Pullerista kehittymässä palloilijan paratiisi

Kolumni, julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 9.8.2017

Kolmekymmentä vuotta sitten Pullerin alue oli lähes luonnontilassa. Nyt alueella on nurmikenttien lisäksi valtava kesälajien talviharjoitteluhalli, lämmitettävä hiekkatekonurmi, monitoimiurheilutalo sekä uusi pesäpallokenttä. Pullerista on tulossa palloilijan paratiisi.

Kehitys lähti liikkeelle 1990-luvun puolivälissä, kun vahvat liikunta- ja urheiluvaikuttajat Reijo Riihimäki ja Arto Viljanen käynnistivät hankkeen saada Hämeenlinnaankin talviharjoitushalli kesälajien harrastajille. Näin syntyi kooltaan valtava Pullerin palloiluhalli.

Osa kaupungin päättäjistä ja virkamiehistä vastusti tarjottua apua lasten ja nuorten liikuntaolosuhteiden parantamiseksi. Suurhalli oli pakko rakentaa suolle, mistä on sittemmin seurannut kaupungille itselleen turhia kustannuksia. Samaa kallista virhettä kaupunki jatkoi  rakentamalla myös pesäpallokentän suolle, vaikka tarjolla oli kovaakin maapohjaa.

Palloiluhallia seuraava edistysaskel oli lämmitettävä hiekkatekonurmi. Vaikka kaiken sään nurmet ovat rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan massojen liikuntapaikoista edullisimpia, vastustettiin tätäkin hanketta. Lasten ja nuorten liikunnan tärkeydestä kyllä puhutaan kauniisti, mutta pientäkään olosuhteiden parantamista ei tahdota sallia. Ristiriitaista!

Lämmitettävä kenttä mahdollistaa turvallisen, pitävällä alustalla liikkumisen ympäri vuoden kovimpia pakkasia lukuun ottamatta. Ottelujen seuraamiseen kenttä on kuitenkin surkea. Katsomot ovat alkeelliset eikä palvelutiloja ole. Ehkä ajatellaan, että pelaaminen on pääasia eikä kannustamisesta ole niin väliä! Yksipuolisesti ajateltu.

Monitoimiurheilutalo Elenia on alueen valopilkku. Talo oli kallis, mutta se on laadultaan ja monikäyttöisyydeltään tasokas ja tulee palvelemaan vuosikymmeniä erityisesti lentopallon ja salibandyn kilpailupaikkana. Lisäarvoa tuo tilojen sopivuus myös messukäyttöön.

Elenia Areenan ympäristö on siisti ja jopa tyylikäs. Myös pysäköintipaikkoja on runsaasti. Samaa ei voi sanoa Pullerin alueen vastakkaisesta kulmasta eli vanhan huoltorakennuksen seudusta. Monttuinen pysäköintialue on huonokuntoisuudessaan muisto menneisyydestä.

Uusin urheilupaikka, Punaiseksi Kanjoniksi nimetty pesäpallokenttä, otettiin käyttöön keskeneräisenä tänä kesänä. Suolle rakentaminen teki kentästä kalliin ja viimeistely ontui. Ensimmäiset pelit pelattiin sääntöjen vastaisesti ilman turvaverkkoja ja pelaajien huoltokopit olivat lähes kilometrin päässä. Lajiväen kärsivällisyyttä ja sääntöjen väljyyttä koeteltiin.

Kentän pinta on korkeatasoinen ja sähköinen tulostaulu uutta Hämeenlinnassa. Kenttää ympäröivät aidat ovat liian lähellä eikä hyvää urheilusuoritusta palkita pallon pysähtyessä aitoihin. Aitojen siirtäminen vaivaiset 5-10 metriä kauemmas auttaa ratkaisevasti. Katsojille on istuinpaikoiksi tarjolla kiviportaat; kevyestä sadekatoksesta nähdään vain päiväunia.

Pullerin urheilupuiston kehittämisestä esitän kaksi toivomusta: 1) kaksi seuraavaa vuotta kannattaa keskittyä yleisilmeen, pikkupuutteiden ja kannustajien olosuhteiden ehostamiseen ja 2) alueella tulee lisätä kaiken sään hiekkatekonurmien määrää. Koska alueen käyttäjät ovat parhaita asiantuntijoita, kannattaa heitä kuunnella ja vähän palvellakin. Ei liene kohtuutonta?

3 kommenttia artikkeliin “Pullerista kehittymässä palloilijan paratiisi”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Suomessa on liikaa painotettu urheilua jääkiekkoon ja sen harrastusmahdollisuuksiin. On hyvä, että Pullerille on järjestynyt hyvät harrastusmahsollisuudet muillekin lajeille. On suurkea katsella suomalaisurheiljoiden räpellystä meneillään olevissa mm-kisoissa. Eilen norjalaisnuorukainen voitti kultaa 400 m aj. Suomi sai puoliväkisellä kisoihin 12 urheilijaa, Ruotsi 32. Kaikkea ei täällä voi laittaa olosuhteiden lukuun. Myös urheilujohdossa on vankka hyvävelijärjestelmä, avainpaikkoja täytetään ilman julkista hakua. Tämä ilmeni mmSuomen Kuvalehden raportista TUL:n toiminnasta, missä sukulaisuhteet ja tuttavuudet ovat merkittävä rekrytointiperusteita. Myös valmennuspuolella tuntuvat kesinkertaisuudet syövän parhaat, jotka siirtyvät ulkomaille. Ruotsalaisuimari saavutti 3 mm-mitalia suomalaisvalmentaja opein. Näin tuhottiin mäkihyppy ja keihäs on menossa samaa rataa. Jos joku menestyy kateus kuvaan, mm urheilijoita houkutellaan isompiin seuroihin muka paremmin eduin. Näin on häipynyt vuosien mittaan monta nuorta lahjakkuutta.
    Kun seuraa eri lajien suurkisoja havaitsee, että maailmassa on muutakin kuin jääkiekko, katsojia riittää. Tästä on suomalaisittain hyvänä esimerkkinä Kalevan kisat, jotka vuodesta toiseen täyttävät katsomot tulostasosta huolimatta.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Mitä järkeä oli siirtää Sininen laguuni Pullerille, kun valtaosa pp-toiminnasta siirtyy Janakkalaan. No onhan junnuilla hyvät harjoituskentät ja sieltä sen nousun on lähdettävä, mutta vaatii vuosien kärsivällisyyden. Toivon Paukun organisaatiolle jaksamista.

    • avatar Seppo Rehunen sanoo:

      Sinisen laguunin ja koko Hämeensaaren liikuntapuiston tuhoamisessa ei ole järkeä. Kaupungin keskustassa olevat monipuoliset ulkoliikunta-alueet eivät ole este kaupungin kehittymiselle vaan kiinteä osa modernia asukasystävällistä keskusta-asumista.

      Pesäpallotoiminnan pyörittäminen niin Hämeenlinnassa kuin Janakkalassakin on täysin vapaaehtoisten varassa ja on tyttöjen ja naisten osalta laadukasta. Janakkalassa on kiitettävää aktiivisuutta ja laajempi taustajoukko kuin Hämeenlinnassa. Tyttöjen ja naisten joukossa on useampikin todella lahjakas pelaaja.

Jätä kommentti

css.php