- ja hoitopaikka. Hämeenlinnan kaupunki jalostaa itse kiinteistöt uusiokäyttöön tai myy ne jollekin hoiva-alan yrittäjälle.

      Kevyen liikenteen väylistä rantareitit ja kirjastolle kulkeva sirorakenteinen silta ovat jo sinänsä palkitsemisen arvoisia, mutta raatihuoneenkadusta saa hyvällä suunnittelulla ja aistikkaalla toteutuksella koko ruutukaavakeskustan läpi kulkevan viihtyisän väylän.

      Me pyöräilijät olemme ihan tavallisia ihmisiä. Liikenne sujuu sitä turvallisemmin, mitä paremmin eri liikkujien väylät merkitään: kävelijöille oma väylä ja pyöräilijöille erotetaan värimaalauksin omat väylät. Mitään erillistä kasvatusta emme kaipaa vaan normaali valistus riittää. Kun väylät ovat riittävän leveät, mahdumme kaikki sovussa niille. Autoilijoille ovat omat väylänsä keskustan laidoilla ja sivukaduilla on vinopysäköinti. Näiltä kaduilta on kävelykadulle vain muutama kymmenen metriä.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Seppo
        Lisää ajatuksiani: Tuossa sijainnissa pidän tärkeimpänä edelleen henkilökunnan tarpeet. Sairaiden ja sairaiden omaisten kannaltakaan sillä ei ole suurta merkitystä, sen takia ei kannata nykyistä sairaalaa hävittää. Vuonna 1975 kihlattuni nykyinen vaimoni makasi tässä nykyisessä Vanajaveden sairaalassa juhannuksesta jouluun, lähes liikuntakyvyttömänä. Sulhasmiehenä pääsin hänen luonaan käymään lähes päivittäin, vaikka en asunut Hämeenlinnassa, enkä kulkenut junalla. Hänen vanhempansa eivät päässet montaakaan kertaa käymään koska etäisyyttä oli likimain 700 km, ilmeisesti kuitenkin Hämeenlinnan läpi ajavat junat pysähtyivät Hämeenlinnan asemalla ja sairaala oli aseman vieressä.
        Se on hyvä että Ahveniston sairaalalle löytyy ostajia, mutta ne kaupat pitää tehdä ennen uuden rakentamista, tai ainakin sitovat sopimukset ja niillä ehdoilla, että vanhasta ei tule häätöä ennen uuden valmistumista.
        Tavallisiksi ihmisiksi minäkin pyöräilijät luokittelisin. Itse kävelen, pyöräilen ja autoilen, junaa käytän tosi harvoin, lentokonetta en milloinkaan, soutuvenettä sulanveden aikaan, siis lähes tavallinen olen itsekin. Tähän aikaan vuodesta kuitenkin pitäisi olla jokin erityismaali, jolla saadaan nuo pyöräilijöiden ja kävelijöiden väylät erotettua, jos ei opetus ja neuvonta ole tehokas konsti, turhaahan se toisaalta on autoilijoitakaan opettaa maalattaisiin vain kaistat missä he saavat ajella.
        Tulikin tuo autoilijat tuossa sopivasti mukaan. Et huomannut liikenneonnettomuutta silloin 2025 seisoessasi tuolla Viipurin sillalla. Juuri siihen aikaan valistunut pyöräilijä lasketteli sallittua nopeutta Raatihuoneen katua alaspäin ja jäi välinpitämättömän autoilijan alle juuri tuossa Raatihuoneen kadun ja Arvi Kariston kadun risteyksessä, pyöräilijällä oli oikeus tulla omaa katuun maalattua väyläänsä ja hänellä oli tieto, että hän on oikeassa. Autoilija sen sijaan välinpitämättömyyttään ei kunnioittanut pyöräilijän oikeuksia, vetosi vain oikeuslaitoksessa ettei hän nähnyt yht.äkkiä ilmestyvää pyöräilijää kevyen liikenteen lähes koko leveydeltä kävelevien tyttösten takaa. Nykyiselläänkään tämä risteys ei ole Hämeenlinnan helpoimmin autolla ajettavia, vaikka olemme saaneet siihen jopa koulutuksen.
        Kerroit myöskin, että kaupungin sivukaduilla on vinopysäköinti. Joko silloin vuonna 2025 pysäköidään autot liikenneturvallisuuden ja liikennesujuvuuden takia vinoparkkeihin oikein päin, vai vieläkö autot jätetään kuin ripulikakka?

        • avatar Seppo Rehunen sanoo:

          Hyvä Antti

          Vuonna 2025 ei pyöräilijä aja vauhdilla Raatihuoneenkatua alas yli Arvi Kariston kadun. Syy on se, että kävelykadulle on tähän kohtaan tehty rakennnelma (ei betoniporsaita), mikä pakottaa pyöräilijän hiljentämään vauhtinsa kokonaan. Tällaisen rakennelman voisi tehdä vaikka tulevalla viikolla Raatihuoneenkadun ja Arvi Karistonkadun kulmaan kevyen liikenteen väylälle, mutta en usko joustavuuden olevan tätä luokkaa.

          Vinoparkkeihin pysäköidään kahdeksan vuoden kuluttua aivan samalla tavalla kuin tänäänkin. Kautta maailman parkkiin mennään nokka edellä. vaikka peruuttaminen pysäköitäessä parantaisikin turvallisuutta ja liikennesujuvuutta liikkeelle lähdettäessä. Vinopysäköinti lisää parkkipaikkojen määrää 40-70 prosenttia ja osaltaan poistaa vanhanaikaisten maanalaisten pysäköintilaitosten tarpeen. Keskustan ajonopeudet ovat tasoa 20-30 km tunnissa ja siten vinopysäköinti sopii yksisuuntaisille kaduillemme erinomaisesti.

  11. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Seppo

    Ei nuo betoniporsaat kaikkia pyöräilijöitä hillitse. Oletko nähnyt joskus alamäkipyöräilyä, varsinkin nuoriso ottaa halusti oppia sieltä. Mikä olisikaan kaupunkilaispojalle helpompi ekstreemirata kokeilla taitojaan alamäkipyöräilyssä, kun tietäisi mäen alapuolella olevan haasteelliset betoniporsaat ja vieläpä muulla liikenteellä höystettynä. Toivon ettei tuota joustavuutta edes kokeiltaisi kyseisessä paikassa.
    Mikäli asioihin suhtaudutaan kautta maailman tapojen mukaan, silloinhan olemme valmiissa maailmassa voimme ryhtyä olemaan. En väitä etteikö vinopysäköinti ole hyvä ratkaisu, mutta usein asia näyttää olevan aika hankala, varsinkin, kun pysäköin korkeahkon pakettiauton vinopysäköintiruutuun. Sieltä vierestä, kun matalalla henkilöautolla peruutellaan ajoradalle niin näyttää enemmän olevan ekstreemiä sekin. No ihminen tarvitsee jännitystä elämäänsä, niin on kautta aikain tarvinnut. Itse pyrin jättämään aina autoni siten, että liikkeelle lähtö tapahtuu eteenpäin, nykyisessä vinopysäköinnissä se harvoin on mahdollista, mutta jos on niin käytän siinäkin sitä.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Antti

      Olen kanssasi betoniporsaista samaa mieltä ja siksi kirjoitinkin yllä ”ei betoniporsaita”. On useita tyylikkäämpiä tapoja estää pyörällä kaahaaminen vaaralliseen kadunkulmaan.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Käsitin tuon esteen, tai tyylikkäämmän tavan kuitenkin betoniporsaaksi, vaikka kyseessä ei varsinaisesti olekaan betonista valetusta möykystä. Mitä ovat nuo tyylikkäät tavat?
        Tuo este ei saa näkyvyyden takia ylittää betoniporsaan korkeutta, eikä se myöskään saa haitata väylien talvikunnossapitoa. Se on kovin haasteellinen, eikä äkkiseltään mielikuvitukseen tule kuvaa noista useista tyylikkäistä tavoista, jos ei sitten tyylikkäänä pidetä kevyen liikenteen väylää rantamaisemaa hyväksi käyttäen ja unohtaen kokonaan Raatihuoneenkadun käyttö tuossa paikassa kevyen liikenteen väylänä. Toinen vaihtoehto olisi kieltää autoliikenne Viipurintien sillalla ja siitä ruutukaava-alueeelle ja ruutukaava-alueelta pois.
        Onko sinulla selvillä millä kriteereillä tuomaristo onkaan 2024 äänestänyt tuon mainitsemasi polun Suomen parhaaksi kävelykaduksi? Näillä näkymin ainakaan kävelykadun liittyminen autoliikenteeseen ei näytä kovin turvalliselta, joten ainakaan liikenneturvallisuus ei ole ollut korkealla tuomariston pisteytyksessä.

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          Kirjoitukseni meni jonkin verran pieleen, en tarkoittanut tuota Viipurin tien siltaa jolla seisoit, vaan sitä terveyskeskuksen ja Arvi Kariston kadun välistä siltaa. Eikä kielto autoliikenteelle kyseiselle sillalle ratkaisisi mitään tuossa kohden, vaan ajosuuntakielto Arvi Kariston kadulla kirjaston suunnasta. Sieltä tullenhan tuo risteys on haasteellinen ja loukku autoilijoille, sekä vaarallinen kevyen liikenteen käyttäjille. Toki siinä on omat vaaransa silloinkin, jos autot ajavat yksisuuntaista Arvi Karistonkatua vanhan teatterin suunnasta.

  12. avatar Harri sanoo:

    Lähes päivittäin tuosta Arvi Kariston kadulle lasketellessa fillarilla, onhan se aikamoinen riskiristeys monestakin syystä.
    Yksi ratkaisu voisi olla (tosin kallis) vuoteen 2025 kevyt puusilta Hallituskadun mäestä sillan alkupäähän, toinen pää olisi jo kokolailla tarpeeksi ylhäälläkin, jos alkupää olisi ensimmäisen porttikongin alapuolella.
    Raha on aika selkeä este tällekin se on selvää.

  13. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Tapsa kirjoittaa tuolla aikaisemmin, että Hämeenlinnassa alkaa kevään 2017 vaalien jälkeen asukkaiden kuulemisen ja heidän mielipiteensä huomioon ottamisen aika.

    Antille vastaan asukkaiden kuulemiseen viitaten, että vuonna 2018 perustetaan laajapohjainen keskustan viihtyisyyden kehittämisryhmä, jossa kuunnellaan paitsi kiinteistön omistajia niin myös keskustan asukasyhdistystä ja pienten kauppaliikkeiden edustajia. Ihan ensimmäiseksi kehittämisryhmä päättää kertakaikkiaan unohtaa pysäköinnin ja keskittyy viihtyisyyden todelliseen lisäämiseen.

    Yhdeksi kärkihankkeeksi (!) otetaan Raatihuoneenkatu Goodmanista Arvi Karistonkadulle. Tästä kehittämisesti tulee todellinen menestys, koska pienin askelin toteutetaan ryhmän käytännön toiveita. En lähde syömään ryhmän eväitä, vaan jätän ryhmäläisten ja kansalaisten mielikuvituksen varaan, millainen lopputulos tulee olemaan. Palkinto vuonna 2024 tulee sekä hankkeen kansalaislähtöiselle läpiviennille että sen toteutukselle.

  14. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Seppo

    Käsitinkö nyt aivan oikein?
    Jury mikä päättää palkinnosta kiinnittää huomionsa hankkeen kansalaislähtöiselle läpiviennille ja sen toteutukselle. Ei siihen millainen kyseinen hanke on turvallisuuden, viihtyvyyden ja toimivuuden kannalta.
    Ei kai siinä kenenkään eväitä syödä, jos ongelmakohtia tuodaan esille ja niihin esitetään vaihtoehtoja.
    Kertoihan SDP:n istuva puheenjohtajakin eilen juristina tietävänsä mitä perustuslaillisia esteitä hallituksen kaavailema sote-uudistus sisällään pitää. Mutta ei kerro tässä vaiheessa parannusehdotuksia, kun se olisi ajallisesti ja kansantaloudellisesti viisasta, ei edes sitä mitä ovat nuo perustuslailliset ongelmat.

  15. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    On se hyvä, että liikenne sujuu kantakaupungissa 2025, muustahan ei niin väliä. Kaupungin liikennesuunnitteluosasto voidaan lakkauttaa. Kansalaispalutteella tulee varmaan parempi lopputulos.

  16. avatar sarirautio sanoo:

    Hyvää alkanutta vuotta!

    Arvostan kovasti naapurini Sepon tinkimätöntä visionäärisyyttä jota hän jaksaa vuodesta toiseen pitää yllä. Sitä tämä kaupunki, ja tämä maa tarvitsee. Tuo vajaan kymmenen vuoden aikajänne on sopiva kaupunkikehittämistä pohdittaessa, välillä pitää katsoa vieläkin pidemmälle. Erityiskiitos kaupunkirakenteen tiivistämisen merkitykselle, sekä tietysti tuolle kevyen liikenteen sillalle, jota tarvitaan todellakin.

    Kaupunkilaisten osallisuutta ja osallistumista tarvitaan jatkossa entistä enemmän, Sille on uudessa kaupunkirakenteessa myös entistä enemmän tilaa. Se vaatii myös viranhaltijoilta ihan uutta työotetta, ja uusia työskentelykeinoja. Käytännössä esimerkiksi valinnanvapaus on yksi muoto toteuttaa osallisuutta, osallistavan budjetoinnin toivon etenevän yhä uusille urille.

    Kiitos siis vielä tästä eteenpäin katsovasta avauksesta.
    Sari

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Kiitos, Sari

      Sillalta näkyvät asiat ovat kaikki olleet esillä Hämeenlinnan päätöksenteossa ja suunnitelmissa. Näiden suunnitelmien eteneminen on kiinni siitä, että panostetaan suunnitelmien määrätietoiseen toteuttamiseen. Esimerkiksi Asemanrannan asuntoalueen ja uuden sosiaali – terveyskeskus – sairaala -kompleksin osalta asiat näyttävät etenevän suotuisasti.

      Tieyhteys Vanajantieltä kymppitielle kaipaa jatkuvaa aktiivisuutta kaupungilta tieliikelaitoksen suuntaan ja siltayhteys Varikonniemestä kirjastolle taas on kiinni siitä, että kaupunkirakenteesta vastaavat ottavat sillan esimerkiksi vuoden 2020 talousarvioon mukaan. Silta ei ole kallis, mutta parantaa Varikonniemen ja vieläpä Sairionrannakin asuntoalueiden vetovoimaa ja koko kaupungin viihtyisyyttä.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Seppo

        Näkemäsi asiat sillalta ovat todellakin olleet esillä Hämeenlinnan päätöksenteossa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nuo asiat sinällään olisivat tarpeellisia , tai ainakaan loppuun asti suunniteltuja. Eihän sinullakaan ollut lopulta ratkaisua tuohon vaaralliseen liittymään Raatihuoneenkatu Arvi Kariston katu.
        Näyttää siltä, että koet asiat suotuisasti eteneviksi, kun koet niiden etenevän kritiikittömästi oman unikuvan mukaan.
        Mihinkä muuten tuota Raatihuoneenkadun kevyen liikenteen väylää tarvitaan, kun kevyt liikenne kulkee suurelta osin tulevaisuudessa esittämääsi halpaa siltaa pitkin kirjastolle ja edelleen torille, autoliikenteen seassa. Onko tuo halpa kevyen liikenteen silta, kaarisilta, vai riippusilta? Miksi kaupunki ei työllistä ja tue yrittäjyyttä pitkän ajan suunnitelmissaan tuolla välillä Aseman seutu kirjasto? Sille välille voitaisiin aivan hyvin rakentaa lautta, joka tukisi niin monesti esitettyä hämäläistä identiteettiä rauhallisesta hitaasta elämästä Hämeessä. Rauhallinen hämäläinen odottaisi asemanrannalla lautan saapumista omalla puolelleen, jotta pääsisi kirjastoon, tai toisin päin kulkien kotiinsa. Toisaalta tuolla välillä voisi olla vaikkapa puuveneitä ja niille soutajat, se olisi lauttaa vieläkin työllistävämpi, varsinkin kaupungin hoitaessa veneyrittäjien kilpailuttamisen. Eikös Venetsiassakin ole joitain laivayrittäjiä, joita sitten turistit käyvät silmät pyöreinä ihmeinä ihmettelemässä,joten tuosta soutuvene -ideasta saattaisi olla jopa turismille hyötyä.
        Näet tuon uuden sosiaali- terveyskeskus- sairaalakompleksin rakentamisen myös suotuisana merkkinä. Kumpi onkaan mielestäsi suotuisampi kehitys, sijoittaa rahat uusien seinien rakentamiseen, vai korkeatasoisten lääkärien ja hoitohenkilökunnan tasokkaaseen palkkaamiseen ja pitämiseen nykyisessä sairaalassa ja heidän tarvitsemiin välineisiin? Se, että vetoat sitten vanhan sairaalan rakennusten mahdolliseen huonoon kuntoon ei ratkaise ongelmaa, uusi sairaalakaan ei tule rakennuksena hoitamatta kauaa ajanmukaisena pysymään.

  17. avatar Tapsa sanoo:

    ”Kaupunkilaisten osallisuutta ja osallistumista tarvitaan jatkossa entistä enemmän”. Kysysin Sari Rautiolta mitä edellä mainittu tarkoittaa. Ainakin tähän asti se on tarkoittanut ainoastaan bussiaikatalujen ja skeittiramppien osallisuutta – muuhun kuntalaisten osallisuus ei Hämeenlinnassa ole riittänyt, niin jos ollaan rehellisiä.

Jätä kommentti

css.php